Helsingin yliopisto
Terveyttä ja iloa ruoasta – kohti osaavaa ja kestävää ja ruokakasvatusta -hanke (8 op) toteutettiin yhden vuoden aikana syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun kolmena samanlaisena koulutuksena etäyhteyksin ja Moodle-oppimisalustaa hyödyntäen.
Koulutuksen pääteemat olivat kehittyminen ruokakasvattajana, kestävän elämäntavan periaatteiden tunnistaminen osana varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta ja uusien työkalujen saaminen ruokakasvatuksen toteuttamiseen ja arviointiin.
Jokainen osio alkoi yhteisellä koulutuspäivällä ja jatkui Moodlessa kahden asiantuntijan ohjauksessa. Koulutuspäivä tarjosi runsaan ja monipuolisen luentopaketin koulutuksen aiheista, muun muassa kestävästä kehityksestä ja ravitsemuksesta varhaiskasvatuksessa, lapsen itsesäätelystä ruokakasvatuskontekstissa ja aistilähtöisestä ruokakasvatuksesta.
Moodlen oppimistehtävissä perehdyttiin monipuolisesti kestävän ruokakasvatuksen toteuttamiseen ja arviointiin. Tehtävissä hyödynnettiin aloitusseminaarin asiantuntija-alustuksia, videoita, podcasteja, artikkeleita ja muita verkkomateriaaleja.
Oppimistehtävissä käsiteltäviä teemoja olivat muun muassa ikäkausipedagogiikka, kehityspsykologia, varhaiskasvatus, erityispedagogiikka, ravitsemus, aistilähtöinen oppiminen, johtamiskulttuuri, monikulttuurisuus, kestävä kehitys, kodin ja päiväkodin ruokaympäristö, ruokapuhe, lasten ravitsemuksen haasteet, ruoka pedagogisena välineenä ja arviointi.
Kaikkien kolmen koulutusosion jälkeen järjestettiin loppuseminaari, johon oli kutsuttu osallistujien lisäksi laajasti alan toimijoita. Seminaarin aiheita olivat Ruuan ja ravitsemuksen riittävyys, ruokakasvatus jokapäiväisenä toimintana, kestävän ruokakasvatuksen käytännön esimerkkejä (myös koulutushankkeen osallistujien esityksiä), monikulttuurisuus ja tunnetaidot ruokakasvatuksessa.
Kunkin osion lopuksi osallistujat laativat ruokakasvatukseen liittyvän portfolion yhteistyössä oman työyhteisönsä kanssa hyödyntäen työpaikkansa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksia ja varhaiskasvatussuunnitelmaa. Portfoliossa kartoitettiin oman lapsiryhmän ruokakasvatuksen nykytilannetta ja jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita sekä laadittiin suunnitelma ruokakasvatuksen toteuttamisesta ja arvioinnista jatkossa.
Portfolion teossa hyödynnettiin aloitusseminaarin ja Moodlen materiaaleja. Verkko-ohjaajat opastivat portfolion laatimisessa.
Koulutusosioiden toteuttamisessa hyödynnettiin aiemman hankkeen tuottamia opetusmateriaaleja, joita päivitettiin asiantuntijavideoilla sekä tuotettiin uutta materiaalia. Koulutuksen palaute on ollut hyvää ja aiheita on pidetty tärkeinä.