Viimeinen kurssikerta – ole valmiina

Viimeisellä kurssikerralla tehdään kartta itse valitusta aiheesta ja alueesta. Siksi onkin syytä valmistautua jo ennen varsinasta kurssikertaa ja etsiä sopivaa materiaalia aiheen toteuttamiseen. Tähän on vaihtoehtoisia tapoja, ja alla olevat vaihtoehdot ovat toki vain esimerkkejä. Voit tehdä lähes minkä tahansa paikkatietoaiheisen työn ja se voi myös hyödyttää muita opintojasi.

Vaihtoehto 1:

Laadi kartta tai karttasarja, jossa esitetään vähintään kaksi muuttujaa per kartta. Kartan kohde voi olla mikä tahansa, josta löydät tarvittavat materiaalit tai olet muuten vain kiinnostunut. Suositus on, että valitset yhden alueen, joka jakautuu edelleen pienempiin osa-alueisiin, esim. valtio ja sen maakunnat. Alueita tulisi olla vähintään 20–30, jotta niiden alueellinen vertailu ja luokittelu olisi mielekästä. Voit myös neuvotella paremmin tarkoituksiisi sopivista suoritustavoista, esim. jos sinulla on seminaarityö, gradu tai jokin muu kiinnostuksen kohde johon tarvitset muutenkin karttoja.

Vaihtoehto 2:

Voit kurssikerralla käyttää aikaa myös johonkin muuhun kurssiin tai työtehtävään liittyvien kartta-aineistojen käsittelyyn, muokkaamiseen ja viimeistelyyn, poislukien geomorfologinen kartta ja sen tulkinta. Esimerkiksi esityksen, seminaarityön tai vastaavaan tarvittavat kartat soveltuvat mainiosti myös kurssin töiksi.

Vaihtoehto 3:

Lataa maanmittauslaitoksen ilmaisista aineistoista maastotietokanta, joka sisältää kaikki karttaelementit koko Suomesta. Aineisto on massiivinen(!), joten jos tähän ryhdyt, varaa runsaasti aikaa alkuvalmisteluihin. Rajaa aineistosta jokin sopivan kokoinen kaistale, älä yritä ahnehtia liian isoa aluetta. Tavallisen peruskarttalehden kokoinen aineisto riittää hienosti. Voit ladata peruskartan kokoisen alueen Paitulista.
Lataa sen kaveriksi myös maanmittauslaitoksen aineistoista samalta alueelta korkeusmallit, joilla saat visualisoitua pinnanmuodot kartalle joko vinovalovarjostettuna pintana tai korkeuskäyrinä tai molempina. Selvitä ja hyödynnä myös erilaisia nimistövaihtoehtoja, joita löydät samalla tavalla maanmittauslaitoksen ilmaisista aineistoista. Voit myös tehdä näkymäanalyysin (viewshed analysis) osana työtäsi, itse valitsemasi pisteen näkökulmasta kartalle.
Hyödynnä viiva- ja aluekohteiden visualisoinnissa erilaisia tyylejä, jotta kohteet erottuisivat hyvin toisistaan ja kuvaisivat parhaalla mahdollisella tavalla kohteita. Etsi näiden lisäksi myös dokumentit, joissa selvitetään maastotietokannasta löytyvien karttatasojen sisältö, eli tarvittavat metatiedot aineiston ymmärtämiseksi (Maanmittauslaitoksen maastokohteet).

Mitä täytyy ensi kerralla olla valmiiksi mukana?

Tarvitset alueestasi paikkatietokannan tai useampia, joissa näkyvät alueesi ja sen osa-alueet tai elementit

Vaihtoehdossa 1 tarvitset tilastotietoa alueistasi vähintään kahdesta muuttujasta.
Vaihtoehdossa 3 tarvitset aluetta kuvaavat tietokannat rajattuina, korkeusmallin ja nimistön, sekä metatiedot aineistosta.

Voit myös hyödyntää kurssikerralla käytettyjä materiaaleja, mutta silloin on suotavaa, että sinulla on esitettävänä useampi aihe samalta alueelta, jotta suorittamasi työmäärä vastaisi niiden työmäärää, jotka ovat tehneet karttansa ja tietokantansa itse alusta asti.

Tutustu vielä aiempien kurssikertojen materiaaleihin työssäsi. Löydät useimpiin ongelmiin ratkaisun sellaisista töistä, joita on kurssilla jo tehty.

Paras paikka tiedon etsimiseen on Internet. VARAA kuitenkin AIKAA etukäteisvalmisteluihin. Aina ei ole helpoa löytää valituista kohteista sitä tietoa, jota oikeasti tarvitset. Löydät tämän tekstin perästä vinkkejä ja linkkejä siitä, mistä voi etsimisen aloittaa, jos ei muuten tunnu löytyvän. Huomaa, että tämä lista on vain aloituspaikka. Tiedon etsiminen on ensisijaisesti SINUN tehtäväsi.

Esimerkkejä

Euroopan tilastoja: http://ec.europa.eu/eurostat ja http://ec.europa.eu/eurostat/data/database

Suomen tilastoja:
http://www.stat.fi/tup/statfin/index.html (siirry StatFin tietokantaan -linkki)

Maailman tilastokeskukset:
http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_thaku&lesson_id=5&page_type=sisalto&subject_id=10

Paikkatietoaineistoa kootusti (hurrrjan paljon tavaraa,) Huom. vaatii google-tilille kirjautumisen:
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AuApi46szKw4dDhVM1dZNmpld3dIQWdRS2NnRkZDQWc#gid=16

http://www.naturalearthdata.com/ (kaikkialta maailmasta, ainakin melkein kaikkialta)
Hallinnolliset rajat alueina nimellä States, Provinces

Ilmaista dataa Amerikasta
https://www.census.gov/geo/maps-data/data/tiger.html
https://www.census.gov/geo/maps-data/

Maanmittauslaitos, ilmaiset aineistot https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta

Paituli, ilmaisia aineistoja kirjautumalla: https://paituli.csc.fi/download.html

Myös Googlea kannattaa hyödyntää. Hakusanoilla “free GIS data” löytää paljon. Ehkä joskus liikaakin.

Kuudennen kerran omituisuuksia

Tämän viikon kurssikerroilla kerättiin ainestoa oman kodin lähialueilta ja interpoloitiin pisteistä lopulta pintoja, joiden tarkoitus oli ilmaista pisteitä tehokkaammin minne esimerkiksi turvattomuutta aiheuttavat paikat sijoittuvat. Pisteiden tuomisessa QGisiin tapahtui kuitenkin kummallisuuksia silloin, kun kohteet olivat jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Pisteet menivät osin aivan eri paikkaan ja poikkeuksetta liian kauas itään verrattuna siihen paikkaan, jonne niiden keruutietojen perusteella olisi pitänyt. Tätä ilmiötä ei ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut, vaikka Epicollect-järjestelmää on käytetty useita kertoja tiedonkeruuseen.

Tämä tapahtui poikkeuksetta silloin, kun käytettiin UTM-koordinaatteja pisteiden paikantamiseen. WGS84- koordinaateilla, jotka ilmaisevat sijainnin asteina, ongelmaa ei ollut. Niitä on kuitenkin kömpelömpää käyttää, sillä asteet tai niiden osat ovat mittayksikköinä epämääräisempiä kuin esimerkiksi yleisemmin käytetyt metrit.

Aikani pähkäiltyäni löysin ongelman lähteen. Jokaiselle tallennetulle pisteelle löytyi UTM-koordinaatit, jotka näyttivät hyvin samanlaisilta, mutta silti osa pisteistä päätyi aivan väärään paikkaan. Tämä johtui siitä, että taulukosta löytyi vielä yksi sarake, joka kertoi millä UTM-kaistalla koordinaatit fyysisesti sijaitsivat. Aineistossa oli siis sekaisin useamman koordinaattijärjestelmän koordinaatteja, jolloin käytettäessä x- ja y-koordinaatteja, niiden sijainti määritettiin suhteessa väärään UTM-kaistaan.

Kaistat ovat 6 asteen levyisiä ja Suomen alueelle niitä mahtuu yksi kokonainen kaista (35) ja osia kahdesta muusta (34 ja 36). Siihen viittaa Suomessa käytössä oleva koordinaattijärjestelmä ETRS89- TM35FIN, jossa 35FIN tarkoittaa sitä, että perustana on kaista 35, mutta koska se ei kata leveyssuunnassa koko Suomea, sitä on laajennettu itärajalle ja länsirannikon reunaan asti. Aineistossa oli pisteitä sekä kaistalta 35 että 34, jolloin käytettäessä kaistan 35 määrityksiä, siirtyivät läntiset pisteet, jotka sijaitsivat kaistalla 34, aivan liian kauas itään. Tämä selittää niiden virheellisen sijoittumisen.

Tämä voidaan korjata sillä, että paikannetaan kohteet WGS84 järjestelmän avulla, mutta tallennetaan tietokanta uudestaan, jotta sille saadaan metrejä ymmärtävä koordinaattijärjestelmä, jolloin sen avulla on helpompi interpoloida pintoja pisteiden pohjalta. Tätä tarvitaan tietysti vain silloin, kun aineistossa on kohteita 35-kaistan ulkopuolelta.

Tällä viikolla ulkoillaan!

Kuudennella kurssikerralla ulkoillaan, ja sitä varten on hiukan valmistauduttava kenttätöihin. Tarkoituksena on kerätä pieni lähialueaineisto, joten varustaudu asianmukaisesti niin, että selviät ulkona noin tunnin ajan paleltumatta tai pahemmin kastumatta. Varmista, myös, että puhelimessasi on virtaa.  Ulkoilu tapahtuu kotisi lähimaastossa tai jos olette ripeitä, niin lyhyen bussimatkan päässä. Ulkoharjoituksessa kartoitetaan julkisten tilojen tai muiden lähilaueiden viihtyisyyttä.

Kurssikerralla keskitytään erilaisiin tiedonkeruumenetelmiin sekä sisällä että ulkona. Harjoituskohteena ovat erilaiset pistemuotoiset tutkimusaineistot ja niiden esittäminen.

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Käy lataamassa puhelimeesi sovellus Epicollect5, joka löytyy sekä iPhonelle (AppStore) että Androideille (Google Play). Jos et omista puhelinta, jossa olisi jompi kumpi käyttöjärjestelmä, niin tee muuten vain reippailu raikkaassa talvisäässä.

Tutustu ennakkoon sovellukseen ja kurssikerralla käytettävään tiedonkeruulomakkeen harjoitusversioon:

  • Avaa Epicollect5-sovellus puhelimestasi.
  • Projektin käyttö alkaa ohjelmassa kohdasta +Add Project
  • Etsi sen jälkeen projektia hakusanalla ”GIS_MEN”, jolloin löydät projektin nimeltä esim. GIS_MEN maanantai (tai tiistai, keskiviikko ja perjantai), paina sitä ja projekti latautuu laitteellesi.
  • Klikkaa projektin nimeä ja olet valmis tallentamaan tietoa.
  • Siirry kohteeseen, josta tallennat tietoa (harjoittele ihan vaikka kotona tai yliopistolla, tämä on vain alkulämmittelyä)
  • Paina +Add entry, anna sovellukselle lupa käyttää sijaintiasi ja tietojen tallentaminen voi alkaa
  • Paina Update location (yhdistää sijaintisi tallennettavaan tietoon)
  • Anna nimesi (valinnainen)
  • Vastaa kysymyksiin, jotka koskevat paikan viihtyisyyttä ja lähestyttävyyttä
  • Voit halutetassasi liittää mukaan myös valokuvan kohteesta
  • Lähetä lopuksi vastauksesi ja voit siirtyä seuraavaan paikkaan

Kurssikerralla on tarkoitus liikkua pareittain ja kerätä tietoa 5–10 kohteesta per kerääjä, enemmänkin saa kerätä. On mahdollista, että jokainen kerää itsenäisesti tietoa, vaikka liikkuisittekin pareittain. Kun ryhmä palaa takaisin luokkaan, kaikkien tiedot ladataan saataville ja tarkastellaan niitä kartalla.

Tervetuloa kurssille!

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat paikkatiedon käyttämiseen, tuottamiseen ja visualisointiin. Kurssilla käytetään pääsääntöisesti yhtä tai useampaa tietokoneohjelmaa, tuotetaan karttoja, pidetään blogia ja harrastetaan julkista itsetutkiskelua.

Kurssikerroilla suoritetaan tehtäviä sekä ohjatusti, että itsenäisesti,  ja tuotetaan karttoja, jotka julkaistaan muiden kurssilaisten nähtäväksi. Julkaisupaikkana toimii jokaiselle kurssilaiselle perustettava henkilökohtainen, mutta samalla myös julkinen blogi. Blogissa esitetään vastauksia annettuihin kysymyksiin ja erillisiin blogissa suoritettaviin tehtäviin, kirjataan ylös oppittuja asioita sekä analysoidaan tuotettuja karttoja ja omaa oppimista. Blogi on myös sosiaalisen kanssakäymisen keskus. Voidaksesi kirjoittaa hyviä tekstejä ja oppiaksesi mahdollisimman paljon jotain uutta, sinun tulee lukea muiden kirjoituksia ja viitata niihin omassa blogissasi.  Myös ulkoisten lähteiden lukeminen ja niiden sisältämän lisätiedon tuominen blogiisi ja muiden kurssilaisten tietoon on hyödyllistä ja tärkeää.

Mikäli koet blogin pitämisen kiusallisena ja sinusta tuntuu, ettet pysty kirjoittamaan julkisesti kurssin asioista, niin otathan yhteyttä kurssin vetäjään niin keksimme vaihtoehtoisen tavan. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, sillä alkujärkytyksen jälkeen saatat huomata, että kirjoittaminen ja kommunikointi muiden kanssa voi parhaimmillaan olla yllättävän palkitsevaa, ellei jopa hyvällä tavalla koukuttavaa. Kerrankin tiedät mitä muut kurssilla tekevät ja ajattelevat. Tänä vuonna se voi olla erityisen tärkeää, sillä etäopetus tuo omat haasteensa myös ryhmäopetukseen, jossa samalla tavalla ei pääse kontaktiin muiden kanssa.

Menestymiseen tällä kurssilla on tarjolla yksinkertainen resepti:

  1. Tee kurssikerralla annetut karttatehtävät.
  2. Lue tehtävänanto tarkkaan, sillä jokaisen kurssikerran kirjallisessa tehtävänannossa on osio, jossa kerrotaan, mistä aiheista blogiin pitää kirjoittaa.
  3. Tarkkaile myös tätä infosivua, sillä osa kurssin tehtävistä julkaistaan vain kurssin tiedotusblogissa. Samalla kurssikerralla voi olla tehtävä sekä kurssikerran ohjeissa että tiedotusblogissa. Ole siis valppaana.
  4. Muista palauttaa aina vähintään raakaversio blogiisi tulevasta tekstistä myös Moodleen kunkin kurssikerran jälkeen. Tämä tulee tehdä ennen seuraavaa kurssikertaa.
  5. Pidä blogisi ajan tasalla.  Sinulla saa olla kerrallaan korkeintaan kaksi julkaisematonta tekstiä, ennen kuin sinulle huomautetaan asiasta. Tämän järjestelmän on tarkoitus pitää huolta siitä, että et jätä blogin kokoamista kurssin loppuun.
  6. Lue muiden blogeja ja viittaa niihin omassa blogissasi. Tieteellinen kanssakäyminen ja tiedeyhteisön muodostaminen on kurssilla yhtä tärkeää kuin tehtävien tekeminen.
  7. Kun viittaat jonkun toisen pitämään blogiin, käy listaamassa viittauksesi listaan. Näin annat oikeutetusti kunnian sille, jonka kirjoitusta ja ajatustyötä lainaat. Viittauslistan linkin löydät tämän sivun linkeistä ja moodlesta. Listasta löydät kaikki kurssilla tehdyt viittaukset.
  8. Tutustu kirjoitusohjeisiin, jotka löydät Moodlesta. Ne auttavat sinua, kun mietit, miten blogia pidetään ja millä tyylillä sinne kirjoitetaan.
  9. Tutustu myös Moodlesta löytyviin kuvaohjeisiin, niiden avulla saat parannettua blogisi kuvien laatua.
  10. Panosta blogisi sisältöön sekä ulkoasuun. Se mitä teet ja sanot blogissasi on pohjana kurssisuorituksesi arvostelulle.
  11. Käy myös kommentoimassa muiden kurssilaisten blogeja. Tätä varten kannattaa linkittää ainakin oman ryhmäsi jäsenten blogit omaasi. Muilta saat hyviä ideoita ja voit auttaa avun tarvitsijoita. Jokin tehtävä voi vaatia sinulta tietoa, jonka löydät vain lukemalla muiden blogeja.
  12. Muista antaa kunnia näkyvästi niille joille se kuuluu myös omassa blogissasi: merkitse lähdeluettelo jokaisen blogimerkintäsi perään ja pidä se ajan tasalla. Lähdeluettelossa voi siis olla viittauksia kurssitovereihisi sekä muihin virallisempiin lähteisiin.