Luonto, maisema ja ympäristö ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Onko omaisuudella myös määritettävissä oleva arvo? Maiseman-, luonnon- ja ympäristön hoitotöiden kustannuksia ja töihin käytettävissä olevia rahavaroja tarkastelemalla voi ainakin aloittaa keskustelun arvoista, joita yhteiseen omaisuuteen liittyy.
Helsinki 2011 © Aana Vainio
Vuoden 2012 alussa valmistuvan kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamat haitat ja riskit Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille ja toiminnalle. Vieraslajien torjuntaan liittyviä jatkuvia kustannuksia Suomessa aiheuttavat muun muassa haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, jättipalsamien ja kurtturuusujen torjunta sekä Suomeen levinneiden pienpetojen ja muiden eläinten pyynti. Helsingin kaupunki käytti vuoden 2010 aikana noin 0,5 M€ villikanikannan rajoittamiseen ja haittojen torjuntaan. Strategiatyöryhmä arvioi, että Suomessa käytetään vieraslajien hallintaan liittyviin toimiin vähintään kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat taloudelliset vuosittaiset menetykset ovat Suomessa nykyisen arvion mukaan kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Vieraslajeja siis kannattaa torjua ja hävittää.
Tampere 2011 © Aana Vainio
Tampereen kaupunki käyttää vuosittain viheralueiden hoitoon noin 7,3 M€. Vaikka kunnissa ja kaupungeissa tehdään paljon töitä ”omin voimin”, merkittävä osa palveluista hankitaan yksityisiltä urakoitsijoilta. Yhteisten alueiden ylläpitoon Tamperella käytetään asukasta kohti vuodessa 105 €, josta viheralueiden hoitoon kuluu 35 € / asukas. Vieraskasvilajeista vain jättiputkea torjutaan kaupungissa aktiivisesti, noin 15000 eurolla vuodessa.
Perinnebiotooppien hoitoon tukea voi saada alueen ELY-keskuksista: Maatalouden ympäristötuen erityistukea perinnebiotoopin, arvokkaan viljelysmaiseman tai luonnon monimuotoisuutta ilmentävän kohteen vaalimiseen ja hoitoon, tai ns. ei-tuotannollisten investointien tukea, jolla voi mm. raivata kasvillisuutta sekä kunnostaa rakennelmia kuten latoja ja aitoja. Arvokkaista perinnebiotoopeista ja maatiloilla ympäristötuella hoidettavista perinnebiotoopeista vasta alle puolet, noin 25000 ha on säännöllisten hoitotoimien piirissä.
Virkistyspalveluiden päällikkö Anneli Leivo laskee, että Metsähallituksen luontopalvelut käytti virkistyspalvelujen huolto- ja asiakaspalvelujen ostamiseen yhteensä noin 1 M€ vuonna 2010. Summalla mm. ylläpidettiin retkeilyrakenteita ja tarjottiin asiakaspalveluja. Uus- tai korjausinvestointeja, kuten reittien rakentamista tähän summaan ei laskettu mukaan. Suojelubiologi Katja Raatikainen puolestaan kertoo, että vuonna 2010 Metsähallituksen luontopalvelut käytti luonnonsuojelutöiden ostopalveluihin yli 2,1 M€. Luonnonsuojelutöinä mm. hoidetaan lehtoja ja perinnebiotooppeja sekä ennallistetaan metsiä ja soita.
Life+ on EU:n rahoitusväline, jolla tuetaan ympäristön hyväksi toteutettavia hankkeita eri jäsenmaissa. Suomessa kaudelle 1.1.2007-31.12.2013 rahoituspuitteet ovat 2143,409 M€, mistä osa ohjautuu konkreettisiin luonnonsuojelullisiin hoitotöihin osa-alueelta ”luonto ja biologinen monimuotoisuus”. Parhaillaan toteutetaan esimerkiksi hanketta ”Return of rural wetlands”, joka luo pohjaa tulevalle maanomistajalähtöiselle osallistavalle kosteikkoelinympäristöjen kunnostamiseen, hoitoon ja perustamiseen tähtäävälle ohjelmalle.
Kyrösjärvi Ikaalinen 2010 © Aana Vainio
Ylitarkastaja Hannele Kekäläinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Vesivarojen käytön ja hoidon yksiköstä kertoo, että toiminta-alueella vesiensuojelun, -kunnostuksen ja -hoidon töitä on toteutettu erilaisina EU-hankkeina, joiden yhteissumma on ollut vuosittain kymmeniä tuhansia euroja. Kansallisella rahoituksella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vuosittain toteuttanut ostopalveluna erilaisia vesistöjen kunnostus- ja vesihuoltotöitä valtion budjettimyöntöjen mukaan noin 1-2 M€ edestä. Vuosivaihtelu on ollut suurta ja hankerahoituksen ennakoidaan edelleen pienentyvän. Vesistöjen kunnostustöitä on silti edelleen tehtävä tässä tuhansien järvien maassa. Töistä suurin osa tehdäänkin jo nyt kansallisella rahoituksella ja kuntien panostuksella. ELY-keskukset ovat aiemmin tehneet osan töistä omana työnään, mutta jatkossa kunnostustyöt ulkoistetaan täysin, jolloin urakoiden kilpailuttaminen siirtyy töiden tilaajille eli kunnile tai muille tahoille, joille ELY-keskus myöntää avustuksia mahdollisuuksien mukaan.
ELY-keskusten liikenne ja infrastruktuuri vastuualueet kilpailuttavat Liikenneviraston omistamien alueiden kunnossapitopalvelut. Vuonna 2012 kilpailussa on 15 urakkaa, joilla käytännössä toimii runsaasti aliurakoitsijoita. Leijonanosan vuosittaisista 400 M€ hoitorahoista vievät talvityöt. Liikenneympäristön, rakenteiden ja laitteiden hoitoon ohjautuu noin 44 M€. Tuo summa sisältää monenlaista, myös mm. kaiken tiealueiden viherhoidon. Destia yhtenä suurista urakoitsijoista hankkii hoitamilleen tiealueille alihankintana mm. viheristutuksia ja niiden hoitoa, riistavaara-alueiden raivauksia, niittoja, taajama-alueiden vihertöitä jne.
Luonto-, maisema- ja ympäristöomaisuuden hoitaminen on siis paitsi kannatettavaa työtä myös kannattavaa liiketoimintaa osaaville työn tekijöille!
Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke – Aana Vainio
