Kielo, Suomen itsenäisyyden juhlaliina 1967

Kun Suomi täytti 50 vuotta, tilasi tavaratalo Stockmann Dora Jungilta itsenäisyyden juhlaliinan. Liina on hienoa täyspellavaa ja sitä valmistettiin vain muutamia vuosia. Värivaihtoehtoja oli taas useita: valkoinen, luonnonvärinen, keltainen, roosa, lila, punainen vihreä ja ruskea.

Viisi vuotta aikaisemmin Jung oli suunnitellut 100 Ruusua juhlaliinan Stockmannin täyttäessä 100 vuotta. Liina oli menestys. Kuitenkin  itsenäisyyden juhlaliinan kukka-aiheeksi valikoitui kielo, sillä se oli kansanäänestyksellä valittu kansalliskukaksi vuotta aiemmin. Kielon suosio otettiin tosissaan ja esimerkiksi itsenäisyyspäivänä presidentinlinna oli koristeltu tuhannella kielolla. Kuvat PF.

2015-12-29 12.04.08 Kielo_värit

Jungin Kielo liinoissa kukat ovat piirroksenomaisia ja tyyliteltyjä, hyvin jungimaisia. Jokaisessa kukkavanassa on kaksi- tai kuusi kukkaa. Liinat oli suunniteltu määrämittaisiksi, jolloin jokainen liina on oma kokonaisuutensa. Ne ovat lisäksi hieman erilaisia malleiltaan riippuen niiden koosta ja käyttötarkoituksesta.  Esimerkiksi isoissa ruokaliinoissa kielot ovat tiheästi vieri vieressä liinan reunoilla keskiosan jäädessä kuviottomaksi kun taas neliönmuotoisessa, 130×130 cm kokoisessa, liinassa koko pinta on täytetty kieloilla. Vaikka liina on neliö, muodostavat kielot pyöreän muodon kukkien ”kasvaessa” keskustaa kohti. Lautasliinoissa kaksi kukka-aihetta peilautuu keskiviivan kautta ja muodostaa näin neljä pientä kukka-aihetta lautasliinan pintaan.

Lapuan Kankurit valmistavat liinaa, ja heidän Dora Jung -mallistonsa palkittiin MUOTO 2011 -palkinnolla.

Jos siis sinulta löytyy tällainen liina, iso tai pieni, laita se tänään esille. Miettiä voi, mitä keksitään pöytien koristeeksi vuonna 2017, kun juhlimme 100 vuotiasta Suomea. Presidentti Niinistö on sanonut lempikukkansa olevan valkolehdokki. Myös Pirkka-Pekka Petelius hehkutti valkolehdokin puolesta. Sen tuoksu on huumaava. Löytyisiköhän valkolehdokki joskus damastin pinnasta, vaiko vain koristeena maljakossa?

Ja vielä: Dora Jung oli vuonna 1979 presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Hän sai silloin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajan merkin elämäntyöstään.

Mukavaa itsenäisyyspäivän iltaa.

Lue lisää: Pirkko Timonen (2007). Dora Jung. Tekstiilitaiteilija – taidekäsityöläinen – teollinen muotoilija. Sivut 87 ja 170.