Eläinlääke­tieteellisten biotieteiden osasto

Lähtölaukaus etävuoteen 2020. (Kuva Mikael Niku)

Osaston johtajana toimi professori Tomi Taira. Osasto toimii osittain kahdella kampuksella: Viikissä (anatomian, fysiologian, biokemian ja patologian oppiaineet) sekä Meilahdessa (genetiikka ja mikrobiologia).

Anatomia ja kehitysbiologia

Oppiaineen johtaja professori Antti Iivanainen ja yliopistonlehtori Mikael Niku jatkoivat suolistomikrobiston ja immuunijärjestelmän varhaiskehityksen tutkimustaan. Tutkimuksesta julkaistiin raportti Scientific Reports -lehdessä. Tutkimus on osa tutkijakoulutettava Aleksi Husson tieteellisiä jatko-opintoja. Yhteistyö Viikin kotieläintieteen osaston, Luken Jokioisten tutkimuskeskuksen, tiedekunnan omien sikatutkijoiden sekä Tarton ja Ghentin yliopistojen kanssa on jatkunut hedelmällisenä. Käynnistimme yhteistyön myös Justus Reunasen, Oulun yliopisto, sekä Kati Hanhinevan, Turun yliopistosta, kanssa. Hankkeisiin saatiin tutkimusrahoitusta Suomen kulttuurirahastolta ja eläinlääketieteellisiltä säätiöiltä. Koiran luustosairauksien tutkimusyhteistyötä on jatkettu Hannes Lohen tutkimusryhmän kanssa. MMT Lea Mikkola väitteli 18.6. koirien lonkkanivelen kasvuhäiriöstä ja siirtyi postdoc-tutkijaksi Turun BioCity:n Single cell omics -yksikköön.

Osana HiLIFE-tutkimusorganisaatiota yliopistonlehtori Tiina Pessa-Morikawa ja Mikael Niku ylläpitivät tiedekunnan vastuulla olevia tutkimuksen core-palveluita: virtaussytometria ja lasermikrodissektio.

Yliopistonlehtori Juha Laakkosen makroskooppisen anatomian tutkimusprojekteissa on painottunut opiskelijoiden tekemien lisensiaattitöiden osuus, ja hän on jatkanut pedagogisia tutkimuksiaan selvittämällä piirtämisen käyttöä anatomian opiskelun apuna.

Makroskooppisen anatomian opetukseen kehitettiin lyhyellä aikataululla virtuaalisia oppimateriaaleja ja luotiin käytäntöjä, joiden avulla opetusta pystyttiin antamaan verkossa pandemiarajoitusten ollessa voimassa. Osaamistavoitteita ei valitettavasti kyetty kaikilta osin poikkeusoloissa saavuttamaan. Tuotettuja video- ja kuvamateriaaleja voidaan jatkossa käyttää myös normaaliopetuksen tukena ja täydennyksenä. Mikroskooppisen anatomian opetus voitiin toteuttaa lähes normaalisti virtuaalimikroskopian avulla. Toimintavuonna käynnistettiin myös Suomen useimpien lääketieteellisten tiedekuntien yhteisen virtuaalimikroskopia-alustan rakentaminen.

Mikael Niku toimi tiedekuntaneuvoston sekä HY:n opetuksen digitalisaation ohjausryhmän jäsenenä. Antti Iivanainen toimi eläinlääketieteen kandiohjelman johtajana, tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnan jäsenenä, ja tiedekunnan edustajana valintakoetyössä sekä tutkijalääkäriohjelman johtokunnassa.

Laboratoriomestari Santeri Suokas vastasi histologian laboratorion toiminnasta sekä osallistui lasermikrodissektiopalvelun ylläpitoon. Laboratoriomestari Kirsi Lahti vastasi edellisvuotiseen tapaan oppiaineen tutkimuslaboratoriosta.

Opiskelijat ovat päässet lähiopetukseen, mutta etätyöt jatkuvat… (Kuvat Mikael Niku)

Biokemia, solubiologia ja genetiikka

Genetiikka

Kuluneen vuoden tapahtumiin liittyy pandemian tuomien haasteiden lisäksi luopumisen surua ja saavutusten iloa. Professori Hannes Lohen ryhmässä väitöskirjaa valmistellut ELL Kati Dillard nukkui yllättäen pois sairauden murtamana. Kati oli hyvin pidetty jatko-opiskelija tutkimusryhmässä ja elää lämpimissä muistoissamme. Muutoin Lohen johtama oppiaine, jatkoi aktiivista toimintaa kansainvälisen yhteistyön merkeissä reilun 30 julkaistun tai julkaisuun lähetetyn tutkimusartikkelin myötä. Julkaisut käsittävät monipuolisesti erilaisia kliinisiä, geneettisiä, metabolisia ja käyttäytymisen epidemiologiaan liittyviä löytöjä koirista ja kissoista.  Geenilöydöt liittyivät monipuolisesti eri sairausryhmiin mukaan lukien keuhko-, silmä-, luusto- ja lihassairauksiin sekä koirien arkuuteen.  Koirien ei-toivottuun käyttäytymiseen liittyvä tutkimus saavutti merkittävää huomiota maailmalla keskeisissä medioissa ja siihen liittyvä tiedote oli koko Helsingin yliopiston toiseksi luetuin teksti vuonna 2020.

Tutkimusryhmän ohjauksessa valmistui 5 väitöskirjaa: Maria Kaukonen (silmäsairaudet), Riika Sarviaho (epilepsia ja ahdistuneisuushäiriöiden genetiikka), Lea Mikkola (lonkkaniveldysplasian genetiikka, yhteisohjauksessa prof. Iivanaisen kanssa), Meharji Arumilli (genomiikka ja bioinformatiikka) ja Milla Salonen (koirien ja kissojen käyttäytyminen). Kolme tutkintoa hyväksyttiin kunniamaininnalla (Kaukonen, Mikkola, Salonen). Kolme väitöksistä tehtiin lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lohen ryhmän vanhemmalle tutkijalle FT Marjo Hytöselle myönnettiin molekyyligenetiikan dosentuuri lääketieteellisen tiedekuntaan.

Oppiaine oli näkyvästi esillä keskeisissä kotimaisissa medioissa koskien koirien jalostusta ja eettisyyttä (mm. YLE, MTV, Helsingin Sanomat).  Vuoden 2020 Eläinlääkäripäivät pidettiin etänä ja siellä oli Tiede-osiossa keskeisenä teemana genetiikka ja geenitutkimus kokonaisen päivän, jonka prof. Lohi veti yhdessä oppilaidensa ELT Maria Kaukosen ja dosentti Marjo Hytösen kanssa. Oppiaine sai uutta rahoitusta mm. Agria Säätiöltä, Syöpäsäätiöltä ja Sydäntutkimus Säätiöltä. Oppiaine jatkaa epidemiologian, genetiikan, genomiikan, transkriptomiikan ja metabolomiikan tutkimuksia ja kuluvalta vuodelta 2021 on odotettavissa merkittäviä uusia läpimurtoja.

Biokemian ja solubiologia

Oppiaineen esimies Jyrki Kukkonen siirtyi 2019 loppuvuodesta lähtien Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan farmakologian professoriksi, jonka jälkeen yliopistonlehtori Marjo Salminen on vastannut oppiaineen opetuksesta. Lisäksi opetuksen avuksi palkattiin tuntiopettajaksi Kaisa Rajakylä, joka tutkii tiedekunnassamme solun tukirangan osuutta koiran nisäkasvaimissa. Marjo Salminen jatkoi aivojen kehityksen tutkimusta Sigrid Juséliuksen säätiöltä saadun rahoituksen tuella keskittyen etenkin selvittämään keski- ja taka-aivojen tumakkeiden yksittäisten solujen monimuotoisuutta RNA-profiloinnin avulla yhteistyössä Juha Partasen (HY, bio-ja ympäristötieteellinen tiedekunta) kanssa. Tumakkeet sisältävät erilaisia hermosoluja, jotka käyttävät lähinnä gamma-aminovoihappoa tai glutamaattia välittäjäaineena säädellen esim. eläinten käyttäytymistä, mielialaa ja muistia. Näiden hermosolujen erilaistumista ja monimuotoisuuden kehittymistä ei tunneta hyvin eikä niitä tekijöitä, jotka tätä monimuotoisuutta säätelevät. Työn tarkoituksena on ollut selvittää mitä geenejä nämä tumakkeiden hermosolut ilmentävät ja miten niiden monimuotoisuus ohjautuu geneettisesti. Työstä julkaistiin 2020 laaja artikkeli korkeatasoisessa Cell Reports lehdessä.

Fysiologia

Oppiaineen esimiehen, professori Tomi Tairan tutkimusryhmä jatkoi tutkimustoimintaansa koskien aivojen kehitysfysiologiaa. Tutkimus keskittyy hermoston kainaattityypin glutamaattireseptoreiden merkitykseen aivojen kehityksellisen plastisiteetin säätelyssä. Ryhmän rahoitus tulee suurelta osin Suomen Akatemialta, Sigrid Juseliuksen säätiöltä sekä Neurotieteen tutkimuskeskukselta. Ryhmässä aloitti 2020 kaksi uutta post-doc tutkijaa: Patricia Seja sekä Tatjana Kuznetsova.

Vuoden 2020 mielenkiintoisimpiin tutkimuslöydöksiin kuuluu havainto, jonka mukaan varhaiskehityksenaikainen stressi muuttaa amygdalan kainaattireseptorifunktiota ja hermoverkon ns. kriittisyyttä aikuisella eläimellä. Tähän liittyy myös eläimen poikkeava käytös. Löydös saattaa valaista mekanismeja joilla lapsuusajan tapahtumat altistavat esim. ahdistuneisuus- ja masennushäiriöille aikuisiällä. Paitsi eläinmalleja, ryhmä käyttää hIPSC (human induced pluripotent stem cell) erilaistettuja neuroneita ja organoideja keskushermoston sairauksien tutkimisessa yhteistyössä professori Timo Otonkosken sekä professori Henna Tyynismaan kanssa. Covid-19 pandemian aiheuttamat matkustusrajoitukset vaikeuttivat Suomen Akatemian rahoittamaa yhteistyöprojektia Szegedin yliopiston (Unkari) kanssa liittyen ihmis- ja jyrsijäaivojen toiminnalliseen vertailuun. Yhteistyö on jatkunut myös Aalto-yliopiston kanssa koskien nanokuitumateriaalien käyttöä aivosairauksien diaknostiikassa ja hoidossa.

Tutkimusraportteja julkaistiin Frontiers in Cell Neuroscience, Neurobiology of Disease ja iScience –lehdissä.

Yliopistonlehtori Tiina Kukko-Lukjanov on vastannut laboratoriomestari Kirsi Kolehmaisen kanssa organotyyppisten aivoleikkeiden sekä soluviljelmien sähköfysiologisista tutkimuksista ja tähän liittyvän laboratorioinfrastruktuurin ylläpidosta. Lisäksi heidän vastuullaan ovat olleet opetukseen liittyvät kurssityöt.

Lisäksi Taira on toiminut johtoryhmän jäsenenä Clinical Veterinary Medicine -tohtoriohjelmassa. Taira toimii myös tiedekunnan edustajana (biologia) valtakunnallisessa valintakoetoimikunnassa.

Mikrobiologia ja epidemiologia

Oppiaineen esimiehenä toimi professori Olli Vapalahti.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sirosen ryhmät tutkivat uusia ja uhkaavia infektioita, erityisesti jyrsijöiden ja lepakoiden välittämiä virusinfektioita sekä niveljalkaisten (hyttyset, puutiaiset) levittämiä viruksia eli arboviruksia.

Tutkimusryhmien toiminta keskittyi vuonna 2020 SARS-CoV-2- projekteihin. Muut hankkeet olivat vuoden 2020 pääosin keskeytetty, ja suunnitellut laboratoriovierailut ja muut tapaamiset eivät luonnollisesti toteutuneet. Olli Vapalahti ja Tarja Sironen olivat mukana kansallisissa koronaviruspandemian hallintaan, tutkimukseen ja diagnostiikkaan liittyvissä työryhmissä ja tekivät jatkuvaa yhteistyötä erilaisten viranomaistahojen kanssa. Lisäksi molemmat osallistuivat koronavirukseen liittyvään tiedottamiseen ja olivat runsaasti esillä mediassa Suomen johtavina koronavirusasiantuntijoina.

Laboratorioissa EE-talossa kaikki ryhmien jäsenet osallistuivat ”koronasavottaan”. Käyttöön valmisteltiin nopealla aikataululla näytteenkäsittelytilat BSL-2-tasoiseen työskentelyyn ja protokollat ja toimintaohjeet diagnostiseen koronavirus RT-PCR-testaukseen, jota käytettiin tutkimusprojekteissa. BSL-3-turvalaboratoriossa pystytettiin jatkuvana tuotantolinjana tutkimuspotilasnäytteiden mikroneutralisaatiotestaukset, joiden avulla mitattiin neutraloivia vasta-aineita mm. immuniteetin keston määrittämiseen ja mahdollisia plasman luovutushoitoja varten. BSL-3-turvalaboratorio oli jatkuvassa käytössä ja siellä tehtiin tutkimusta elävällä SARS-CoV-2-viruksella liittyen viruksen inaktivoimiseen, rakenteeseen ja interaktioihin isäntäsolun kanssa. Loppuvuodesta 2020 lähdettiin myös kehittämään koronarokotetta eläimille sekä valmisteltiin BSL-3-laboratorio eläinkokeita varten rokote- ja lääkeainetutkimuksille.

Ryhmät osallistuivat vuonna 2020 eläinlääketieteellisen virologian opetukseen, jossa Olli Vapalahti on vastuuopettaja. Luento-opetuksessa olivat mukana Vapalahden lisäksi Tarja Sironen ja Eili Huhtamo. Perinteikkään virologian laboratoriotyökurssin sijaan kaikki opetus tapahtui verkossa, ja etäopetuksessa olivat mukana edellä mainittujen lisäksi myös Lauri Kareinen, Essi Korhonen ja Marianne Kaila.

Vapalahden ja Sirosen ryhmät julkaisivat vuonna 2020 yhteensä noin 50 vertaisarvioitua artikkelia, mukaan lukien löytö SARS-koronaviruksen toisesta reseptorista (Cantuti-Castelvetri ym., Science 2020), Bombali-ebolaviruksen laajemmasta levinneisyydestä Keniassa (Kareinen 2020 EID), Suomessa esiintyvistä hyttyslajeista ja niiden kantamista viruksista (Culverwell CL 2020, Korhonen EM 2020, Suvanto MT 2020) sekä puutiaisaivokuumeviruksen levinneisyydestä Suomessa (Uusitalo RJ, 2020). Lisäksi ryhmien tutkijat kehittivät bioinformaattisen menetelmän (Lazypipe) sekä tunnettujen että uusien virusten löytämiseen ja kuvaamiseen eri näytemateriaaleista peräisin olevasta sekvensointidatasta (Plysnin I, 2020).

Vuoden 2020 alusta alkoi EU-Horizon-hanke VEO, (Versatile Emerging Infectious Diseases Observatory), jossa Vapalahden ryhmän lisäksi ovat mukana Euroopan keskeiset uhkaavia zoonoottisia viruksia tutkivat laboratoriot. Projekti on suunnattu alkuun vahvasti koronavirustutkimukseen. Myös Suomen Akatemian rahoittama Climate change and health (CLIHE) -projekti ”VECLIMIT” alkoi. VECLIMIT-hanke tutkii vektorivälitteisiä tauteja ja ilmastonmuutosta Suomessa. Näihin hankkeisiin liittyen kesäkaudella 2020 kerättiin pääkaupunkiseudun puutiaisia ja hyttysmateriaaleja. Dosentti Eili Huhtamon ohjaamissa hyttys-virusprojekteissa toteutettiin tutkijatohtori Essi Korhosen johdolla systemaattisia hyttysaineistojen keräyksiä Helsingissä ja Itä-Suomessa, ja näiden lisäksi hyttysiä kerättiin myös Pohjanmaalla. Hyttysvälitteisten virusten tutkimukseen liittyen aloitettiin yhteistyöt Itä-Suomen yliopiston kanssa sekä Korkeasaaren eläintarhan ja Korkeasaaren villieläinsairaalan kanssa. Lintunäytteiden tutkimisessa saatiin hyödyntää oman talon fysiologian ja patologian tutkijoiden erityisosaamista. Yegor Korzyukov väitteli joulukuussa eläinlääketietelliseen tiedekuntaan Jussi Hepojoen ja Olli Vapalahden ohjaamana uusista käärmeiden BIBD-tautia aiheuttavasta arenaviruksista (joita löytyy useita erilaisia samasta käärmeestä yhtä aikaa) ja käärmeiden immuunivasteesta niitä vastaan (hyväksytty 2021).

Tutkimusryhmät saivat vuoden aikana kerättyä runsaasti lisää tutkimusrahoitusta etenkin koronavirustöihin mm. Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, Suomen Akatemialta ja Sigrid Juseliuksen säätiöltä sekä lahjoitusvaroista. Lisäksi Essi Korhoselle myönnettiin joulukuussa 2020 Maj ja Tor Nesslingin säätiön kolmivuotinen projektiapuraha Kenia-hankkeisiin. Tarja Sirosen tutkimusryhmä sai rahoitusta Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Business Finlandilta.

Yksikön Capnocytophaga spp -bakteerin epidemiologinen ja molekyyliepidemiologinen tutkimus -projektissa työskentelevät yliopistonlehtorit Joanna Koort, Silja Åvall-Jääskeläinen ja Anna-Maija Virtala sekä tohtorikoulutettava ELL Kristiina Suominen; yhteistyökumppanina THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koronatilanteen vuoksi projekti on ollut kuitenkin pääosin keskeytyksissä.

Virtala, Koort ja Åvall-Jääskeläinen ovat vetäneet ns. tutkielmatyöpajaa ja sen kautta olleet mukana ohjaamassa useita lisensiaatintutkielmia. Oppiaineessa jo aiemmin kehitetty internetpohjainen oppimispeli Bakteerien tunnistuspeli muokattiin syksyllä 2020 uuteen uskoon, kun Koort ja Åvall-Jääskeläinen osallistuivat Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ohjelmistotuotantoprojektiin asiakkaina. Kurssin opiskelijat koodasivat pelin kokonaan uudelleen, mahdollistaen mm. lukuisia uusia ominaisuuksia.

Pia Vennerström väitteli marraskuussa eläinlääketietelliseen tiedekuntaan Anna-Maija Virtalan ja Olli Vapalahden ohjaamana kirjolohen verenvuotoseptikemia -viruksen seurannasta suomalaisilla kalaviljelmillä tutkittuaan neljän seurantaohjelman vaikutuksia taudin toteamiseen ja samalla mahdollisuuksiin taudin hävittämiseen. Oireidenmukaiseen seurantaan perustuva ohjelma, jossa kalanviljelijät tutkituttivat näytteitä aina kuin he havaitsivat kaloissaan sairauden oireita, osoittautui parhaaksi.

Virtala on ollut mukana Opettajien akatemian projektissa liittyen tieteidenvälisten tutkielmien arviointiin, HY:n projektissa Developing Assessment Practices in Higher Education DAPHNE ja muun muassa Zoonoosit eläinlääkäreillä -projektissa, joissa kaikissa on työstetty ja julkaistukin useita tieteellisiä artikkeleita. Hän on osallistunut tohtorikoulutettavien opetukseen sekä biostatististen ja epidemiologisten menetelmien seminaarisarjan kautta että erillisillä tutkijakoulujen kursseilla, edustanut Viikin kampusta Opettajien akatemian johtokunnassa, toiminut kandijohtoryhmässä, opetustaitotoimikunnassa ja vastuullisena tarttuviin eläintauteihin erikoistuvien eläinlääkärien koulutusohjelmassa.

Yliopistonlehtori Sami Junnikkalan sikojen immunologiaan ja hyvinvointiin liittyvä tutkimus on jatkunut väitöskirjaohjattavan Virpi Salin tutkimuksiin liittyen yhteistyönä Saaren yksikön sikatutkijoiden kanssa. Yhteistyö Heli Simojoen kanssa käynnistetty Simojoen Terve vasikka -Makera-hankkeeseen liittyen. Vuoden 2020 eläinlääketieteellisen immunologian opintojakso järjestettiin verkko-opetuksena. Vastuuopettaja Junnikkalan lisäksi kurssilla luennoivat Marianne Kaila ja opiskelija-opettajana Meri-Tuuli Hartikainen. ’Laboratoriotyöt-etänä’-osuuden toisena opettajana toimi Silja Åvall-Jääskeläinen. Osaston ohjaavan opettajan toimessaan Junnikkala on osallistunut mm. tiedekunnan opiskelijoiden hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyviin tehtäviin laajennetun Oppimassa eläinlääkäriksi -opintojakson vastuuopettajana.

Emeritaprofessori Liisa Sihvonen osallistui edelleen opetukseen ja hänen tutkimusprojektinsa eläintautivirusten osalta jatkuvat. Laboratoriomestari Anja Osola ja laboratorioinsinööri Esa Pohjolainen vastasivat edellisten vuosien tapaan oppiaineen tutkimuslaboratoriosta.

Patologian ja parasitologia

Oppiaineen johtajana toimi professori Antti Sukura.

Oppiaineen, kuten koko maailman, vuotta leimasi COVID-19 pandemian hallinta. Maaliskuussa, kun tartunnat lähtivät leviämään Suomessa, koko Helsingin yliopisto siirtyi etäopetukseen ja myös patologian opettajat aloittivat käytännössä yhdessä viikonvaihteessa toisen vuosikurssin etäopetuksen ja -harjoitukset. Eläinlääkäriksi kasvaminen ei ole vain teoreettisen tietojen oppimista vaan myös taitojen kehittämistä ja tietojen soveltamista käytäntöön, joten klinikkavaiheen patologian rotaatiot ja syksyn avauskurssi toteutettiin turvamääräyksiä noudattaen lähiopetuksena poikkeustilanteessakin. Kaikkea tutkimusta ja valtaosaa diagnostisesta työstä ei myöskään voida tehdä etänä, joten histologian laboratorion ja avaussalin henkilöstö, sekä suuri osa eläinlääkäripatologeista ja tutkijoista teki osan työstään tiedekunnan tiloissa.

Yksi poikkeusvuoden kohokohta oli marraskuussa, kun kliininen opettaja Pernilla Syrjä, ELT, Dipl ECVP väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi neuropatologiaan kuuluvalla väitöstyöllään ” Vacuolar Storage Disease in Lagotto Romagnolo Dogs – Pathology, autophagy and extracellular vesicles”. Väitös oli etäväitös, jossa vastaväittäjä Frauke Seehusen DVM, PhD, Dipl ECVP oli Zurichissä; tekniikka toimi hyvin ja opponentti sekä väittelijä järjestivät nautittavan akateemisen tilaisuuden – osin paikalla ja osin etänä – väitöstä seuranneelle yleisölle.

Etäväitöksessä vastaväittäjä Frauke Seehusen oli Zurichissä ja väittelijä Pernilla Syrjä ja kustos Antti Sukura Helsingissä, kommunikointi tapahtui internetin kuva- ja ääniyhteydellä. Vielä marraskuussa oli mahdollista rajoitetun yleisömäärän läsnäolo tilaisuudessa. (Kuva Satu Leppänen)

Patologian henkilöstö kukittamassa vastaväitellyttä pandemiavuonna. (Kuva satu Leppänen)

Pandemian jalkoihin jäi oppiaineen järjestelyvuorossa ollut yhteispohjoismainen eläinlääkäripatologien vuosikokous. Pandemiavuonna Nordic Society for Veterinary Pathology -järjestön presidenttinä toimiva yliopistonlehtori Heli Nordgren, ELT joutui toteamaan yhdessä tehtyjen suunnitelmien menevän uusiksi, ja kokous siirtyi 2021 järjestettäväksi etäkokoukseksi. Kansainvälistä toimintaa voidaan etäkokouksilla pitää yllä, mutta etäkokouksissa on vaikea saavuttaa sitä henkilökohtaista vuorovaikutusta mitä perinteisissä kokouksissa.

Heli Nordgrenin vetämä lypsylehmien kuolleisuutta selvittävä Makeran rahoituksella toteutettava LYKKY hanke sen sijaan saatiin vuoden aikana hyvin käyntiin ja nyt kerätään avaustuloksiin perustuvaa edustavaa dataa siitä, mihin suomalaiset lehmät kuolevat. Oppianeen pitkäaikainen yliopisto-opettaja, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Karoliina Hagner, ELL, tekee hankkeessa tohtoriopintojaan.

Yliopistonlehtori Kristel Kegler, DVM, PhD, Dipl ECVP oli perhevapaalla mutta sai alkuvuoden aikana suoritettua loppuun arvostetun kansainvälisen patologieläinlääkäreiden Dipl ECVP -tutkinnon.

Yliopistonlehtori Niina Airas, ELT jatkoi KORAT–kissa tutkimusta ja teki ison panoksen siinä, että oppiaineen diagnostinen ja opetustyö saatiin kunnialla vuoden aikana hoidettua. Oman oppiaineen opetustyön lisäksi Niina kehitti koko tiedekunnan koulutusta toimiessaan eläinlääketieteen kandidaatin koulutusohjelman johtoryhmässä.

Patologian diagnostinen työ oli aiempien vuosien tapaan vilkasta: oppiaineessa tehtiin opetusavaukset mukaan lukien yhteensä 573 raadonavausta ja tutkittiin 831 kpl elävältä potilaalta otettua kudosnäytettä sekä 373 irtosolunäytettä. Nykyaikaisessa korkeatasoisessa kliinisessä työssä eläinlääkäripatologi on oleellinen asiantuntija potilaan diagnostiikassa. Eläinlääkärit Hanna-Maaria Javela, ELL ja Minna Söderström, ELL suorittavat oppiaineessa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäriopintoja ja ovat tiiviisti mukana diagnostisessa työssä sekä opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa yhdessä eläinlääkäri Sanna Malkamäen, ELL kanssa. Avaussalin laboratoriomestareiden Satu Leppäsen ja Ariel Bonachean panos avattavien eläinten valmistelussa ja työstettävien näytteiden käsittelyssä on ensiarvoisen tärkeä opetukselle, diagnostiselle työlle sekä tutkimukselle. Histologian laboratoriossa bioanalyytikko Kati Holmstenin ja laboratorioteknikoiden Laura Vähälän ja Taneli Lohilahden osaaminen kudosnäytteiden prosessoinnissa sekä erikoisvärjäyksissä mahdollista paitsi diagnostiikan, myös useiden tutkimusryhmien näytteiden käsittelyn.  Vuoden loppupuolella Taneli jatkoi työuraansa tiedekunnan ulkopuolella uusien haasteiden parissa ja histologian tiimiin tuli mukaan Anne Kujanpää, FM.

Kännykkäkameraa hyödyntämällä saadaan avauslöydökset isomman opiskelijajoukon hyödyksi ja ryhmäkoko avaussalissa pidettyä tartuntaturvallisuussuositusten mukaisena. (Kuva Satu Leppänen)

Parasitologian yliopistonlehtori dosentti Anu Näreaho palasi virkavapaalta takaisin yliopistoon ja jatkoi dosentti Antti Lavikaisen edellisenä vuonna sijaisena hoitamaa opetus-, ohjaus- ja tutkimustyötään. Parasitologian tohtoriopiskelijat Sanna Malkamäki, ELL ja Katja Hautala, ELL etenivät vuoden aikana odotetusti opinnoissaan.

Oppiaineessa toimii Suomen Akatemian rahoittama, dosentti Sari Tojkanderin johtama tutkimusryhmä. Ryhmän tutkimus keskittyy maitorauhasepiteelin mekanobiologiseen säätelyyn ja sen merkitykseen syövän kehityksessä. Sarin ohella ryhmän keskeisiä tutkijoita ovat Kaisa Rajakylä FT ja Anna Acheva FT, tohtorikoulutettavana ryhmässä toimi eläinlääkäri Vivi Deckwirth, TÄ, FM.

MCF10A rintarauhasen epiteelisoluja 3D viljelmässä. Strooman adiposyyttien erittämä leptiini indusoi 3D epiteelirakenteiden morfologian muuntumista ja lisää solujen migratorisia ominaisuuksia. (Kuvat Anna Acheva)

Oppiaineen työ yliopiston ja ulkopuolisten tutkijoiden tukena patologian asiantuntemuksessa sai jatkoa, kun Finnish Centre for Laboratory Animal Pathology (FCLAP) sai HiLIFE-infrastruktuuri jatkorahoituksen. Jere Linden, ELT toimii FCLAP:n tutkimuskoordinaattorina ja vastaa FCLAP:n ja histologian laboratorion toiminnasta.

Kansainvälisenlisän oppiaineen henkilöstöön toi vierailevana tutkijana tiedekunnassa toimiva patologieläinlääkäri Paola Amarilla PhD, DVM.

Oppiaineen henkilöstöstä erityisesti Anu Näreaho ja Sanna Malkamäki olivat keskeisesti kehittämässä Eltdk:n Konttorikoira -työhyvinvointihanketta ja vuoden lopussa saatiin lupa aloittaa puolen vuoden kokeilu. Vuoden 2021 alusta on näkynyt jo liivillisiä karvaisia hyvinvoinninkehittäjiä siltä osin kuin etätyöt ovat mahdollistaneet yliopiston tiloissa toimimisen.

Oppiaine on selvinnyt hyvin koulutus- ja diagnostiikkatyöstä myös korona-vuonna. Myös oppiaineen julkaisuaktiviteetti saatiin säilytettyä poikkeusvuonna sekä tutkimustyö edistyi. Tämän mahdollisti henkilöstön ja opiskelijoiden resilienssi ja vahva sitoutuminen yliopiston tavoitteisiin.

 

 

 

Vuoden lopussa saatiin lupa aloittaa konttorikoirakokeilu EE-talossa. Hyvinvoiva työhyvinvoinnin kehittäjä Lilli ja työnohessa stressilievitystä saava Niina Airas. (Kuva Satu Leppänen)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tomi Taira
Eläinlääketieteellistne biotieteiden osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto