Markku Kuisma: Erkki Tuomioja ja Helsingin Sanomat, osa 2

|

Artikkelin kirjoittaja professori Markku Kuisma on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkimusjohtaja.

tuomioja-kirjan-kansiJatkan harjoitusta keväältä 2015. Silloin poimin Erkki Tuomiojan poliittisista päiväkirjoista 1991‒1994 (Tammi, 2014) merkintöjä Helsingin Sanomista.  Nyt vuorossa on päiväkirjojen toinen osa Luulin olevani aika piruileva, joka käsittelee lamasta nousun ja EMU-valinnan vuosia 1995-1997 (Tammi, 2016)

On syytä korostaa päiväkirjojen merkitystä kiinnostavana ja tärkeänä lähihistorian lähteenä. Oleellista on, että ne eivät kerro Tuomiojan nykyisistä käsityksistä eivätkä ole jälkiviisasta selittelyä. Niiden sijasta Tuomioja julkaisee tapahtumien keskellä muistiin pantuja tuntemuksia, kuulopuheita ja käsityksiä, joskus kai merkitsijänsäkin mielestä myöhemmin vääriksi osoittautuneita. Continue reading →

Aleksi Mainio: ”Pitkä tukka, kitara, ei paluulippua” – Hippie underground, rakkauden kesä ja Helsingin Sanomat

|

Artikkelin kirjoittaja Aleksi Mainio on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija.

Rakkauden kesä 1967 Haight-Ashburyn kaupunginosassa San Fraciscossa.

Rakkauden kesä 1967 Haight-Ashburyn kaupunginosassa San Fraciscossa.

1960-luvun alun HS oli pysähtynyt paikalleen. Eljas Erkko oli johtanut lehteä 1920-luvulta lähtien, mikä näkyi kaikessa. Vanha herra ei haistellut uuden ajan tuulia vaan pidättäytyi vanhoissa. Kun Eljas vaihtui Aatos Erkkoon vuonna 1965, lehti alkoi valpastua: kulttuurin uudet virtaukset ja nuorisoliikkeet pääsivät näkyvämmin esille, vaikka ajan tasalle oli vielä matkaa.

Continue reading →

Aleksi Mainio: Stalinin vieraana

|

Artikkelin kirjoittaja Aleksi Mainio on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija.
lassi_hiekkala

Elettiin kesäkuuta 1948. Porvarislehdet ja Suomen Sosialidemokraatti olivat sotajalalla.

Palstat täyttyivät huolestuneista puheenvuorosta, ja painokoneet suolsivat sanomalehtiä minkä ennättivät. Kevään mittaan oli tapahtunut dramaattisia asioita: Suomen ja Neuvostoliiton välille oli solmittu YYA-sopimus ja Helsingin poliisivoimille annettu hälytys sen jälkeen, kun oli kuultu kuisketta äärivasemmiston kumousjuonista.

Kaappaushuhu säikäytti porvarillisen Suomen ja sosiaalidemokraatit pahemman kerran, vaikkei mitään lopulta tapahtunut. Ilmeisesti ei ollut tarkoituskaan tapahtua, sillä kumous ei sopinut Neuvostoliiton suunnitelmiin tässä tilanteessa. Continue reading →

Ahto Apajalahti: Voiko maapallon räjäyttää atomipommilla?

|

Artikkelin kirjoittaja Ahto Apajalahti on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkimusavustaja.
ydinpommi_kallion_kirkkoon

“Nykyaikana tuottaa vaikeuksia kaikille, niin tutkijoille kuin tavallisille kansalaisille, tavaton tietojen tulva. Miten pystytään seulomaan tulvasta ne tiedot, jotka ovat oleellisia? – – Käytännössä jää ratkaisu päivälehdille.”

– Tiedetoimittaja Reino Tuokko, HS 11.9.1964, s. 8.

Tieteellisen maailmankuvan merkitys on moderneissa länsimaissa ollut aivan keskeinen. Media on ollut sen tärkeä levittäjä. Miten Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat (HS) kertoi luonnontieteistä “atomi- ja avaruusajan” kiihkeimmässä vaiheessa 1960-luvulla? Sitä tutkin tuoreessa pro gradu -tutkielmassani, jossa keskityin käsittelemään fysiikan alalta väitelleen filosofian tohtori Reino Tuokon toimintaa Helsingin Sanomien tiedetoimittajana vuosina 1960–1968. Continue reading →