Helsingin yliopisto
Mukautumisen vuosi 2020
Alkuvuosi käynnistyi suunnitelmien mukaisesti, mutta nopeasti koko koulutustoiminta mullistui COVID-19-pandemian myötä. Vaikka opettajat ja opiskelijat joutuivat nopeasti sopeutumaan etäopetukseen, laajin mullistus kohdistui kevään opiskelijavalintoihin. Eläinlääketiede on mukana valtakunnallisessa lääketieteellisten alojen valintayhteistyössä, eli valintakoe on sama kuin lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelemaan pyrkiville. Valintakokeen suunnittelussa käytiin läpi monenlaisia vaiheita, mutta lopulta päädyttiin varmistamaan valinnan toteutuminen koko ajan muuttuvassa tilanteessa lisäämällä todistusvalinnalla valittavien osuutta ja muuttamalla koe kaksivaiheiseksi. Ensimmäinen vaihe toteutettiin etäkokeena ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan sähköistä alustaa käyttäen, ja siinä parhaiten menestyneistä tietty osuus otettiin perinteiseen tapaan toteutettuun salitenttiin. Salitenttiosuus käynnistyi hakijoiden välisen etäisyyden varmistamisella piha-alueelta lähtien ja hakijoiden ohjaamisella käsien pesuun ennen kokeen alkamista. Käsidesiä oli tarjolla koko ajan, maskien ja suojakäsineiden käyttöön oli oma ohjeistuksensa, ja vastauspapereita lepuutettiin yli yön ennen lajittelua. Valintamenettelyn muutokset saivat osakseen kritiikkiä, mutta tehdyt järjestelyt tehtiin kaikille uudessa ja vakavassa tilanteessa ”turvallisuus ja terveys edellä”.
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi annetut ohjeistukset vaikuttivat paljon koko loppuvuoden opetukseen ja opiskeluun. Opiskelijoiden ja opettajien monitaitoisuus ja joustokyky osoittautuivat jälleen kerran olevan vertaansa vailla, kun luentoja muutettiin toisinaan hyvinkin lyhyellä varoitusajalla toteutettaviksi etänä, tenttejä siirrettiin Moodle-alustalle ja käytännön harjoituksia toteutettiin tai korvattiin erilaisin luovin ratkaisuin. Klinikkavuoden pienryhmäopetus ja kevään lopulla olevat käytännön tentit saatiin toteutettua niin, että viidennen vuoden opiskelijat saivat väliaikaiset praktiikkaoikeudet tavanomaiseen tapaan. Myös kuudennen vuoden opiskelijat valmistuivat normaalisti, mutta valmistumistilaisuudet toteutettiin verkossa ja perinteiset juhlallisuudet jäivät valmistujan lähipiirissä toteutettaviksi.
Syksyn erityinen huolenaihe oli ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskeluiden käynnistyminen ja vuosikurssin yhteishengen muodostuminen poikkeusoloissa. Tiedekunnasta otettiin syyslukukauden loppupuolella puhelimitse yhteyttä jokaiseen ensimmäisen vuoden opiskelijaan, kysyttiin kuulumisia ja selvitettiin tukitarpeita. Myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perinteinen tutustumisretki Saaren yksikköön aivan joulun alla jouduttiin toteuttamaan virtuaalisesti, mutta opiskelijat kokivat tilaisuuden yhteisöllisyyttä edistäväksi – erityisesti mahdollisuus tutustua toisiin opiskelijoihin heidän kuvayhteyksissä mukana olleiden lemmikkieläintensä kautta sai kiitosta.
Vaikka tilanteet muuttuivat jatkuvasti, monia tavoiteohjelmaan kirjatuttuja toimenpiteitä saatiin edistettyä. Yksi ilon aihe on ollut ruotsinkielinen ”strimman”, jonka toteutus on jo vakiintunut kandivaiheessa. Tähän valinnaiseen opintojuonteeseen osallistuvat opiskelijat saavat muita vankemman pohjan selvitä ruotsin kielellä tulevassa ammatissaan. Syyslukukauden alussa eläinlääketieteen koulutusohjelmissa otettiin käyttöön uusi opintojen ohjausmalli, jonka tavoitteena on tukea opiskelua sekä valmentaa opiskelijoita työelämään. Ohjausmallin suunnitteluvaiheessa opiskelijoille lähetettiin kysely, jossa selvitettiin heidän tarpeitaan ja toiveitaan ohjaukseen liittyen. Saadun palautteen perusteella ohjausmalliin on sisällytetty aiemmin toimiviksi todetut ohjauskäytänteet sekä kehitetty uusia toimintatapoja. Uutena asiana jokaiselle opintovuodelle on määritetty ns. akateemisten asiantuntijataitojen osaamistavoitteet.
Ohjausmalliin liittyvä opetus on integroitu kaikille pakollisiin opintojaksoihin tai yhteisiin ohjaustilaisuuksiin. Ohjausta ja tukea annetaan erityisesti oman toiminnan ohjaamisessa ja itsensä johtamisessa, viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa, tieteellisessä ajattelussa sekä oman asiantuntijuuden tunnistamisessa. Alkuvaiheen opinnoissa ohjausmalli painottaa erityisesti hyvien opiskelu-, ajanhallinta- sekä ryhmätyöskentelytaitojen kehittymistä. Loppuvaiheen opinnoissa painotus on puolestaan työelämävalmiuksissa. Yhteisten ohjaustilaisuuksien lisäksi ohjaavat opettajat antavat opiskelijoille edelleen henkilökohtaista ohjausta kaikissa opintojen vaiheissa. Osana ohjausmallia seurataan myös opintojen etenemistä ja tavoitteena on tarjota kohdennettua tukea opiskelijoille, joilla on opintojen etenemisen haasteita.
Koulutusohjelmat ovat aktiivisesti mukana yhteiseurooppalaisessa Erasmus Plus -ohjelman rahoittamassa VetRepos-hankkeessa (A shared item repository for progress testing in European veterinary schools), jossa työstetään kysymyspankki eläinlääketieteen opintoja tukevaa karttuvan tiedon testiä varten. Nyt käynnistynyt hanke on kolmivuotinen ja sitä johtaa Kööpenhaminan yliopisto. Karttuvan tiedon testin tavoitteena on auttaa opiskelijaa kehittämään osaamistaan ja opiskelutottumuksiaan eikä arvottaa hänen osaamistaan. Koko eläinlääketieteen koulutuksen kattavan kysymyspankin kartuttaminen ja validointi on suuri ponnistus. Kysymysten laatimiseen koulutetaankin opettajia kaikista hankkeeseen osallistuvista yliopistoista, ja niiden laadunvarmistukseen osallistuu myös European Association of Establishments for Veterinary Education (EAEVE). Testi mittaa opiskelijan tietoja ja valmiuksia koko koulutuksen laajuudelta ja se tehdään useasti opintojen aikana. Opiskelijan osaamisen karttuminen näkyy tulosten paranemisena opintojen edetessä.
Mirja Ruohoniemi
varadekaani / opetus
&
Antti Iivanainen ja Riikka Keto-Timonen
eläinlääketieteen koulutusohjelmien johtajat
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
