Category Archives: Yleinen

API, which and where?

Posted on by

In order to improve the accessibility to the digital materials, one of the thing the users have been desiring for is an API (application programming interface). Basically via API you can access the digital data you are interested about or as defined by the National Digital Library vocabulary in Finnish: “Ohjelmisto tai ohjelmistokomponentti, jolla eri ohjelmistot voivat vaihtaa tietoja keskenään”.

01.11.1910 Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti no 22 s. 20

Paalutuskartta, 01.11.1910 Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti no 22 s. 20

When reading the feedback we get about the digital collections of the National Library of Finland at http://digi.kansalliskirjasto.fi main feedback are about usage and functions of the user interface. However, we recently got a feedback mentioning an API. So how an API would respond to the user needs, and what kind of API would work best?

API Jam as catalyst

With the APIOps people we have been able to think about API both in both meta and practical level in couple of sessions already. In the last one we were discussing the overall lifecycle of API and at which point to involve the users.

For example, it was good to get brief comments of “lessons learnt” of API development, which where in short:

  1. Pick a user user story, but just one!
  2. Don’t over-design
  3. Versioning

In the core the first one is the key, in the sense that as in other software development it would be important to get some quick wins, so that the ball starts rolling. The second point also relates to that since, it is very easy to get carried away with all the technical thingymagics and details, but in the core, the user just wants the data, so serve that use case. Then versioining works quite well in there, because you can always ‘freeze’ the one version, but continue development for the other version – that way the users have option to move to the new one, when they are ready for the new features, but leaving still avenues open to implement new development and ideas.

What next?

Keep an eye of this page for the development, or send us ideas or feedback via the http://digi.kansalliskirjasto.fi -feedback functionality of what you would be interested to open up discussion and what kinds of things could be experimented together.

Tutkimusta tukevia työkaluja

Posted on by

Digitaalisten aineistojen professori Mikko Tolonen oli Mikkelin yliopistokeskuksen (MUC) haastateltavana ja kertoi, että työn alla on kehittää menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla digitoituja vanhoja sanomalehtiä voi lukea mahdollisimman virheettömästi.

Pyrimme parantamaan aineiston laatua, jotta virheiden määrä vähenisi.

korostaa Mikko Tolonen. Ja hän jatkaa

Tämä on täysin poikkeuksellinen aineisto, johon voi tehdä hakuja millä tahansa hakusanoilla tai etsiä aineistoja vaikka paikkakunnan mukaan. Palvelun ominaisuuksia kehitetään koko ajan.

Tutkijoille ja kehittäjille

Aineistojen parantaminen auttaa kaikkia käyttäjäryhmiä, tutkijoista, ohjelmistokehittäjiin ja kansalaisiin, mahdollistaen jopa uusien palvelujen synnyn erilaisia aineistoja yhdisteltäessä.

Halleyn pyrstötähti; 26.09.1909 Helsingin Sanomat no 222

Halleyn pyrstötähti; 26.09.1909 Helsingin Sanomat no 222 – Sanomalehdet – Digitoidut aineistot – Kansalliskirjasto

Löydät koko haastattelun MUC:n verkkosivuilta.

Kansalliskirjaston digitoidut aineistot löydät osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi , jossa aineisto vuoteen 1910 asti on vapaasti luettavissa ja haettavissa verkosta.

Digitalian tavoitteista

Posted on by

Muutama päivä sitten Digitalian tekijäjoukko keskusteli Digitaliasta ja mitkä ovat tavoitteet joihin pyrimme.

Digitaliahan on määritelty tiedonhallinnan tutkimus- ja kehityskeskukseksi, joten mitä se tarkoittaa? Eri osapuolillahan meillä on käytettävissämme eri tietoaineistoja parissa, lähtien aina digitaalisen aineiston luomisesta, käsittelystä, jatkokäytöstä, päätyen aineistojen pitkäaikaissäilytykseen. Kuten TKI-MAMK:n blogissa kuvataankin, Digitalia on mukana aineistojen koko elinkaaren ajan.

Kestävyysjuoksijain lähtö -- Lähde: Suomen Urheilulehti, 01.07.1908, nr. 6, s. 18

Tärkeää digitaliassa on parantaa aineistojen käytettävyyttä, koska se luo pohjaa muulle ja muiden tekemälle työlle, esim. tutkimukselle. Tätä kautta voidaan parantaa aineistojen avaamista ja luoda tietotaitoa eri aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Käytettävyyden voi myös ymmärtää laajasti tarkoittamaan sekä aineistojen nykyistä muotoa ja tapoja avata niitä paremmin. Tähän liittyy myös sen ymmärtäminen kuinka aineistoja nyt käytetään, jotta voisimme huomioida myös käyttäjien (tai asiakkaiden) tarpeet.

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehityskeskus

Posted on by

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Toiminta keskittyy kahteen tutkimusalueeseen: 1) datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä 2) digitaalisen säilyttämisen menetelmät ja välineet.

– Tiedon määrän valtava kasvu ja yhteiskunnan digitalisoituminen tekevät oleellisen tiedon seulomisen suurista tietomassoista entistä tärkeämmäksi. Tulemme kehittämään menetelmiä tiedon parempaan hallintaan, säilyttämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen, sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.

– Mikkeli on ottamassa keskeisiä askeleita kohti digitaalisten aineistojen hallinnan ja käytön johtavaa asemaa Suomessa. Toivon ja uskon, että tästä syntyy positiivista pioneerihenkeä ja yhteinen visio ekosysteemistä, jossa tutkimus, kaupunki ja yritykset toimivat yhdessä liittyen erilaisten datavirtojen hyötykäyttöön, digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Mikko Tolonen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastosta sanoo.

 

Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta ja kehittämistä

Tutkimus- ja kehittämiskeskus luo uusia ja yhteisiä innovaatioita. Tuotettava tieto hyödyttää osaavia ja erikoistuneita pienyrityksiä sekä muistiorganisaatioita, eli kirjastoja, arkistoja ja museoita.

Uusi tutkimuskeskus palvelee myös julkista sektoria ja järjestö- ja yhdistystoimintaa tuottamalla apuvälineitä sähköiseen tiedonhallintaan ja luotettavaan tiedon säilyttämiseen. Se edistää myös avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti digitaalisen tiedon avaamista, louhimista, saatavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Keskus on samalla tärkeä osa Suomessa nousevaa digitaalisten ihmistieteiden tutkimusta, jossa Kansalliskirjaston digitaalinen lehtikokoelma on merkittävä lähdeaineisto.

Keskuksen perustavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk), Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.

Tämä teksti perustuu alkuperäiseen 16.6.2015 julkaistuun tiedotteeseen .