Helsingin yliopisto
Vuosi 2020 voidaan tiivistää lyhyesti kahteen sanaan: remontti ja koronavirus. Toki paljon muutakin tapahtui, mutta nämä kaksi vaikuttivat osaston kaikkeen toimintaan merkittävästi.
Remonttiin oltiin kovin tyytyväisiä
Juuri valmistunut leikkaussali odottaa ensimmäisiä potilaitaan.
Alkusyksyllä klinikan avajaiset pidettiin oman väen kesken turvavälit huomioiden. Dosentti Claudio Oliviero striimasi tilaisuuden etäkatsojille.
Loppuvuonna 2019 aloitettu kaksivaiheinen remontti eteni vauhdilla. Maaliskuussa 2020 päästiin muuttamaan uusin pieneläintiloihin, minkä jälkeen alkoi klinikan eläintilojen ja leikkaussalin remontti. Tuotantoeläinten sairaalahoito suljettiin kokonaan ja oman praktiikka-alueen potilaiden toimenpiteet tehtiin kotinavetoissa. Lähetepotilaita ei alueen ulkopuolelta pystytty ottamaan vastaan. Myös tilakäynneillä tehtävään praktiikkaan remontilla oli omat vaikutuksensa, sillä välineiden ja varusteiden puhdistus ja huolto jouduttiin tekemään väliaikaisjärjestelyin. Laboratorio toimi koko remontin ajan normaalisti. Henkilökunta joutui elämään remontin keskellä pitkään, mutta venyi hienosti. Poikkeusjärjestelyistä selvittiin hyvin, eikä opetustoimintakaan kärsinyt toivottavasti paljoa.
Remontin keskeisimpinä tavoitteina oli korjata sairaalan toimintaa haittaavat merkittävimmät ongelmat eli puutteet tautisuojauksessa. Klinikalla ei ollut kunnollisia eristystiloja, ja kulku leikkaussalin ja navetan läpi pieneläinpuolelle oli jatkuvaa. Lisäksi eläintilat, jotka aikoinaan, 1990-luvun puolivälissä, rakennettiin maatalousoppilaitokselta vapautuneen sikalan tiloihin, olivat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Remontissa pieneläinvastaanottoa varten rakennettiin uudet tilat. Vanhasta pieneläinvastaanotosta vapautuneet tilat muutettiin uudeksi eristysosastoksi. Leikkaussalin ja navetan sivuun, vanhan ulkoseinän ulkopuolelle, rakennettiin uusi kulkukäytävä, jota nyt pystytään käyttämään tautisulkuna. Leikkaussali jaettiin kahtia niin, että peruspuhtautta ja leikkaushygieniaa vaativat toimenpiteet voidaan erottaa omiin tiloihinsa. Erilaisia toimintoja pystytään nyt tekemään samanaikaisesti: leikkaussalissa voidaan tehdä lehmälle juoksutusmahaleikkausta ja toimenpidehuoneessa ottaa oriilta spermaa. Suureläintilat uusittiin kokonaan. Lisäksi puhkaistiin uusia ovia, joitakin suljettiin ja kulkuaukkoja väljennettiin. Remontin myötä saatiin huomattavasti parannettua sairaalan toiminnallisuutta. Suunnittelussa pyrittiin ottamaan erityisen hyvin huomioon tarttuvien tautien hallinta huolellisesti suunniteltujen tautisulkujen avulla. Lisäksi eristysosasto suunniteltiin niin, että se toimii eristyksenä kumpaankin suuntaan, toki vain yhdeltä tilalta kerrallaan. Eristysosastolle voidaan ottaa potilas, jolla epäillään jotain tarttuvaa tautia, mutta myös potilas, joka tulee tarttuvien tautien vastustusohjelmiin kuuluvilta tiloilta. Nykyisten tilojen ansiosta tuotantoeläinsairaala pystyy palvelemaan asiakkaita, sekä oman alueen että lähetepotilaita, sairaalatoimintojen osalta entistäkin paremmin.
Professori Juhani Taponen pitää puhetta rakennusprojektin harjannostajaisissa alkuvuonna, jolloin korona ei vielä ollut vaikuttanut toimintaan.
Rakennustöiden pääurakoitsijana toimi Rakennus Oy Antti J. Ahola. Remontoidut tilat luovutettiin alussa sovitun päivämäärän mukaisesti käyttöön elokuun lopulla. Sen jälkeen tiloja kalustettiin ja loppuvuodesta 2020 alkaen potilaita on otettu sisään. Tuotantoeläinsairaalan väki on ollut uusiin tiloihin hyvin tyytyväisiä.
Monta uutta tutkimushanketta aloitettiin ja aikaisempia jatkettiin
Osastolla on meneillään useita monivuotisia hankkeita, joihin rahoitusta on saatu jo aikaisemmin. Tässä katsauksessa mainitaan vain isommat, uudet rahoitukset. Niiden lisäksi osaston tutkijat ovat saaneet säätiöiltä ja teollisuudelta useita pieniä apurahoja hankkeisiinsa. Nämä rahoitukset ovat merkittävässä roolissa tutkimuksen kannalta.
Professori Anna Valros ja dosentti Laura Hänninen saivat runsaan 0,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta hankkeeseensa ”Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin osallistaviin ratkaisuihin (SILE)”. Tämän lisäksi Valros sai kolme merkittävää rahoitusta uusiin projekteihinsa: Ruokaketjuhanke ”SAPARO: innovatiivinen sovellus suunnitelmalliseen hännänpurennan ehkäisyyn”, Makera-hanke ”TuVa- Tulevaisuuden vapaaporsitus Suomessa” ja ELY-keskushanke yhteistyössä A-Tuottajien kanssa ”Vapaaporsitus”. Kuten hankkeiden nimet jo kertovat, niissä tutkitaan sikojen hyvinvointia ja käyttäytymistä. Eläinten hyvinvointia tutkitaan myös uudessa, dosentti Marianna Norringin vetämässä Makera-hankkeessa ”Kaniinien hyvinvointi”.
Professori Päivi Rajala-Schultzin johtama nautatutkijoiden Makera-hanke ”Lykky” (Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät) käynnistyi keväällä 2020. Vastuullisena tutkijana tässä toimii ELT Heli Nordgren eläinlääketieteellisten biotieteiden osastolta ja Saarelta mukana tässä on ELT Helena Rautala ja yhteistyökumppaneina Valio ja Honkajoki Oy. Mastiittitutkijat saivat NKJ:lta (Nordic Joint Committee for Agricultural and Food Research) pohjoismaisten mastiittitutkijoiden verkoston kehittämiseen ja yhteisten seminaarien järjestämiseen rahoitusta.
Apulaisprofessori Heli Simojoen johtamissa ja tutkijatohtori Heli Venhorannan työstämissä projekteissa on tutkittu perinnöllisyyden vaikutusta lihakarjanautojen kasvuaikaiseen kuolleisuuteen ja hereford nautarodulla esiintyvää perinnöllistä punasolujen kehityshäiriötä. Dosentti Claudio Olivieron johtamassa projektissa tutkitaan porsaiden suoliston mikrobiomin yhteyttä porsaiden kasvuun yhteistyössä Orion Oyj kanssa.
Koronatilanne hidasti ja hankaloitti tutkimustyötä jonkin verran vuoden 2020 aikana. Kaikille tiloille ei aina päästy näytteiden ottoon suunnitellusti. Tulipa keväällä eteen jopa tilanne, että valmiuslain käyttöönoton ja Uudenmaan eristämisen takia jouduttiin kirjoittelemaan poliisille näytettäviä lupalappuja rajan ylittämiseksi. Laboratoriotyössä jouduttiin odottelemaan testikittien saapumista ja järjestelemään analyysejä sen takia.
Tutkimuksessa tarvittavat laitteet tärkeitä
Osaston laitekantaa on pyritty pitämään ajanmukaisena tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin. Viime aikoina on panostettu mm. tietotekniikkaan ja nykyaikaisiin kameroihin, joita käytetään välttämättömänä osana käyttäytymistutkimusta. Videoinnin avulla saadaan tietoa eläinten käyttäytymisestä maatilaympäristössä erilaisissa tutkimushankkeissa. Uusi hankittu tekniikka myös mahdollistaa opetuksen, kuten tilakäyntien striimauksen etäosallistujille. Laboratorioon on hankittu nykyaikainen laitteisto, minkä avulla voidaan analysoida eri eläinlajien spermaa uusin menetelmin ja vanhojen analyysimenetelmien lisäksi on hankittu myös PCR-laite erityisesti maidon patogeenisten bakteerien analysointiin kliinisistä ja tutkimusnäytteistä.
Uusia apulaisprofessoreja ja dosentteja osastolle
Osasto sai riveihinsä kaksi uutta apulaisprofessoria. Eläinten hyvinvointitutkimuksen apulaisprofessorina aloitti Peter Krawczel. Tässä eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan yhteisessä tehtävässä hänen alanaan on tuotantoeläinten ja seuraeläinten hyvinvointitutkimus. Peter tulee Suomeen Tennesseen yliopistosta Yhdysvalloista. Aikaisemmin jo osaston henkilökuntaan kuulunut Heli Simojoki aloitti puolestaan märehtijöiden terveyden ja sairaanhoidon apulaisprofessorina. Hänen ryhmänsä tutkii märehtijöiden, etupäässä naudan, tulehdussairauksia ja niiden epidemiologiaa. Tämäkin tehtävä on jaettu maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan kesken.
Osasto sai myös kaksi uutta dosenttia. FT Marianna Norring nimitettiin dosentiksi, alanaan eläinten käyttäytymistiede ja hyvinvointi ja ELT Stefan Björkmanin ala on kotieläinten lisääntymistiede.
Uudet apulaisprofessorit ja dosentit: Heli Simojoki, Stefan Björkman, Marianna Norring ja Peter Krawczel
Osastolta julkaistiin viisi väitöskirjaa
Vuosi 2020 muodostui sadonkorjuuvuodeksi väitöskirjojen suhteen. Helena Telkänranta tutki työssään erilaisten virikkeiden käyttöä sikojen hännänpurennan vähentämisessä ja hänen työnsä hyväksyttiin nimellä ”Reducing tail biting in commercially farmed pigs : Experiments on providing wooden objects, paper and rope”. Muita sikoihin liittyviä väitöskirjoja valmistui tämän lisäksi vielä kaksi. Eve Ala-Kurikka väitteli emakoiden ontumisesta ”Studies on sow lameness and related pathological findings” ja Silke Haen hormoneista emakoiden alkutiineydessä ”Luteinizing hormone and progesterone dynamics in the early pregnancy of the sow”. Tuire Tammisen väitöskirja ”Canine dystocia : oxytocin receptors, uterine inertia, and cardiotocography” puolestaan käsitteli koirien synnytysvaikeuksia (hyväksytty 2021) ja Miia Kontturin ”Interdigital phlegmon in Finnish dairy herds” nautojen sorkkasairauksia.
Aktiivista toimintaa monella rintamalla
Osaston henkilökunnan työ muuttui vuona 2020 aivan erilaiseksi kuin aikaisemmin. Työnteko jatkui monissa työryhmissä ja organisaatioissa, mutta enää ei ole matkustettu tapaamisiin vaan työ on tehty etänä. Kaikille ovat tulleet hyvin tutuksi Zoom ja Teams. On pitänyt opetella täysin uusi tapa tehdä töitä kotoa käsin etäyhteyksin. Kuten kaikissa asioissa, tässäkin on omat hyvät ja huonot puolensa. Vuonna 2020 matkustamiselta säästynyt aika on voitu käyttää muuhun, mutta samaan aikaan osalle on ollut vaikeaa jaksaa istua päivästä toiseen kokouksissa tietokoneen äärellä.
Kansainvälisiin kongresseihin ei ole päästy vuonna 2020 esittelemään tutkimustuloksia, oppimaan uutta tai solmimaan kontakteja, koska kongresseja ei ole juurikaan pidetty. Valtavan digiloikan ansiosta ne loppuvuonna alkoivat siirtyä nettiin. Osaston henkilökunnan pitämä perinteinen hyvinvointifoorumi järjestettiin syksyllä 2020 etänä ja se toimi oikein hyvin. Tällä kertaa keskusteltiin hyvinvoinnin parantamisen keinoista, valvonnasta ja vapaaehtoisuudesta. Osallistujia oli noin 140 ja keskustelu oli vilkasta myös chatissa.
Koronan takia opetus mullistui
Vuosi 2020 oli erityinen varsinkin opetuksen suhteen. Opetushenkilökunta joutui tekemään ison työn todella nopeasti, kun se siirsi kaiken teoriaopetuksen pikaisesti etäopetukseksi. Tekniikka kehittyi vuoden aikana niin, että se toimi hyvin ja kursseille alettiin vuoden mittaan saada erityyppistä etäopetusta. Alkuinnostuksen jälkeen moni on kuitenkin alkanut kaivata takaisin myös lähiopetusta. Käytännön kliininen opetus jatkui koronasta huolimatta koko ajan lähiopetuksena. Klinikalla noudatettiin huolellisesti koronaohjeistuksia ja kaikille korostettiin sitä, että Saarelle ei saa opiskelija tai opettaja tulla paikalle, jos on vähänkään mitään oireita. Epidemia ei vuoden 2020 aikana päässyt tunkeutumaan klinikalle, vaikka se kyllä hidasti ja hankaloitti työtä. Maskit ja desinfiointiaine tulivat kaikille hyvinkin tutuksi.
Yhteenvetona voi todeta, että vuosi 2020 oli erikoisempi kuin koskaan aikaisemmin! Osasto on näyttänyt sopeutumiskykynsä. Hyvällä hengellä, ammattitaidolla ja sitkeydellä vuodesta selvittiin kunnialla, mutta uuden vuoden alkaessa toivoisi kaikille helpompaa seuraavaa vuotta.
Mari Heinonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto