Terveiset erikoiseläinlääkäri­koulutuksesta

Jatkuva oppiminen entistä tärkeämpää tulevaisuudessa

Eläinlääkärin peruskoulutus antaa eläinlääkärille laajat valmiudet toimia monissa erilaisissa tehtävissä eläinten, ja myös ihmisten, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Jatkuva oppiminen ja oman ammattitaidon ylläpitäminen ja päivittäminen on kuitenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa oleellisen tärkeää ja jokaisen eläinlääkärinammattia harjoittavan lakisääteinen velvollisuus.

Eläinlääkäreiden erikoisosaamisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä maatilojen koko edelleen kasvaa ja karjojen terveyden ylläpitäminen vaatii eläinlääkäreiltä entistä enemmän erityisosaamista. Tarttuvat eläintaudit ovat kotieläintuotannon ja elintarvikeviennin jatkuva uhka Suomessakin. Seura- ja harraste-eläimiä pidetään nykyään tärkeinä perheenjäseninä ja niiden terveyteen ja hyvinvointiin ollaan valmiita panostamaan. Monet ihmisten ja eläinten taudinaiheuttajista ovat yhteisiä, ja eläinlääkäreiden työllä on siten merkittävä rooli myös ihmisten tarttuvien tautien torjunnassa. Taudinaiheuttajat voivat levitä suorien eläinkontaktien, mutta myös elintarvikkeiden, veden ja ilman kautta. Laadukkaan ja kattavan peruskoulutuksen jatkumona kapea-alaisempi erikoistumiskoulutus on välttämättömyys kaikkiin näihin haasteisiin vastaamiseen.

Nykyinen erikoistumiskoulutus

Erikoistumiskoulutus johtaa tällä hetkellä erikoiseläinlääkärin tutkintoon ja sitä järjestetään kuutena koulutusohjelmana, jotka ovat: pieneläinsairaudet, hevossairaudet, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto, elintarviketuotannon hygienia sekä tarttuvat eläintaudit. Erikoiseläinlääkärikoulutuksessa eläinlääkäri perehtyy erikoisalansa tieteelliseen tietoon, mikä luo hänelle valmiudet alansa vaativimpiin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen, erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä.

Erikoiseläinlääkärikoulutukseen voi hakea Suomessa laillistettu eläinlääkäri, kun hän on valmistumisensa jälkeen toiminut vähintään vuoden ajan koulutusohjelman hyväksymissä, oman kiinnostuksensa kohteena olevan erikoisalan työtehtävissä. Nykyinen erikoiseläinlääkärikoulutus on mitoitettu neljä vuotta kestäväksi. Se sisältää ohjattua käytännön työpaikkakoulutusta (josta osa on kliinisillä aloilla suoritettava yliopistollisen eläinsairaalan klinikoilla), kurssimuotoista teoreettista koulutusta, kirjallisia opintosuorituksia sekä koulutusohjelmakohtaisen kuulustelun. Maa- ja metsätalousministeriö on vuosien ajan osoittanut erikoistumiskoulutukseen rahoitusta, joka on suunnattu kouluttautuvien eläinlääkäreiden erikoistumistehtäviin yliopistolla (2020: 9 henkilötyövuotta), mutta muuta rahoitusta tiedekunta ei erikoistumiskoulutuksen tueksi saa. Oikeuden toimia erikoiseläinlääkärinä myöntää Ruokavirasto.

Vuosittain opinto-oikeus erikoiseläinlääkärikoulutukseen on myönnetty 15-44 hakijalle ja erikoiseläinlääkäreitä valmistuu keskimäärin < 20/vuosi. Vuonna 2020 opinto-oikeus myönnettiin 26 uudelle erikoistujalle, valmistuneita oli 11 ja vuoden lopussa tiedekunnassa oli kirjoilla 161 opinto-oikeuden saanutta erikoistuvaa eläinlääkäriä. Opinto-oikeus on kuitenkin suuremmalla määrällä, koska kaikki opinto-oikeuden saaneet eivät joka vuosi ilmoittaudu yliopistolle opintojaan suorittamaan.

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen uudistus käynnissä

Erikoiselänlääkärikoulutusta ohjaa ja kehittää tiedekunnassa erikoiseläinlääkärikoulutuksen johtoryhmä, jonka jäseninä ovat kunkin koulutusohjelman vastuuhenkilö ja dekaanin nimittämä puheenjohtaja (allekirjoittanut). Koulutusta on vuosien kuluessa jatkuvasti kehitetty ja uudistettu pienin askelin, mutta vuonna 2020 koulutuksen uudistaminen otti kunnon harppauksen eteenpäin. Yliopiston linjausten mukaisesti tutkintostatuksesta tultaneen luopumaan ja uudistuksen yhteydessä myös ohjausministeriön muutosta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) Maa-ja metsätalousministeriöön (MMM) selvitetään.  Nämä uudistukset tulevat vaatimaan myös laki- ja asetusmuutoksia.

Koulutuksen uudistamisessa selvitetään erityisesti tulevaisuuden koulutustarpeita ja osaamistavoitteita, tulevaisuuden erikoistumisaloja ja niiden määrää. Samalla pohditaan koulutuksen kestoa ja mahdollisuutta suorittaa vain osia koulutuksesta tai syventyä suppeaan erikoisalaan. Myös koulutusyhteistyötä eri toimijoiden kanssa, koulutuksen suhdetta jatkuvaan oppimiseen ja kansainvälisiin koulutuksiin selvitetään ja ennen kaikkea koulutuksen resursointiin etsitään ratkaisuja uudistuksen yhteydessä. Tavoitteena on nopeuttaa koulutuksesta valmistumista nykyiseen verrattuna ja lisätä valmistuvien erikoiseläinlääkäreiden määrää. Uudistuksen teemoilla nykyinen erikoiseläinlääkärikoulutuksen johtoryhmä suunnittelee jo ensimmäistä, kaikille aloilla yhteistä moduulipohjaista opintokokonaisuutta.

Koulutuksen uudistamista johtaa dekaanin johtama ohjausryhmä, johon kuuluu tiedekunnan edustajien lisäksi myös MMM:n edustaja. Sen alla toimii dekaanin nimeämä sidosryhmistä ja HY:n asiantuntijoista muodostuva kehittämisryhmä. Kehittämisryhmän tehtävänä on nimenomaisesti selvittää tulevaisuuden erikoiskoulutuksen tarpeet ja erikoistumisalat. Keväällä 2021 jokaiselle erikoistumisalalle perustetaan ns. substanssiryhmä, joka suunnittelee koulutuksen toteutuksen yksityiskohdat. Uudistustyö kestää useamman vuoden ja tavoitteena on aloittaa uusimuotoinen koulutus vuoden 2023 syksyllä.

Lämmin kiitos nykyisille erikoistumisalojen vastuuhenkilöille heidän jatkuvasta ja määrätietoisesta työstään erikoiseläinlääkärikoulutuksen kehittämiseksi!

 

Päivi Rajala-Schultz
Erikoiseläinlääkärikoulutuksen johtoryhmän pj
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto