Avainsana-arkisto: Savoy-liina

Ravintola Savoyn salaperäinen damastiliina

Kun ravintola Savoy avautui kesäkuussa 1937, sen kerrottiin tuovan ”modernia ravintolaviihtyisyyttä Helsingin kattojen ylle”. Etelä-Esplanadin ja Kasarminkadun kulmaan oli valmistunut arkkitehti Valter Jungin suunnittelema konttorirakennus, jonka 7. ja 8. ravintola- ja juhlatilojen sisustuksen suunnittelijoiksi palkattiin AIvar ja Aino Aalto. Huonekalut, verhot, astiat jopa viherkasvi-istutukset olivat tuon ajan merkittävimpien taiteilijoiden suunnittelemia. Ehkä tunnetuin sisustuksellinen yksityiskohta on Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Savoy-maljakko. Mutta minkälaisia olivatkaan tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnittelemat pöydän tekstiilit?

Dora Jung sai 1930-luvun puolivälissä useita suuria pöytätekstiilitilauksia: Villa Baumgartnerin, linjalaiva Bore II:n ja ravintola Savoyn tekstiilit. Sekä Villa Baumgartnerin että Bore II:n liinoista on jäänyt paljon tietoa jälkipolville, mutta Savoy-liinoista vain hippusia. Nämä kolme tekstiilitilausta sisälsivät valtavan määrän ohuiksi pellavadamastiliinoiksi kudottavia tekstiilejä, joten Jung pyysi malliensa toteuttajaksi Tampellaa (perustettu 1856), jossa oli jacquard-koneet ja pitkäaikainen tietämys pellavadamasteista. Nämä pöytätekstiilitilaukset olivat alku Dora Jungin kiinnostukselle teolliseen tuotantoon, josta tuli menestyksekäs.

Verrattuna aikakauden muihin damastiliinoihin, oli Savoy-liinassa selkeää tyylittelyä. Se poikkesi Villa Baumgartnerin ja Bore II:n pöytäliinasuunnitelmista. Niissä oli vielä näkyvissä perinteinen tapa muodostaa damastikuvioita keskusornamentiikan ympärille tai peilikuvatoistojen avulla. Savoy-liinoja koristivat leveähköt raidat, joissa oli pelkistettyjä kala-aiheita lomittain koko kankaan pinnalla. Damastiliinojen nauhamainen, yksinkertainen sommittelu enteili 1950-lukua, jolloin Jung suunnitteli mm. modernit Grafica ja Viivaleikki mallit.

Savoy-liina

Tämä musta-valkoinen kuva on vanhasta esitteestä ja on siksi hieman harhaan johtava. Olisi hienoa saada oikeasta liinasta kuva, mutta en ole koskaan vielä nähnyt kokonaista liinaa missään. Paloja liinasta olen kyllä nähnyt, mutta valitettavasti kokonainen liina on vielä jossakin piilossa…löytyyköhän teiltä joltakin?

Lähes kaikkiin pöytäliinamalleihin suunniteltiin yhteensopivat lautasliinat. Yleensä sama kuvio tai kuvion osa näkyi lautasliinojen reunoissa ja keskustassa. Siksi onkin yllättävää, että Savoy-liinaan kuuluvissa lautasliinoissa on pallokuvio, ei esimerkiksi kaloja tai raitoja. Pallot olivat kuitenkin hyvin muodikkaita 1930-luvulla. Ne heijastivat uutta modernia aikaa. Esimerkiksi ruotsalainen suunnittelija ja tekstiilitaiteilija Elsa Gullberg suunnitteli 1934 Almedahlsin mallistoon Pricken-nimisen liinan ja lautasliinat, joissa kaikissa oli palloja. Vuosikymmenen lopulla Beata Liljeroos-Söderholm suunnitteli Tampellalle Pallot-mallin.

Savoy-lautasliina

Savoy-lautasliinat löytyivät helsinkiläiseltä kirppikseltä hyväkuntoisina. Nykyisen Savoy ravintolan ystävällinen henkilökunta on yrittänyt metsästää liinoja, mutta mistään kaapistojen kätköistä ei ainakaan vielä niitä ole löytynyt. Kuva PF.

Liljeroos-Söderholm työskenteli myös Tampellan mallipiirtäjänä 1920–1930 -luvuilla. Hän kävi kirjeenvaihtoa Helsingissä työskentelevän Jungin kanssa liinojen valmistuksesta.  Tampellassa oli kiirettä, sillä Villa Baumgartnerin ja ravintola Savoyn pellavaliinoja valmistettiin täsmälleen samaan aikaan. Maaliskuussa 1937 hän kirjoitti Jungille olevansa huolissaan Jungin lautasliinoihin tulevista palloista, jotka olivat Tampellan kutojien tekemässä mallikudoksessa liian suuria, ”jos niitä vertasi Jungin tekemään työpiirrokseen, jossa ne olivat paremmat”. Ravintolan avajaiset olivat kolmen kuukauden kuluttua, joten asiaa ei voinut enää muuttaa ja pallot saivat muotonsa.

Teksti julkaistu myös 10.9.2014, Koti ja keittiö -lehdessä.

T Päivi