Kliinisen hevos- ja pieneläin­lääke­tieteen osasto

Julkaisuja ja opinnäytetöitä valmistui

Kuluneena vuonna kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston tutkijat olivat kirjoittajina yhteensä 42 kansainvälisessä, vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa, joissa käsiteltiin monipuolisesti eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä niiden hyvinvointiin liittyviä aiheita. Lisensiaatin tutkielmia valmistui osastollamme 19 ja kandidaatin tutkielmia kahdeksan. Lisäksi osastollamme on taas suoritettu sekä ammatillisia että akateemisia jatkotutkintoja.

Väitöksiä oli osastollamme yhteensä kahdeksan, mikä lienee kaikkien aikojen ennätys. ELL Heidi Tapio tutki väitöskirjassaan osastomme tutkijoiden tekemän lääkekeksinnön, vatinoksaanin, vaikutuksia rauhoitetuilla ja nukutetuilla hevosilla, ja ELL Heta Turunen tutki saman lääkeaineen vaikutuksia koirilla. ELL Heini Rossin väitöskirja käsitteli hevosen alempien hengitysteiden tulehdusta ja astmaa. ELL Saila Savolainen tutki kissoille suun kautta annettavien lääkkeiden maistuvuuden parantamista. DVM, MSc Martina Argano selvitti leikkauksen aikana käytettyjen nukutusaineiden vaikutuksia koiran maitorauhaskasvaimiin. FM Heini Törnqvist tarkasteli väitöskirjassaan kajoamattoman elektroenkefalografian (EEG) ja silmänliiketutkimuksen soveltuvuutta koirien kognition tutkimiseen sekä vertasi koiran ja ihmisen kognitiivisia kykyjä silmänliiketutkimuksen avulla. ELL Johanna Mäkitaipale totesi väitöskirjassaan, että D-vitamiinin puute on yleistä suomalaisilla lemmikkikaniineilla. Hän tutki myös puutoksen vaikutusta kaniinin luustoon ja hampaisiin. ELL Kati Niinistö löysi väitöstutkimuksissaan tehokkaan hoidon hiekkakertymien poistamiseksi hevosen paksusuolesta.

 

Röntgenkuva hevosen paksusuolessa olevasta hiekkakertymästä, joka näkyy vaaleampana alueena vatsaontelon alaosassa.


Opetusta koronan varjossa

Kuten niin monessa muussakin oppilaitoksessa, meilläkin suuri osa opetuksesta jouduttiin keväällä siirtämään koronaepidemian vuoksi pikavauhdilla verkko-opetukseksi. Kesän praktiikkaoikeuksia varten vaadittavien näyttökokeiden (OSCE) turvalliseen järjestämiseen tarvittiin luovuutta, mutta tehtävärastien etäyhteyksien avulla se saatiin onnistumaan, ja opiskelijat pääsivät ajallaan kesätöihin eläinlääkäreitä lomittamaan. Potilaiden vierellä tapahtuva kliininen opetus sen sijaan jatkui lähes ennallaan, toki ryhmäkoot ja turvavälit huomioiden. Etäyhteyksiä käytettiin klinikkaopetuksessakin kekseliäästi, jotta mahdollisimman moni opiskelija pääsi turvallisesti seuraamaan hevos- ja lemmikkipotilaille tehtäviä toimenpiteitä, vaikka paikalla olijoiden määrää jouduttiin rajoittamaan.

Opetuksemme kaksikielisyys sai tukea, kun ELL Emilia Gordin ja ELT Thomas Grönthal saivat Anna ja Karl Eklund -säätiöltä rahoitusta ruotsin kielen käytön tehostamiseen eläinlääketieteen opiskelijoiden kliinisen koulutuksen aikana osastollamme.

Tutkimuskin jatkui

Kevään pysähdyksen jälkeen myös tutkimuspotilaiden ja -näytteiden kerääminen sekä tutkimuslaboratorion toiminta saatiin vähitellen uudelleen lähes täyteen käyntiin kesän ja syksyn aikana. Osastomme tutkija, dosentti Anna Hielm-Björkman antoi oman panoksensa koronan vastaiseen taisteluun: Hänen johtamansa tutkimusryhmän kouluttamat koronakoirat olivat nuuhkineet Helsinki-Vantaan lentokentällä vuoden loppuun mennessä jo yli 4000:n matkustajan näytteet. Koirat on koulutettu tunnistamaan myös muita ihmisten sairauksia, kuten syöpää. Lisäksi hänen ryhmänsä tutkii koiran ruokavalion vaikutuksia terveytyteen, esimerkiksi aineenvaihduntaan terveillä ja atooppisilla koirilla.

Koronakoirat kentällä. Vasemma Anna Hielm-Björkman. Kuva Egol Björkman.

USA:n Kennelliiton koirien terveyssäätiö Canine Health Foundation myönsi rahoituksen ELT Sari Mölsän tutkimukselle, joka selvittää antibioottien käytön tarpeellisuutta koiran märkäkohtuleikkauksessa. Tutkimuksessa on mukana pieneläinkirurgian tutkimusryhmä sekä osastomme keskuslaboratorio. Osastollamme on käynnissä useita muitakin projekteja, joissa tutkitaan hevosten ja pieneläinten bakteerien antibioottiresistenssiä sekä antibioottien tarkoituksenmukaista käyttöä eläimillä. Lisäksi keskuslaboratoriomme osallistui perinteisesti FINRES Vet -raportin kirjoittamiseen sekä raportoi kansalliset mikrobilääkeresistenssiluvut seura- ja harraste-eläinten bakteereista.

Dosenttien Minna Rajamäki ja Liisa-Lilja Maula johdolla alkanut lyhytkuonoisten koirien hengitystieoireyhtymään mahdollisesti liittyvän hiljaisen tulehdustilan ja unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus sai rahoitusta useista lähteistä. Se kertonee, että aihetta pidetään tärkeänä tutkimuskohteena. Näillä ongelmilla on myös yhtymäkohtia ihmisten uniapneaan. Keuhkotutkimusryhmä edisti myös idiopaattisen keuhkofibroosin diagnostiikkaa havaitsemalla, että veren ja keuhkohuuhteen metalloproteinaasientsyymit voivat toimia merkkiaineina valkoisilla länsiylämaanterriereillä. Myös tämä projekti sai apurahoja useista lähteistä.

Osastollamme toimivan FIN-SAGAS-tutkimusryhmän, Leipzig yliopiston ja Karolinisen instituutin yhteinen projekti osoitti, että suun kautta annettu varjoaine ioheksoli paljastaa muutoksia myös lintujen suoliston läpäisevyydessä. Tutkimus hyödynsi ryhmän koirilla, kissoilla, rotilla ja hiirillä aikaisemin tekemien tutkimuksien tuloksia.

Hevosesta otetaan verinäytettä kaulalaskimoon asetetun kanyylin kautta tutkimuksessa, jossa seurataan veren insuliini- ja glukoosipitoisuuksia sokerirasitustestin jälkeen. Testiä varten hevoselle on syötetty maissisiirappia.

 

 

 

 

 

 

ELL Emilia Gordinin väitöskirjatutkimus osoitti, että kystatiini B ja klusteriini ovat lupaavia uusia merkkiaineita koirien akuutin munuaisvaurion diagnostiikassa. Hanketta ovat rahoittaneet mm. Ruotsin kulttuurirahasto ja IDEXX.

Ensimmäiset ELT Tarja Pääkkösen johtamaan, Suomen Akatemian rahoittamaan epilepsian merkkiainetutkimukseen osallistuvat epilepsiaa sairastavat koirat tutkittiin eläinsairaalassa toukokuussa. Hankkeessa tehdään monitieteellistä tutkimusyhteistyötä. Se hyödyntää koirien spontaania epilepsiamallia löytääkseen sellaisia epilepsian merkkiaineita, jotka voisivat ennustaa epilepsian tulevaa taudinkulkua, hoitovastetta ja liitännäissairauksien kehittymistä.

ELL Anna-Mariam Kivirannan väitöskirjatyö alkaa olla loppusuoralla. Tämä Agrian ja Ruotsin Kennelliiton tutkimusrahaston rahoittama tutkimus on paljastanut koirien kallonaukileiden olevan kliinisesti merkityksellisiä. Ryhmän jatkotutkimukset pyrkivät selvittämään kallon ja kallonaukileiden kehittymistä koirilla.

Diagnostisen kuvantamisen yksikkö on osallistunut viime vuonnakin monipuolisesti sekä kliinisiin eläinlääketieteellisiin tutkimusprojekteihin että ihmislääketieteen tutkimuksiin. Projekteissa on käytetty monenlaisia diagnostisen kuvantamisen laitteita. Esimerkiksi ihmisten Robinowin syndroomaan liitetyn DVL2 -geenin vaikutuksista koiran rakenteeseen on tutkittu röntgen- ja tietokonetomografiakuvista. Agrian ja Ruotsin Kennelliiton tutkimusrahasto myönsi apurahan tutkimukselle, jossa selvitetään nuorten aikuisten mäyräkoirien välilevyjen muutoksia ja niiden yleisyyttä röntgen- ja magneettikuvista.

FT Anna Boström selvittää selkälihasten sisäistä rakennetta välilevytyrää sairastavilla mäyräkoirilla Nylands Nationin apurahalla. Hän johtaa myös Agrian Ruotsin Kennelliiton tutkimusrahaston rahoittamaa projektia, jossa ELL Leena Inkilä aloitti väitöskirjatutkimuksensa koiran lihaksistoon ja luustoon kohdistuvasta fyysistä kuormituksesta agility-suoritusten aikana.

FT Heli Hyytiäinen jatkaa Suomen Akatemian kliinisen tutkijan apurahan turvin tutkimuksiaan nuorten koirien fyysisen kunnon kehittymiseen liittyen. Hän on myös todennut, että fysioterapeutin suorittama kevyt hännästä veto vähensi selän lihaksiston paineluun liittyvän kivun määrää selkäkipuisilla hevosilla. Tietynlaisella hännästä vedolla saattaa siis tosiaan olla paikkansa hevosten selän kiputilojen hoitotekniikoiden joukossa. Lisäksi hän havaitsi, että varsan häntään kiinnitetty kolmiulotteinen kiihtyvyysmittari oli käypä menetelmä varsojen liikkumisen ja makuukäytöksen havainnointiin. Liikkumisen mittaaminen on yksi tärkeä varsan hyvinvoinnin ja terveyden arvioinnin keino.

ELT Anna Mykkäsen ryhmä on kerännyt näytteitä astmasta kärsivien ja terveiden verrokkihevosten hengitysteistä. Niistä tutkitaan monenlaisia tulehduksen merkkiaineita. ELT Ninja Karikosken ryhmä osoitti, että lihavuus on suomenhevosellakin insuliiniresistenssin riskitekijä. Ryhmä on kerännyt kuluneen vuoden aikana lisää aineistoa hevosen energia-aineenvaihduntaan ja insuliinivasteisiin liittyviin tutkimuksiinsa.

Vaikka koronavuosi hiljensi tutkimuspotilaiden hoitamista ja näytteiden keräämistä varsinkin keväällä, niin samalla monille tutkijoille jäi enemmän aikaa tulosten käsittelyyn sekä raporttien ja uusien hakemusten kirjoittamiseen. Apurahahakemuksia tehtiinkin osastollamme ennätysmäärä kesän ja syksyn aikana. Uskon, että lähivuosina on taas odotettavissa useita uusia, mielenkiintoisia havaintoja ja tutkimustuloksia, jotka parantavat hevosten ja pieneläinten terveyttä ja hyvinvointia.

 

Marja Raekallio
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto