Nuorten tietotyötaitojen edistäminen

Nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen -koulutushankkeessa tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan  oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  Alla osallistujien kehittämiä ja kokeiltuja käytäntöjä aiheesta (lisää tulossa) vuosilta 2017-2018.

Tekijänoikeuksia kulttuurikurssilla

Tekijät: Jaana Ikonen
Oppilaitos: Sibelius-lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: englanti, ENA3-kurssi

Kehittämishaasteeksi valitsin tekijänoikeudet, koska opiskelijat eivät tiedä tai aina edes välitä niistä, ja niiden tuntemus on kuitenkin tärkeä osa heidän tulevaa opiskelu- ja työuraansa. Kursseilla on aina kiire, mutta ajattelin integroida tekijänoikeuksista keskustelemisen kulttuurikurssille ENA3, jolla tehdään portfolio.

Aikaa kehitystehtävään varasin 1,5 oppituntia (á 75 min). Tehtävä aloitettiin oppitunnin lopussa (n. 20 min.) pienryhmäkeskusteluilla siitä, mitä tekijänoikeudet tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä. Ajatuksia koottiin Padlet-seinälle. Sen jälkeen tekijänoikeustuntemusta testattiin opettajan tekemällä englanninkielisellä Kahoot-visalla, jonka aikana tuli esiin paljon faktaa aiheesta.

Seuraavalla tunti alkoi katsomalla yhdessä tekijänoikeuksia käsittelevä englanninkielinen video, ja opiskelijat vastasivat yhdessä suomeksi opettajan esittämiin kysymyksiin suullisesti, eli video toimi myös kuullunymmärrystehtävänä. Opiskelijoille CC-lisenssi ei pääsääntöisesti ollut tuttu, joten uskon videon laajentaneen heidän käsitystään tekijänoikeuksista.

Tämän jälkeen opastin opiskelijat Kopiraitti.fi-sivuostolle. Opetusryhmä jaettin pienryhmiin (jokaisessa 4 opiskelijaa), ja joka ryhmälle tuli oma aihe, josta he alkoivat etsiä tietoa sivustolta (esim. Who has the copyright? / Music and copyright?/ Violations of copyright?) Ryhmät kokosivat oman aihepiirinsä ydinkohdat ja tekivät niistä englanninkielisen julisteen (netissä olevalla postermywall-sivustolla), jotka tulostettiin luokan seinälle ja lisättiin kurssin sähköiseen työhuoneeseen. Ennen julisteiden tulostamista kukin ryhmä näytti suunnitelmansa toiselle ryhmälle ja myös opettajalle, jotka kommentoivat sen selkeyttä, tehokkuutta ja kieliasua, ja tämän jälkeen julisteita vielä hieman muokkailtiin.

Kokonaisuus toimi mielestäni ihan hyvin ja opiskelijat olivat kiinnostuneita ja välillä ihmeissäänkin siitä, miten vähän asiasta tiesivät. Ryhmätyövaihetta olisi ehkä pitänyt enemmän ohjeistaa, esim. jokainen ryhmä olisi voinut jakautua kahteen pariin: toinen etsii tietoa, toinen suunnittelee posterin layoutin samanaikaisesti. Näin siihen menisi vähemmän aikaa, jota lukion kursseilla ei ole koskaan liikaa. Omissa, kurssilla tehdyissä portfoliossaan, opiskelijat kiinnittivät selvästi normaalia enemmän huomiota tekijänoikeuksiin, joten tunsin kantaneeni oman korteni onnistuneesti heidän kasvavaan tietokekoonsa.

Afrikka-projekti

Tekijät: Sirkka-Liisa Kauppinen ja Päivikki Fredriksson
Oppilaitos: Espoonlahden lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: lukion toinen vuosikurssi
Kehittämishaaste:
Kehitysmaiden maantiede etenkin Afrikan osalta. Ajankohtainen aihe, mm. siksi koska alueelta on tulossa paljon pakolaisia. Opiskelijoilla ei ole paljon käsitystä alueesta. Sopii yhteiskurssiksi historian kanssa, koska Afrikan nykytilannetta ei voi ymmärtää ilman historian tuntemusta.

Kuvaus suunnitelmasta

Käytämme kurssin aikana dynaamista itsearviointia, jossa jokainen ryhmä kertoo ja arvioi etenemistään ja oppimistaan.
Kutsumme asiantuntijoita mukaan , mm. Pekka Haavisto.

1. Mielikuvat ja ennakkoluulot Afrikasta (esim. Kartta, johon merkitään mitä eri alueista tiedetään. Mielikuvat yhdistetään yhdeksi tiedostoksi. Kurssin lopussa katsotaan mielikuvat läpi ja arvioidaan mielikuvien todenperäisyys.)
2. Afrikan yleisesittely yhdessä (historia, ilmasto, kasvillisuus, maantiede)
3. Valtioiden vertailu taloudellisten ja kehittyneisyyttä mittaavilla mittareilla. Opiskelijat valitsevat ryhmissä 2-3 valtiota mitä vertailevat. Valtioiden tulee olla mahdollisimman erilaisia.
Opiskelijoille kerrotaan eri tavoista mitata valtioiden ominaisuuksia: freedom house, bkt, HDI, gini-indeksi, HPI, rule of law
4. Vertailussa on mukana mm. Historia ja paikallinen kulttuuri, kasvillisuus, ilmasto, pinnanmuodot, väestö, elinkeinot, maanomistusolot, demokratian aste, jalostusaste, kehitysapu ja pakolaistilanne.
5. Opiskelijat liittävät uutisia omista maistaan työhönsä.
6. Lopputuotos on tutkielma, jossa on etsitty syytä, miksi valtiot ovat erilaisia kehittyneisyydeltään.
7. Tutkielman puolivälissä on vertaisarviointi. Jokainen lukee ainakin kaksi muuta tutkielmaa ja kommentoivat niitä.
8. Kurssin aikana kerätään uutisia Afrikasta.Tee yhteenveto uutisten sisällöstä. Millaisista asioista meille kerrotaan ja miten (negatiivinen / positiivinen). Onko suomalaisilla ja ulkomaalaisilla uutisilla eroa? Mistä valtioista ei ole uutisia? Miksi?
9. Maat sijoitetaan kartalle ja kehitämme tavan, millä ilmaisemme meneekö valtiolla hyvin ja jos menee huonosti, niin miksi.
10. Johtopäätöksenä opiskelijat miettivät mikä on Afrikan tulevaisuus.
11. Kurssin lopuksi palataan katsomaan ensimmäisen tunnin ennakkokäsityksiä ja katsotaan olivatko ennakkokäsityksemme totta.

Toteutus ja kokemukset tai kehitettävää:
Kokeilin kurssia maantieteen kolmannella kurssilla. Käytimme kokeiluumme kolme oppituntia (3 x 75 min.)

  • Opiskelijat merkitsivät Afrikan karttaan tietonsa Afrikasta.
  • Annoin valmiiksi linkit, joista löytyi eri tavat mitata valtioiden kehittyneisyyttä.
  • Opiskelijat valitsivat valtiot (tarkistin, että kellään ei ollut kaikkia samoja valtioita) ja vertailivat niitä toisiinsa ja etsivät syitä erilaisuuteen.
  • Lopuksi teimme yhteisen tiedoston, jonne jokainen kertoi omat huomionsa ja yhdessä mietimme yhteisiä tekijöitä nykyoloihin.
  • Opiskelijat lisäsivät alkuperäiseen karttaansa uudet tietonsa Afrikasta.

Opiskelijat pitivät tätä pientäkin Afrikka-tutkimusta hyvänä ja silmiä avaavana. He kaikki olisivat mielellään tulleet myös kokonaiselle Afrikkaa käsittelevälle kurssille.

Tilastotutkimusta yhteiskuntatieteissä

Tekijät: Tuula Räsänen ja Pekka Törrönen

Oppilaitos: Erkko-lukio, Orimattila

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Kehittämishaaste toteutettiin lukion 2. vuositason opiskelijoiden kanssa MBP5-kurssilla ja YHP1-kurssilla. Kehittämisideassa tuotettiin tilastoja yhteiskuntaopin opiskeluun, minkä toivottiin antavan intoa myös matematiikan opiskeluun.

Kehittämishaaste: Halusimme integroida lyhyen matematiikan tilastokurssin yhteiskuntaopin kurssin kanssa, jotta opiskelijoille selvenisi se, mihin tilastomatematiikkaa oikeasti käytetään ja tarvitaan. Halusimme, että koulumatematiikka tuottaa valmiudet ”oikeaan” työhön, jota todella käytetään jossain.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta: Opiskelijat tekivät ryhmissä 7 oppitunnin aikana tilastollisen tutkimuksen heille annetusta aiheesta. Tästä tutkimuksesta he kirjoittivat raportin. Ryhmien aiheet olivat:

1. Kuntavaalit Orimattilassa 2000 – 2017: puoluekentän muutos
2. Orimattilan väestörakenteen kehittyminen (esim. 1917 ja 2017)
3. Hyvinvointivaltio: toimeentulotuen ja eläkeläisten määrä (2000 ja 2017), peruskoululaisen/lukiolaisen/ammattikoululaisen kustannus yhteiskunnalle
4. Valtuustossa tehtyjen aloitteiden määrä ja niiden ”onnistuminen” (2000-2017) (kaupungin arkisto)
5. Tutkimus nuorten mediaseurannasta / -käyttäytymisestä (Jokivarren koulu)

Oppituntien aikana opiskelijat hakivat tietoa aiheestaan, tekivät itse sopivat taulukot ja kuvaajat, määrittivät aineistoon sopivat keskiluvut ja hajontaluvut sekä viimeistelivät raportin oikean raportin muotoon. Työn etenemistä seurattiin dynaamisen itsearvioinnin avulla. (lähde: https://www.youtube.com/watch?v=kW7McP_0H7o). Opiskelijat palauttivat ryhmissä tehdyt raportit, jossa sisältönä:

1. Tutkimuskysymys: työssä yritetään löytää vastaus tutkimuskysymykseen, joka määritellään tässä kappaleessa.
2. Tutkimusaineisto taulukoituna: esitetään aineisto siisteinä ja hyvinä taulukoina, jotka on selitetty.
3. Tiedon laatu: mieti, kuinka aineisto kuvastaa yleistä tilannetta? Mieti lähteittesi luotettavuutta.
4. Tiedon analysointi: analysoi keräämäsi aineisto tietokoneohjelman avulla. Muista etsiä vastausta asettamaasi tutkimusongelmaan tai –kysymykseen. Havainnollista aineistoasi numeroin ja kaavioin. Voit käyttää esimerkiksi histogrammeja, pylväs-, viiva-, piirakka- ja laatikkodiagrammeja. Tilastolliset suureet (keskiluku ja hajontaluku) täytyy ottaa huomioon.
5. Johtopäätökset: vastataan tutkimuskysymykseen
6. Lähdeluettelo

Kokemukset: Kehittämishaaste onnistui hyvin. Haasteena tässä työtavassa on ajan riittävyys tekemiseen. Aikaa tähän työhön saa kulutettua tosi paljon ja välillä tuntui, että joillekin ryhmille tuli todella kiire työtä tehdessä.


Runonhaku tiedonhakuna

Tekijä: Eero Ovaska

Oppilaitos: Leppävaaran lukio

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Äidinkielen ja kirjallisuuden 3. kurssi          

Kehittämishaaste: Halusin kehittää tehtävän, jossa käytetään tiedonhakuun kirjastoa ja kirjoja. Kaipasin myös runouden tarkasteluun jotakin uutta, ja opiskelijani tarvitsivat mielestäni harjoitusta yhteistyöhön. Loin ryhmätyön, jossa tuli etsiä kirjaston kirjoista kymmenen annetut kriteerit täyttävää runoa, koota runot yhteen ja lopulta myös tulkita muodostunutta kokonaisuutta ja hyödyntää sitä runouden perusasioiden opiskelussa. Runouskäsityksen syventämisen ja kirjojen ja kirjaston kanssa työskentelyn ohella tavoitteena oli yhdistää erilaisia tiedonhaun muotoja ja harjoitella työn jakamista.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta:
Ositin tehtäväkokonaisuuden neljään 75 minuutin oppituntiin: 1) kirjastokäyntiin valmistautuminen, 2) kirjastokäynti, 3) löydettyjen runojen kokonaisuuden viimeistely ja 4) kokonaisuuden tulkinta ja hyödyntäminen. Jokainen ryhmä sai apukysymyksiä etukäteistiedonhakuun ja työnjakoon sekä esitäytetyn jaetun tiedostopohjan, joka ohjasi keräämään löydetyistä runoista lähdetiedot ja ottamaan niistä kännykkäkuvat, jotka liittää tiedostoon. Syntynyttä runokokoelmaa tulkittiin ikään kuin tutkimusaineistoa: Mitkä ovat runouden keskeiset piirteet juuri näiden runojen perusteella? Miten runous on muuttunut viimeisessä 2500 vuodessa? Ryhmien työt jaettiin kaikkien nähtäväksi kurssin Google Classroomissa. Prosessin lopuksi annoin jokaiselle ryhmätyölle arvosanan, josta ryhmät saivat jäsenmäärällään kerrotun potin arvosanapisteitä oikeudenmukaisesti jaettavaksi.

Kokemukset: Havaitsimme, että yksinkertaisetkin kriteerit täyttävän runon löytäminen saattaa edellyttää lukiolaiselta monivaiheista tiedonhakua ja soveltamiskykyä. Jotta löytää lähikirjastosta proosarunon, täytyy selvittää, mikä proosaruno on, mistä tai kenen kirjoista niitä kannattaisi etsiä, mitkä niistä löytyvät kirjastosta, miten siellä pääsee oikealle hyllylle ja kuinka kirjan löytää hyllystä. Viimeisenä on osattava tunnistaa proosaruno kirjan sisältä. Vaikka polun mutkat ovat useimmat selkeitä, niiden välillä kulkeminen voi olla vaikeaa, jopa ylivoimaista. Kahdeksasta neljän hengen ryhmästä ainoastaan yksi ryhmä löysi kaikki kymmenen runoa ja niistä vaaditut perustiedot.

Ehkä vaikeinta projektin toteuttamisessa oli saada useamman peräkkäisen tunnin ryhmätyö sujumaan. Aina on joku kipeänä ja jollakin aamutreenit tai lomamatka. Opiskelijat tuntuvat myös suhtautuvan ryhmätöihin huomattavasti kevyemmin kuin yksilötehtäviin, vaikka niillä olisikin yhtäläinen painoarvo kurssin arvioinnissa. Kuitenkin runonhakupolkujen raivaaminen osoitti opiskelijoille ja minullekin, miten monesta asiasta tiedonhaussa on kyse ja kuinka paljon hyvä yleissivistys tietotyötä helpottaisi. Enää en oleta minkään tiedonetsinnän vaiheen olevan kaikille itsestään selvä, mutta osalle opiskelijoistani ilmeisiä vaiheita on nyt enemmän. Toivoa antaa myös se, että mielestäni kaikki ryhmät onnistuivat jakamaan arvosanansa oikeudenmukaisesti – toki siihen myös voimakkaasti ohjattiin.