Kestävä kehitys ja kestävä tulevaisuus: tärkeitä tämän hetkisiä puheenaiheita, joiden piirissä lanseerataan erilaisia tavoitteita. Haasteita löytyy niin läheltä kuin kaukaakin. Tea Erätuuli, vanhempi asiantuntija Helenistä, työskentelee tulevaisuuden kestävän energian parissa ja tuntee haasteet, mutta uskoo myös kestävän tulevaisuuden potentiaaliin energiasektorilla.

New York 25. -27.9.2015

Kestävää energiaa kaikille. Tämä on yksi YK:n jäsenmaiden New Yorkissa vuonna 2015 pidetyssä huippukokouksessa sovituista kestävän kehityksen tavoitteista. Samankaltaisia kunnianhimoisia päätavoitteita laseerattiin yhteensä 17 ja ne astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Tavoitteet sitovat sekä köyhiä että rikkaita maita ja niiden tarkoituksena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys kaikilla osa-alueilla: ekologinen, kulttuurillinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Toimintaohjelma ulottuu vuoteen 2030 asti ja se on jatkoa YK:n vuosituhattavoitteille, jotka koskettivat tuolloin vain kehitysmaita. Päätavoitteiden lisäksi Agenda2030 sisältää yhteensä 169 alatavoitetta.

Kestävän kehityksen tavoite nro 7: varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus luotettavaan, kestävään ja uudenaikaiseen energiaan kohtuuhintaisesti. Esimerkiksi Afrikan maat yhdessä kuluttavat vain 25 % siitä, mitä keskimäärin energiaa kulutetaan maailmalaajuisesti henkeä kohden. Kestävän energian määrän kasvattaminen maailmanlaajuisesti on kuitenkin hyvin tärkeää, jotta maailman keskimääräisen lämpötilan nousu jäisi kahteen asteeseen, ilmansaasteista johtuvat terveyshaitat vähenisivät ja ehtyvien fossiilisten polttoaineiden tilalle saataisiin kestävää energiantuotantoa kasvavan energiatarpeen turvaamiseksi.

Nykyhetki

Nykyiset modernit yhteiskunnat ovat hyvin sähköriippuvaisia, sillä käyttämämme toiminnot tarvitsevat sähköä. Viestit eivät kulje, tiedostoja ei saa avattua tietokoneelta eikä hampaita saada pestyä sähköhammasharjalla ilman sähköä. Koska modernit yhteiskunnat ovat niin riippuvaisia sähköstä, ei taloudellinen kasvu kehittyvissä maissa onnistu ilman sitä.

Saharan eteläpuolinen alue Afrikassa on maailman vähäisimmän sähkönjakelun piirissä ja näin ollen 621 miljoonaa afrikkalaista jää ilman sähköä. Sen saatavuus on kuitenkin oleellista, sillä sen on todistettu lisäävän mahdollisuutta opiskella kauemmin vuorokauden aikana, lisäävän työllisyyttä, parantavan sairaanhoitoa sekä lisäävän terveyttä mahdollisuutena käyttää jääkaappeja lääkkeiden sekä ruuan varastointiin ja lisäksi vapauttaa, yleensä naiset, vaatteiden käsinpesun työläisyydestä.

Energian tuottaminen kestävästi on tärkeää, sillä se tuottaa noin 60 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja näin ollen hiili-intensiteettisen energian vähentäminen on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Välillä tulee vastaan kuitenkin väitteitä, että ympäristönsuojelua ei voida toteuttaa Afrikan maiden kasvun kustannuksella vaan energiaköyhyyden sekä BKT kasvun tulisi olla Afrikan maiden prioriteetteina. Onko siis todella niin, etteivät Afrikan maat voi kehittyä kestävällä tavalla?

Kestävän energian edut ja haasteet Afrikassa

Afrikalla on suuri potentiaali uusiutuvan energian tuottamisessa ja vain neljäsosa tästä potentiaalista käytetään tällä hetkellä hyödyksi. Esimerkiksi tuulivoimalla yksistään olisi mahdollisuus viisinkertaistaa energiantuotanto kapasiteettiä nykyisestä määrästä. Afrikka koostuu kuitenkin 54 maasta, joiden haasteet energiasektorin ja taloudellisen tilanteen välillä vaihtelevat.

Yksi Afrikan maiden haasteista on resurssien sijainnin vaihtelu mantereella. Itä-Afrikan alueella sijaitsee melkein kaikki geotermiset varat, kun taas Keski-Afrikan alueella sijaitsee suurin osa mantereen vesivaroista. Parhaimmat paikat aurinkoenergian käytölle sijaitsevat taas Pohjois- ja Länsi-Afrikassa ja tuulivoiman käytölle Pohjois- ja Itä-Afrikassa.

Tällä hetkellä Afrikan maiden pääasiallisimmat energialähteet ovat fossiiliset polttoaineet, biomassa ja vesivoima. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että uusiutuvalla energialla on huomattavasti suurempi rooli Afrikan taloudelliseen kasvuun yleisesti kuin perinteisillä fossiilisilla polttoaineilla. Tuulivoima ja aurinkoenergia eivät kuitenkaan pysty tämän hetkisen teknologian avulla tarjoamaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista luotettavaa energiaa vuoden jokaiselle päivälle, minkä vuoksi Afrikan maat kärsivät edelleenkin sähköttömistä ajan jaksoista. Kehittyäkseen maat vaatisivat vakaata energian saantia. Yleinen haaste uusiutuviin energialähteisiin liittyy niiden hitaampaan kykyyn vastata energian tarve piikkeihin.

Tea Erätuuli, vanhempi asiantuntija Helenistä, uskoo biomassan polton olevan välivaihe siirryttäessä aurinko- ja tuulivoiman laajamittaisempaan käyttöön. Laajamittainen biopolttoaineiden käyttö Afrikan liikennesektorilla ei ole todennäköistä, ottaen huomioon Afrikan maiden teknologian kehittymättömyyden ja biopolttoaineisiin tarvittavien raaka-aineiden tuottamisen vaatimat suuret maa-alat. Biopolttoaineiden raaka-aineet vaatisivat noin kahdesta kolmeen kertaa enemmän maa-alaa kuin tuuli- ja aurinkovoimalat tuottaakseen sähköä. Lisäksi kasvavan ruokatarpeen vuoksi ei Afrikassa ole mahdollisuutta viljellä polttoaineisiin tarvittavia raaka-aineita laajamittaisesti.

Uusiutuvan energian haasteita ovat lisäksi muun muassa energian huono kuljetettavuus, pääoman tarve investointeihin ja alhainen energiasisältö. Tuuli- ja aurinkovoimalat täytyy rakentaa sinne, missä tuulet puhaltavat ja aurinko paistaa riittävästi.

Kehittyvät maat eivät ole yksin haasteiden kanssa

Ei tule kuitenkaan unohtaa, että myös kehittyneillä mailla on haasteita kestävän energian kehittämisessä ja sen määrän lisäämisessä, vaikka kirjoituksen aiheena on Afrikka. Tea Erätuuli kertoo, että Helsingin alueen voimalaitosten haasteena ovat mm. niiden sijainti keskellä kaupunkia sekä vilkkaat tiet.  Erilaisista haasteista huolimatta Erätuuli muistuttaa, että afrikkalaiset ovat esim. kehittäneet itse omanlaisen biohiilen valmistuskeinon. Sitä valmistetaan länsimaissakin vähän erilaisia metodeita käyttäen. Afrikka ei siis suinkaan ole paikka, josta ei voisi nousta keksintöjä arkipäiväiseen käyttöön.

Helsingin Sanomissa 5.4.2016 kerrottiin EU:n listaamista 20 raaka-aineesta, joiden saatavuus on vaikeaa tai niiden korvaaminen on lähes mahdotonta. Näiden raaka-aineiden joukkoon kuuluivat muun muassa tuulimyllyissä käytettävät maametallit sekä aurinkopaneelien valmistuksessa käytettävä piimetalli. Haasteet näiden raaka-aineiden kohdalla liittyvät siihen, että niiden tuotanto on keskittynyt hyvin harvoihin maihin eikä niiden kierrätys ole välttämättä mahdollista. Tällainen tilanne voi siis hyvin vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden kehittymiseen ja käyttöönottoa niin EU:n alueella kuin kehittyvissä maissa.

Uusiutuvan energian lisääminen ja uusiutumattomien vähentäminen ei yksistään pelasta ja paranna maailmaa. On tärkeä muistaa, että myös uusiutuvan energian käyttöön liittyy negatiivisia ympäristövaikutuksia ja laitteistoon tarvittavien raaka-aineiden hankkiminen ei välttämättä ole ympäristöystävällisemmästä päästä.  Tällöin kysymys laitteiden elinkaaren pituuden suhteesta niihin käytettyihin raaka-aineisiin nousee keskusteluihin. Teknologia esim. aurinkopaneeleissa on kuitenkin kehittynyt huomattavasti ja toivottavasti se tulee vain jatkumaa.

Kestävän energian tulevaisuus ja Afrikka

Todennäköisesti Afrikan maat käyttävät aluksi fossiilisia energialähteitä uusiutuvien rinnalla, mutta uusiutuvien energialähteiden potentiaali on niin suuri Afrikassa, että olisi yllättävää, jos sitä ei hyödynnettäisi jo mahdollisimman pian suuremmassa mittakaavassa. Lisäksi teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia uusiutuvien energialähteiden parempaan käyttöön esimerkiksi energiatehokkuutta parantamalla. Tea Erätuulen mielestä Afrikassa on ehkä jopa paremmat lähtökohdat hyödyntää uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Hän myös uskoo, että Afrikan maat eivät välttämättä tarvitse fossiilisia polttoaineita kehittääkseen hyvinvointiaan. Tärkeää on, että länsimaat ja Afrikan maat tekisivät yhteistyötä niin uusiutuvan energian kehittämisessä kuin sen viennissä. Erätuuli uskoisi yhteistyön olevan monella tapaa win-win-tilanne kummallekin osapuolelle.

 

Lähteet

Baltic Bioenergy and Industrial Charcoal. Mitä biohiili on? http://www.balbic.eu/fi/mita_biohiili_on/fi_FI/mita_biohiili_on/ [Luettu 12.4.2016].

Globala målen. Mål 7: Hållbar energi för alla. http://www.globalamalen.se/om-globala-malen/mal-7-sakerstalla-hallbar-energi/ [Luettu 3.4.2016].

Hancock, K.J. 2015. The expanding horizon of renewable energy in sub-Saharan Africa: Leading research in the social sciences. Energy Research and Social Science 5: 1-8.

Helsingin Sanomat 5.4.2016. 20 raaka-ainetta on kriittisen tärkeitä EU:lle – saatavuus vaikeaa tai korvaaminen lähes mahdotonta. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1459746469838 [Luettu 12.4.2016].

Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030 http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015 [Luettu 3.4.2016].

Tea Erätuuli, vanhempi asiantuntija, Helen. Haastattelu 11.4.2016.

UN. Goal 7: Ensure access to affordable, reliable, sustainable and modern energy for all. http://www.un.org/sustainabledevelopment/energy/ [Luettu 3.4.2016].

Wesseh, P.K., Jr. & Lin, B. 2016. Can African countries efficiently build their economies on renewable energy? Renewable and Sustainable Energy Reviews 54: 161-173.

Yhdistyneet Kansakunnat. 2015. Agenda2030 – kestävän kehityksen tavoitteet maailmalle. http://yk.fi/node/479 [Luettu 3.4.2016].