Visionäärinen johtajuus

Opetushallituksen rahoittama 12 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 19.1.–12.11.2021. Hankkeen kolme koulutusryhmää sisälsivät 4 lähiopiskelupäivää.

Tutustu hankkeen aikana syntyneisiin ideoihin ja oivalluksiin sekä niistä kirjoitettuihin blogiteksteihin ryhmien omissa blogeissa:

Ryhmä 1 >>

Ryhmä 2 >>

Ryhmä 3 >>

Lisätietoa hankkeesta

Koulutushankkeen keskeiset tavoitteet

Hanke fokusoi monimutkaistuvan maailman johtajuustaitoihin:

1) Taito hyödyntää omaa älykästä intuitiota vaikeassa päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa ja visioinnissa

2) Taito rakentaa innovointitaitojen opettamiselle ja siihen liittyvän pedagogiikan kehittämiselle turvallinen ja hedelmällinen ympäristö.

Koulutus antaa uusimpaan tutkimustietoon pohjaavat perustiedot intuition toiminnasta ja hyödyntämisen menetelmistä, valmiuden tukea työyhteisöä älykkään intuition käytössä ja rakentaa innovointitaitojen ja innovoinnin esitaitojen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Tähän tarvitaan myötätunnon ja myötäinnon taitoja, jotka tuoreen tutkimuksen mukaan ovat myös vahvasti yhteydessä innovatiivisuuteen.

Kohderyhmä: varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö

Yhteystiedot

Sari Laurila
Kehittämispäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
sari.laurila@hyplus.fi

Hyvinvoivan toimintakulttuurin juurruttaminen yläkouluihin

Oppimisen ja opettajuuden muutos hyvinvoivaa koulua kehittämässä -hankkeessa tavoiteltiin koko koulun toimintakulttuurin muutosta aineopettajuuden ja yhteisöllisen, oppivan hyvinvoivan toimintakulttuurin kautta. Oppivan yhteisön muutos mahdollistuu, kun pedagogisia johtamisrooleja jaetaan ja vahvistetaan ja myös oppilaat otetaan mukaan vastuurooleihin.

Koulutus toteutettiin Opetushallituksen v. 2020–2021 rahoittamassa koulutushankkeessa.

Kohderyhmä: yläkoulujen opettajat, johtoryhmät ja rehtorit

Toteutukset: Koulutus toteutettiin neljässä ryhmässä, joissa oli mukana yhteensä 25 koulua. Jokaisessa ryhmässä oli osallisena useampi koulu, ja kustakin koulusta rehtori/vararehtori sekä yläkoulun opettajia.

Hankkeen tavoitteena oli tukea yläkoulujen ja yhtenäiskoulujen opetushenkilöstöä ja johtoa uuden opetussuunnitelman mukaisen yhteisöllisen ja oppivan toimintakulttuurin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena oli antaa henkilöstölle valmiuksia siihen, miten yläkoulun rakenne ja aineenopettajien taito rakentaa osallistava oppimisprosessi ja kannustava ja ohjaava vuorovaikutus saadaan tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista.

Koulutukset toteutettiin etänä Teamsissa. Koulutuskerrat sisälsivät kouluttajan alustuksia, mutta painottuivat keskusteluihin kouluttajien virittämistä aiheista. Kouluttajat kiersivät keskusteluryhmissä niissä esiin nousseita aiheita kommentoiden. Koulutuspäiviä oli suunniteltu siten, että osa päivästä oli suunnattu erityisesti johdolle ja osa oli yhteisiä kaikille osallistujille. Teamsiin oli perustettu kullekin koululle oma keskusteluryhmä koulutuksen teemojen ja kehittämistehtävän miettimiseen, joissa kouluttajat valmensivat ja ohjasivat koulukohtaisia työpareja ja tiimejä koko prosessin ajan.

Koulut laativat koulutuksen aikana omille kouluillensa räätälöidyn hyvinvoivan toimintakulttuurin mallin omien tavoitteidensa pohjalta. Näitä malleja (kehittämistehtäviä) työstettiin ja esiteltiin yhteisessä loppuseminaarissa.

Muutamia poimintoja koulutuksessa tuotetuista materiaaleista:

Yhdessä hyvään huomiseen, Korian koulu

Inkeroisten yhteiskoulun kehittämistehtävä

Hyvinvoiva koulu, Teojoen koulu

Hyvinvointipuu, Napan koulu

Hyvinvointiseinä, Korian koulu

Koulun kestävää hyvinvointia rakentamassa

Koulun kestävää hyvinvointia rakentamassa -koulutuksessa pureudutaan kouluhyvinvoinnin kysymyksiin ja erityisesti opettajien jaksamisen ja hyvinvointitaitojen kehittämiseen. Koulutus on seitsemän opintopisteen laajuinen kokonaisuus, joka toteutetaan kaksi kertaa Opetushallituksen v. 2020–2021 rahoittamassa koulutushankkeessa.

Kohderyhmä: Perusopetuksen opetushenkilöstö ja oppilashuoltoryhmien jäsenet

Toteutukset: 5.11.2020–9.3.2021 ja 24.3.–23.9.2021

Tavoitteena on, että osallistujat saavat tutkimuksiin perustuvan tietopohjan oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavista keskeisistä tekijöistä, oppivat osallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta lisääviä toimintatapoja sekä kehittävät työkaluja hyvinvoinnin tukemiseen. Tavoitteena on myös, että omien itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitojen tutkimisen ja kehittämisen myötä osallistujien ammatti-identiteetti vahvistuu.

Koulutuksessa kehitetään helposti käyttöön otettavia harjoituksia oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen. Tuotoksena syntyy myös ammattilaisen oma hyvinvointisuunnitelma ja moniammatillinen voimavaraverkostokartta, joita voidaan hyödyntää laajasti koulutyön arjessa, esim. materiaaleina Veso-koulutuspäivissä.

Muutamia 5.11.2020–9.3.2021 järjestetyssä toteutuksessa tuotettuja materiaaleja:

Hyvinvoinnin tukeminen koulukulttuurissa

Voimavaraverkostokartta, arvostavan tutkimisen harjoitus

Hyvinvoinnin tukeminen Sepon koulun toimintakulttuurissa

Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä rehtorin voimavaraverkostona

Hyvinvoinnin tukeminen Kankarepuiston peruskoulun toimintakulttuurissa

Muutamia 24.3.–23.9.2021 järjestetyssä toteutuksessa tuotettuja materiaaleja:

Hyvinvoinnin tukeminen johtamisen näkökulmasta

Timanttiset käytänteet

Koulun hyvät käytänteet

Meidän koulujen hyvät käytänteet

HYMY-kirjeet

Voimaa ennaltaehkäisyyn – huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisy kouluissa

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehityspalvelut HY+ järjesti keväällä 2021 koulutuksen huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisystä kouluissa. Seuraavan kerran syksyllä 2021 järjestettävän verkkokoulutuksen tavoitteena on muun muassa lisätä opettajien osaamista nuorten huumeiden ja lääkkeiden käytöstä sekä auttaa opettajia tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä oppilaitoksissa. Osallistujille maksuton koulutus on suunnattu perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstölle, ja se on osa Opetushallituksen rahoittamaa Voimaa ennaltaehkäisyyn – tietoa ja työkaluja opettajille huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn -hanketta.

Yhä nuorempien huume- ja lääkekokeilut ovat yleistyneet ympäri Suomea. Nuorten alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet, mutta esimerkiksi kannabiksen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Käytön tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen riittävän aikaisin ehkäisevät syveneviä ongelmia myöhemmin.

Tässä työssä oppilaitokset ovat avainasemassa, ja niiden toimintakulttuuria tulee kehittää päihteiden käyttöä ehkäiseväksi, raittiutta tukevaksi sekä oppilaita ja koteja osallistavaksi. Opettajilla tulee olla paremmat valmiudet jakaa asiallista tietoa oppilaille kokeiluiden ennaltaehkäisemiseksi.

Kevään 2021 koulutukseen osallistui opettajia sekä perusopetuksena että toisen asteen koulutuksen piiristä. Mukana oli niin erityisluokanopettajia, terveystiedon opettajia, luokan opettajia kuin koulukuraattoreitakin.

Koulutuksen ennakkotehtävän perusteella osallistujia yhdistivät samanlaiset ajatukset siitä, kuinka he haluaisivat päivittää omia tietojaan ja hankkia uudenlaista osaamista toisaalta tutusta, mutta toisaalta melko tuntemattomasta aiheesta. Etenkin väärinkäytön tunnistamiseen ja siihen reagoimiseen sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen lähdettiin hakemaan vastauksia osallistumalla koulutukseen.

Eräs koulutuksen osallistujista muotoili ajatuksiaan näin:

”Viime vuosina olen alkanut kaivata etenkin nuorten päihteiden väärinkäyttöön liittyen kattavaa ja asiallista tietopohjaa, jonka avulla rakentaa omaa ymmärrystäni aiheesta. Tilanteen osuessa kohdalle en haluaisi kokea olevani aivan neuvoton. Opettajana minua pohdituttaa tällä hetkellä etenkin se, mistä nuoren päihdeongelman tunnistaa ja kuinka sen jälkeen tulisi asian suhteen edetä.”

Nykyajan tietotulvassa nuorille on saatavilla paljon tietoa aiheesta kuin aiheesta. Ongelmana on tietojen oikeellisuus ja luotettavuus.

Netissä ja kaveriporukoissa leviävien virheellisten tietojen pohjalta nuorten asenteet esimerkiksi kannabista kohtaan ovat muuttuneet yhä myönteisemmiksi eikä kannabiksen käytön riskeihin uskota. Myös eräs koulutukseen osallistuneista opettajista nosti asian esille:

”Kaipaan eniten tietoa siitä, miten opettaa kannabiksen käytön haitoista ja miten vastata nuorille, kun he vähättelevät etenkin kannabiksen haittoja. Monet nuoret ovat kannabiksen käytön laillistamisen puolella, ja monet ovat yllättävän myötämielisiä myös sen käytön suhteen. Vaikka nuori ei itse käyttäisi, ei häntä haittaa, jos kaverit käyttävät. Tärkeää olisi osata opettaa asiasta ilman ’saarnaamista’.”

Koulutus on jaettu kolmeen 2,5 opintopisteen laajuiseen osioon. Ensimmäisessä osiossa käsittelemme nuorten huumeiden ja päihdyttävien lääkkeiden käyttöä ilmiönä. Pureudumme muun muassa päihteiden käytön seurauksiin aina aikuisuuteen asti sekä siihen, kuinka päihteet vaikuttavat kehoomme.

Toisessa osiossa keskitymme etenkin väärinkäytön tunnistamiseen. Asiantuntijamme tarjoavat käytännön neuvoja siihen, millaisesta käytöksestä on syytä huolestua ja kuinka päihdeongelmaan voidaan puuttua koulussa. Lisäksi käsittelemme aihetta lainsäädännön näkökulmasta.

Viimeisessä osiossa aiheena on oppilaitosten toimintakulttuurin kehittäminen päihteiden käyttöä ehkäiseväksi.

Verkkokoulutus pitää sisällään asiantuntijoiden pitämiä webinaareja, videoluentoja, luettavaa aineistoa sekä materiaaleja oman opetuksen ja käytäntöjen kehittämisen tueksi. Webinaarien ja keskustelualueiden avulla osallistujilla on mahdollisuus päästä verkostoitumaan ja jakamaan ajatuksia ja hyviä käytäntöjä.

Koulutuksen kehitystehtävänä toteutetaan tai täydennetään oman oppilaitoksen varhaisen puuttumisen malli, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaamisen ohjeet.

Koulutuksen asiantuntijoina toimivat muun muassa:

  • Jonna Levola, lääketieteen tohtori, päihdepsykiatri
  • Sanna Rönkä, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
  • Sirpa Mykkänen, oikeuskemisti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Ilkka Laasonen, Viikin normaalikoulun yläkoulun rehtori

Erityisesti kolme seuraavaa videoluentoa olivat koulutuksen ensimmäiseen toteutukseen osallistuneiden mielestä kiinnostavia ja hyödyllisiä.

Video 1: Rikosylikonstaapelin luento lääkkeiden ja huumeiden väärinkäytöstä poliisin näkökulmasta

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.
Videolla rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen kertoo muun muassa huumeiden ostamisen, hallussapidon ja käyttämisen seuraukset nuorelle. Hän käy läpi, kuinka mahdollisia huumausainerikoksia lähdetään käsittelemään, kun kyseessä on nuori. Kyllönen kertoo myös, mitkä ovat opettajan oikeudet ja velvollisuudet huumerikosepäilyssä. Videon voi katsoa myös tästä.

Video 2: Kokemusasiantuntijan tarina

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.
Videolla kokemusasiantuntija Sanna kertoo oman tarinansa siitä, kuinka päihteet tulivat osaksi hänen elämäänsä ja miten hän päätyi lopulta toipumisen tielle. Sanna tuo videolla esille myös näkökulman siitä, kuinka päihteet voivat tuoda nuorelle turvan tunteen ja pakokeinon arjen todellisuudesta. Videon voi katsoa myös tästä.

Video 3: Nuoren masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt 

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.
Lääketieteen tohtori ja päihdepsykiatri Jonna Levola käsittelee videolla nuorten masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Nuoruusiän käytöshäiriöihin liittyy tavallisesti monihäiriöisyyttä, joka voi pitää sisällään päihdehäiriöitä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, masennustiloja sekä ahdistuneisuushäiriöitä. Tämän vuoksi koulutuksessa perehdytään myös nuoren käytös- ja neuropsykiatrisiin häiriöihin sekä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Videon voi katsoa myös tästä.

Koulutuksen kevään toteutus sai osallistujilta kiitettävää palautetta. Osallistujat kokivat saaneensa paljon tietoa ja käytäntöön sovellettavia keinoja ja myös varmuutta huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn kouluissa, aivan kuten he koulutuksen alussa asettivat koulutuksen tavoitteiksi.

Osallistujat kommentoivat palautekyselyssä koulutusta seuraavin tavoin:

”Koulutus oli asiapitoinen, kiinnostava ja monipuolinen – kannatti osallistua!”

”Tietoa tuli enemmän kuin osasin toivoa. Rytmitys oli hyvä, jäi aikaa tutustua itseopiskelumateriaaleihin ja tehdä tehtävät ennen seuraavaa tapaamista. Loppuseminaarissa oli tosi kiva nähdä toisten kehittämistehtäviä ja saatiin aikaan hyvää keskustelua.”

”Aineisto ja informaatio oli monipuolista, käytännönläheistä ja monin eri tavoin käyttökelpoista.”

”Erityisen iloinen olen jaetun materiaalin asiallisesta laadusta. Oli hienoa saada aiheesta asiallista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa.”

”Asiantuntijaluennot ehdottomasti tukivat koulutuksen kokonaisuutta. Jokainen luento oli mielestäni hyödyllinen. Ensimmäinen luento tarjosi asiallista ja tutkittua tietoa eri päihteiden vaikutuksista. Oli erittäin hyödyllistä kuulla näistä. Samalla tuli oiottua omia stereotyyppisiä sekä jopa virheellisiä käsityksiä. Toisesta luennosta parhaiten mieleeni jäi vinkit ja neuvot päihteistä keskustelemiseen sekä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Kolmannessa luennossa minua puhutteli eniten esimerkit koulun toimintakulttuurin kehittämisestä.”

”Tämä on ollut hienosti ja asiallisesti toteutettu sekä ehdottomasti hyödyllinen koulutus!”

Kirjoittaja: Asiantuntija Heidi Lindström

Lue lisää koulutuksesta täältä ja ilmoittaudu mukaan! Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat saada lisätietoa koulutuksesta:

Minna Saadé, asiantuntija, HY+, minna.saade (at) hyplus.fi

Pia Vuorinen, kehittämiskoordinaattori, HY+, pia.vuorinen (at) hyplus.fi

Älykäs intuitio oppimisyhteisön johtamisessa, hanke 2

Opetushallituksen rahoittama 10 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 7.2.–13.11.2020. Hankkeen kaksi koulutusryhmää sisälsivät 4 lähiopiskelupäivää ja molemmille ryhmille yhteisen päätösseminaarin 13.11.2020. Tutustu hankkeen aikana tehtyihin kehittämiskokeiluihin ja niistä kirjoitettuihin blogiteksteihin hankkeen omasta blogista!

Katso myös: Älykäs intuitio oppimisyhteisön johtamisessa, hanke 1

Lisätietoa hankkeesta

Koulutushankkeen keskeiset tavoitteet

  • Luoda kokonaiskuva intuitiivisen tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja menetelmistä oman työn sekä työyhteisön kehittämisen apuna.
  • Osallistujat saavat tutkimuspohjaiset perustiedot intuition toiminnasta ja käytännön työkaluista, joiden avulla intuitiota voidaan hyödyntää muassa valmiudet tunnistaa oma luotettava intuitio, kyky hakea intuition kautta tietoa ja ylittää oma rajallinen ajattelu sekä ymmärrys intuition potentiaalista ja kehittämisestä.
  • Osallistujat oppivat soveltamaan intuitiota työyhteisön voimavarana ja oppivat tuomaan näkyväksi työyhteisön sanatonta tietoa ja osaamista, valjastamaan intuitiivisen tiedon tietoisesti käyttöön sekä tukemaan opetushenkilökuntaa intuitiotaitojen hyödyntämiseen tähtäävän pedagogiikan kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Kohderyhmä

varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö

Yhteystiedot

Marianne Terkki-Mallat
Asiakkuuspäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
marianne.terkki-mallat@hyplus.fi

Lasten ja nuorten tietotyötaidot

Lasten ja nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen

Opetushallituksen rahoittamassa koulutushankkeessa Lasten ja nuorten tietotyötaidot (2019-2020) tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  

Tietotyötaidoilla tarkoitetaan vähän muutakin kuin ns. perinteisiä työelämätaitoja tai ns. 2000-luvun taitoja: fokus on tietotyössä, jossa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ”tietokäytäntöjä”. Oppilaiden tietotyötaidot tulevat esiin erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa opiskelijoiden/oppilaiden tehtävänä on käsitellä tietoa, esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, tehdä haetuista tiedoista synteesiä tai kirjoittaa tiedon pohjalta jokin työ.

Lapset ja nuoret eivät opi automaattisesti erilaisia tietotyön käytänteitä. Tietotyötaitojen kehittämiseen tarvitaan harjoittelua, jossa tuetusti erilaisten työvaiheiden ja ohjeiden avulla voidaan näitä taitoja opetella ja oppia. Osallistujat koulutuksessa kokivatkin saaneensa välineitä näiden taitojen integroimiseen oppisisältöihin ja oman opetustyön arkeen.

Koulutushankkeeseen sisältyi neljä koulutuspäivää sekä kehittämistehtävä omaan työhön, jota työstettiin koko koulutuksen ajan. Alla osallistujien kehittämiä ja suunniteltuja käytäntöjä sekä esimerkkejä oppijoiden tietotyötaitojen kehittämiseen (esimerkkejä on tulossa vielä lisää) Koulutus toteutettiin kahdelle ryhmälle peruskoulun ja lukion opettajille

 

Kehittämistehtävän työnimi: 

 

Näin tehdään tietoteksti: oman tiedon tuottamiseen tähtäävä projekti

 

LINKKI ESITYKSEEN: https://padlet.com/alikettu/kehittamistehtava

SALASANA: kartsi

Tekijät: Alina Kettunen ja Reeta Riekkinen

Oppilaitos: Kartanonkosken koulu

Luokkataso: 6.lk

Kehittämishaaste: 

Kehittämishaasteenamme ovat oppilaiden heikot tiedonrakentamistaidot ja oppiminen prosessin aikana. Tiedonrakentamistaidoilla tarkoitamme kykyä hankkia luotettavaa tietoa, löytää siitä olennainen, muokata sitä ja yhdistää sitä muuhun opittuun. Projekti yhdistää erityisesti ympäristöopin ja äidinkielen oppisisältöjä. Äidinkielen osalta keskeistä on tuottaa omin sanoin ymmärrettävä teksti, joka täyttää tietotekstin kriteerit ja on esitysasultaan selkeä ja looginen. Tavoitteena on myös käyttää tiedonalan keskeisiä käsitteitä. 

Toteutus:

Käsittelemme ympäristöopissa Suomen luonnon uhanalaisia eläinlajeja. Jokainen oppilas valitsee aihepiirin sisältä jonkin oman tutkimuskysymyksen, johon lähtee vastaamaan (esim. Miksi saimaannorpat ovat uhanalaisia? Miten liito-oravia suojellaan?). Hän etsii aihealueesta kaksi erilaista lähdettä (yksi verkkomateriaali ja yksi tietokirja kirjastokäynnin yhteydessä). Harjoittelemme haun rajaamista ja hakusanojen muokkaamista opettajan esimerkin avulla. Teemme myös yhteistä hakutulosten arviointia (Mikä on luotettavin sivusto? Miksi juttu on julkaistu?). Lähteet löydettyään oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja sieltä olennaisen tiedon poimimista. Jokainen kokoaa tietoa omaan ajatuskarttaansa ja merkitsee lähteensä opettajan ohjeiden mukaan vihkoon. (Ajatuskartan laatimista harjoiteltu 5.-ja 6.luokalla. Pitäisi sujua vähintäänkin kevyellä avustuksella.)

Ajatuskartan pohjalta työstämme jokaisen omaa tietotekstiä. Tietotekstille on valmis pohja, josta näkyy sen rakenne.  Teksti kirjoitetaan siihen omin sanoin jäsennellen ja yhdistellen tietoa eri lähteistä. Lopuksi jokainen oppilas ohjataan tarkistamaan oikeinkirjoitus, tekemään otsikot, harjoittelemaan tekijänoikeudet huomioivaa kuvanhakua, laatimaan kuvatekstit, kirjaamaan lähdemerkinnät yms.  Samalla oppilas harjoittelee sitä, miten hän suunnittelee omaa työskentelyään ja aikatauluttaa sen.  

Prosessi ja valmis työ ovat osa projektin arviointia. Herättelemme oppilaiden sisäistä motivaatiota tehtävään pitämällä tietotekstistä omalle kummioppilaalle Google Meetissä opetustuokion, jossa teksti luetaan ääneen. Kummioppilaalla on lopuksi mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheesta. Toinen vaihtoehto on tehdä lyhyt opetusvideo kummioppilaalle. (Tämä palvelee myös koulumme kuummitoimintaa, joka tänä syksynä pitää toteuttaa toistaiseksi etänä.) Yhteistyötaitoja harjoittelemme vertaispalautteen kautta. Käytämme tässä Kuiske 6 – oppikirjan valmista vertaispalautelomaketta, joka on tarkoitettu juuri tietotekstin arviointiin. 

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? 

Haluamme kehittää tiedonhankintataitoja ja oman tietotekstin tuottamisen osaamista. Projektissa keskeistä oman itsensä johtaminen ja oman toiminnan suunnittelu sekä argumentoinnin kehittäminen. 

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

Tiedonhankintataitojen kehittäminen ja oman tietotekstin tuottaminen. Projektissa keskeistä tietotyötaitojen lisäksi oman itsensä johtaminen ja oman toiminnan suunnittelu sekä argumentoinnin kehittäminen. 

Aikataulu

Pohjustetaan työtä etukäteen (1 ympäristöopin oppitunti)

1 VKO vaiheet 2-3: 3 suomen kielen oppituntia (valmiit yhteiset materiaalit ja pohjat + kirjastokäynti)

2 VKO vaiheet 4-7: 2 ympäristöopin oppituntia ja 3 suomen kielen oppituntia

3 VKO vaiheet 8-9: 1 ympäristöopin oppitunti ja 1 suomen kielen oppitunti (kummitoimintaa varten)

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

  • Aihealueesta löytyviin hakutuloksiin tutustuminen jo etukäteen. 
  • Valmiit yhteiset materiaalit verkossa tapahtuvan tiedonhaun rajaamiseen, hakutulosten arviointiin ja hakusanojen määrittelyyn.
  • Yhteistyöstä sopiminen kummiluokkien kanssa. 
  • Valmis suunnitelmarunko ja tietotekstipohja. 

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

  1. Käydään ympäristöopissa läpi LuontoOn 6-oppikirjan luku 7. Valitaan oma Suomen uhanalaisiin eläinlajeihin liittyvä tutkimuskysymys (esim. Miksi saimaannorpat ovat uhanalaisia?)
  2. Harjoitellaan opettajajohtoisesti hakusanojen muodostamista ja lähteen luotettavuuden arviointia. Käydään läpi myös lähteiden merkitseminen. Toteutetaan molempien ryhmien kanssa valmiiden materiaalien pohjalta.
  3. Etsitään oman tutkimuskysymyksen aiheena olevasta eläimestä tietoa. Haetaan yksi luotettava verkkolähde (esim. WWF:n verkkosivu)ja lainataan kirjastovierailulla yksi tietokirja.
  4. Harjoitellaan tietotekstin lukemista ja sieltä olennaisen tiedon poimimista. Tehdään ajatuskartta. Täydennetään sitä molempien lähteiden avulla. Merkitään lähteet ylös.
  5. Kerrataan opettajajohtoisesti tietotekstin rakenne ja se, miten tehdään tekijänoikeudet huomioivaa kuvahakua. 
  6. Harjoitellaan huolellisen suunnitelman tekemistä ennen kirjoittamista:
  • Miten aikataulutan kirjoittamista?
  • Mikä on tekstin pääotsikko (eli kaikista tärkein sisältö tekstissä)? Vastaako se tutkimuskysymykseeni? Onko se lukijan mielenkiinnon herättävä?
  • Mitkä ovat tekstin väliotsikot? Mitä kerron kussakin tekstikappaleessa?
  • Milloin teen kuvahakua ja kirjoitan kuvatekstin?
  • Missä vaiheessa tarkastan tekstini? Mitä muistan tarkistamisvaiheessa? 
  • Miten esittelen työni kummioppilaalle?
  1. Työstetään omaa tietotekstiä annettuun runkoon. Etsitään kuva ja laaditaan kuvateksti.
  2. Luetaan tietotekstejä pareittain niin, että jokainen antaa vertaispalautteen ainakin yhdelle luokkatoverilleen valmiin lomakkeen avulla. 
  3. Esitellään oma tietoteksti nauhoittamalla se etukäteen opetusvideoksi tai lukemalla kummioppilaalle Google Meetissä. Toimitaan esittelyn lopuksi “asiantuntijoina”, joille kummioppilaat voivat esittää kysymyksiä.

*************************************************************************************

Kehittämistehtävän nimi: projektityö uskonto ja taide -teemasta UE5-kurssilla 2/2020

Tekijä: Kaija Laivuori
Luokkataso, osallistujaryhmä tms: peruskoulu, UE5

Tavoitteet

  • Perehtyä pintaa syvemmältä yhden taiteenalan ja uskonnon suhteeseen
  • Harjoitella prosessityöskentelyä: oppia ideoimaan, rajaamaan, jäsentämään, tuottamaan, ottamaan palautetta vastaan ja muokkaamaan tekstiä sen pohjalta kohti lopullista muotoa
  • Käydä vuorovaikutusta sähköisellä alustalla vertaispalautteen antajan ja opettajan kanssa projektityön eri vaiheissa
  • Harjaantua rakentavan palautteen antajana ja vastaanottajana
  • Kehittyä keskustelijana ja esiintyjänä
  • Harjoitella kriittistä nettilukutaitoa: 
    • Opetella löytämään olennaista, monipuolista ja luotettavaa informaatiota
    • Analysoida ja vertailla eri lähteiden sisältämää informaatiota ja muodostaa niistä johdonmukainen synteesi

Työskentelyvaiheet

  1. Opiskelija perustaa sähköisen suunnittelualustan (Google Docs, Jamboard, Padlet…) ideointia ja prosessityöskentelyn vuorovaikutusta varten ja jakaa kommentointioikeudet vertaispalautteen antajalle ja opettajalle.
  2. Valitaan yhdessä kaikille jokin taiteenala. Aihetta ei valita mieltymysten ja aiemman harrastuneisuuden pohjalta, vaan pohditaan yhdessä seuraavista teemoista kullekin se teema, joka on hänelle vähiten entuudestaan tuttu: uskonto ja kuvataide/ arkkitehtuuri/ musiikki/ teatteri/ kirjallisuus.  
  3. Opiskelija miettii, mitä kysymyksiä teema hänessä herättää, mitä itse haluaisi tietää lisää, mitä ei oikein ymmärrä, mikä aiheessa on epäselvää tms. (ongelma/kysymys) ja kirjaa kysymyksiään, tietoja, kokemuksia ja mielipiteitä sähköiselle suunnittelualustalle. Opiskelija rajaa esiin nousseiden kysymysten ja ajatusten pohjalta aihettaan ja täsmentää sitä. Opiskelija esittää alustallaan opettajalle/vertaispalautteen antajalle kolme kysymystä, joihin haluaa neuvoja, ehdotuksia, ideoita, palautetta. Opettaja antaa feed forward -palautetta.
  4. Opiskelija perehtyy omaan aiheeseensa monipuolisesti sekä kirjasta että muista lähteistä. Google Scholar-hakukoneella voi etsiä tutkimustietoa. Studeon kirjassa voi olla hyödyllisiä linkkejä. Ideoita, linkkejä, ajatuksia, tietoja kootaan omalle sähköiselle työskentelyalustalle.
  5. Työstetään omaa projektitehtävää, joka tehdään joko Google Docs -asiakirjaan, Google Slides -esitykseen, Preziin, Thinglink -kuvaan tms.
  1. Työn rakenne: otsikko (mieluiten kysymysmuodossa), yleinen taiteen alan esittely, syventely, lähteet
  2. Tarkemmat prosessikirjoittamisen ohjeet kurssin oppimisalustalla ja alla
  3. Työstetään kurssin 1.- ja 2. viikoilla jokaisen oppitunnin loppupuolella eteenpäin: miten kullakin oppitunnilla opiskeltua voisi hyödyntää omassa projektityössä? 
  1. Seminaaripäivät kurssin 3-4 viikoilla, joissa kunkin vuorollaan kertoo projektityöstään ja antaa vertaispalautetta yhdestä projektityöstä.
  2. Projektitehtävän viimeistely seminaarissa saadun palautteen perusteella. Lopulline työ on valmis kurssin 5. viikon päätteeksi. 

Prosessikirjoittamisen vaiheet

  • Aiheen valinta, ideointi ja rajaus
    • tee vaikka miellekartan aihio tai lista
    • pohdi, mitä jo tiedät, mitä haluaisit tietää, mikä aiheessa sinua kiinnostaa, mitä et vielä ymmärrä tai mistä haluat tietää lisää
    • kirjoita kaikki, mikä mieleen tulee, älä kritisoi!
  • Aiheeseen perehtyminen ja tiedon haku
    • muista merkitä lähteet ylös ja kerätä ne kaikki sähköiselle suunnittelualustalle linkkeinä
  •  Jäsentely ja  projektityön rungon laatiminen
    • mieti mm. aiheiden käsittelyjärjestystä vaikka työstämällä miellekarttaa
    • jäsentele aiheesi rajauksen kannalta pääasiat, sivuasiat ja epäolennaiset asiat
    • Työn rakennetta voi muuttaa myöhemmin!
  • Varsinainen kirjoittaminen (1. versio)
    • voit aloittaa mistä kohdasta tahansa
    • luonnostele, kirjoittele vapaasti
    • muokkaa lopulta otsikko, mieluiten kysymyksen muotoon
  • Palautteen otto ja antaminen
    • feed forward -palaute opettajalta, vertaispalaute opiskelijoilta, itsekritiikki
  • Tekstin muokkaaminen palautteen pohjalta
    • järjestele, karsi, lisää, tarkista viitteet
    • kielenhuolto
  • Julkaise lopullinen versio määräpäivään mennessä

Seminaari

Tavoite

  • oppia ajattelemaan ääneen omasta projektityönsä teemasta ja pyytämään ehdotuksia sen kehittämiselle
  • oppia tiivistämään työstään olennainen ja kertomaan siitä ilman, että esittää työtään
  • pystyä vastaamaan vertaispalautteen antajan kysymyksiin ja perustelemaan näkemyksensä
  • pystyä vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja kehittämään työtään sen avulla.

Ohjeet projektityön esittelijälle

Kerro 10-15 min. projektitehtävästäsi seuraavien apukysymysten avulla

  • Millainen työ on tehty? Perustele aiheen valintaa ja mahdollisia työssä tehtyjä muita valintoja (esim. rajaukset).
  • Kerro tiivistetysti työn sisällysluettelon lupaamat asiat
  • Voit käyttää esim. asiasanoja, jotka kuvaavat työn ydinsisällöt.
  • Mieti, mitkä asiasisällöt on tarpeen ottaa esille ja mitkä ovat asiasisällön pääkohdat, joita havainnollistamalla seminaariin osallistuvat voivat muodostaa kokonaiskuvan asiasta.
  • Reflektoi
  • Mitä uutta opit ja oivalsit työtä tehdessään?
  • Mikä merkitys projektityön sisällön osaamisella voisi olla? Missä sitä voi hyödyntää?
  • Mihin olet juuri nyt työssäsi tyytyväinen ja mitä tekisit eri tavalla/mikä kaipaisi hiomista?

Ohjeet vertaispalautteen antajalle

Käydään rakentava keskustelu (10-15 min) projektitehtävän tekijän puheenvuoron jälkeen. Vertaispalautteen antaja tarkastele sisältöä ja muotoa, mutta ei hae virheitä ja puutteita, vaan perusteluja ja vaihtoehtoja.

Valmistaudu huolellisesti perehtymällä projektityöhön etukäteen ja miettimällä keskustelukysymyksiä. Kirjoita omat kysymyksesi ylös ja tutustu kurssitoverisi projektityöhön seuraavien kysymysten avulla.

Sisältö

  1. Kattaako työn otsikko työn sisällön?
  2. Onko uskonto ja jokin taide -teeman rajattu mielekkäällä tavalla?
  3. Onko työssä määritelty kaikki aiheen kannalta oleelliset käsitteet?
  4. Miten kirjoittaja käyttää käsitteitä työssä?
  5. Onko työssä esitelty aiheeseen olennaisesti liittyvä teoria? Tukeeko esitetty teoria tekstiä vai jääkö se irralliseksi?
  6. Kuinka monipuolista lähdemateriaali on? Kuinka monipuolisesti sitä on käytetty?
  7. Onko aiheen erittely johdonmukaista, puolueetonta, selkeää ja tarkkaa?
  8. Millainen on työn kokonaisarvio: sen vahvat ja heikot kohdat?

Muoto

  1. Millainen on työn kielellinen selkeys ja tasapainoisuus?
  2. Onko käytetty kieli hyvää ja ymmärrettävää: ovatko välimerkit oikein, onko lauseiden rakenne oikea, onko käytetty kieli ja kirjoitustyyli projektityöhön sopivaa?
  3. Ovatko väliotsikot oikein laaditut ja onko ne esitetty loogisesti?
  4. Ovatko lainaukset, lähdeviitteet ja lähdeluettelo oikein esitetyt?
  5. Ovatko kuviot ja taulukot selkeästi ja kyllin informatiivisesti laaditut sekä oikein sijoitetut suhteessa tekstiin?

Oppilaan esimerkki projektityöstä

**********************************************************************************

Kehittämistehtävän työnimi: Englanti tieteen kielenä

Tekijät: Tytti Tenhunen ja Aki Saariaho

Oppilaitos:

Luokkataso, osallistujaryhmä tms.: 

  • Kaksi englannin tiede ja tulevaisuus -kurssin (ENA05) ryhmää 3, jaksossa 2020-21: ENA05 (opiskelijoita n. 53)
  • Opiskelijat jaetaan noin 7 hengen ryhmiin

Kehittämishaaste:

  • Opiskelijat eivät välttämättä tunne yliopistomaailmaa ja sen käytänteitä
  • Opiskelijat eivät aina hahmota, mitä valmiuksia heiltä odotetaan korkeakouluopinnoissa tai miten heidän tulisi hyödyntää englannin taitoaan korkeakouluopinnoissa
  • akateemisuuteen tutustuminen englannin kielellä

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? Konkreettisia ehdotuksia!

  • Opiskelijoiden taitoa tiivistää olennainen hankkimastaan tutkitusta tiedosta (Aallon opiskelijoiden haastattelu)
  • Relevanttien kysymysten asettelu
  • Ulkopuolisen yhteistyötahon hyödyntäminen (https://idilgaziulusoy.com/), asiantuntijaluento: akateeminen urapolku englanniksi, omasta tutkimuksesta kertominen
  • Prosessimaisuus: opiskelijat saavat eri työvaiheissa vertaispalautetta muilta ryhmäläisiltä (sekä opettajalta?). He parantavat suunnitelmiaan tämän palautteen perusteella. 

Ratkaisun ideointia: 

  • Kurssi alkaa akateemiseen maailmaan tutustumisella:
  1.       Idil Gaziulusoy pitää opiskelijoille etäluennon: akateeminen urapolku englanniksi, omasta tutkimuksesta kertominen
  2.         Opiskelijat käyvät yliopistollisessa kirjastossa etsimässä heitä kiinnostavan lyhyen englanninkielisen artikkelin, artikkelit jaetaan yhteisöllisesti ja opiskelijat selostavat artikkelit toisilleen
  • Tämän jälkeen opiskelijat valitsevat ryhmälleen haastateltavan (joko Aallon opiskelijan tai tutkijan työtä tekevän ihmisen). Opiskelijat muodostavat yhdessä haastattelukysymyksiä haastateltavalle. Toinen ryhmä kommentoi kysymyksiä (?). Opiskelijat tekevät haastattelun ja videoivat sen. Opiskelijat editoivat tuotoksensa ja esittävät ne muille. Muut arvioivat tuotokset ja niistä keskustellaan. Tuotosten pohjalta tehdään multimediaalinen julkaisu koulun sivustolle.

https://www.aalto.fi/en/school-of-business/chat-with-our-students 

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

  • OPS 2019: ENA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op) Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, ja vahvistaa hänen tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.
  • Tavoitteet Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
    • oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja tiivistämisen taitoja 
    • kehittää taitojaan raportoida jäsennellysti havainnoista itseään kiinnostavista aiheista yksin ja ryhmässä.
  • Keskeiset sisällöt:
    • opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat
    • erilaiset tulevaisuuden visiot 
    • kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia
    • yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys
    • englanti tieteen kielenä, tieteellisen tekstin piirteet
  • (uusi OPS)

Aikataulu

  • 2.12.2020-5.2.2021 (3. jakso Otaniemen lukio)

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

  • Opiskelijoiden informointi kurssien uudesta sisällöstä ja arvioinnista
  • Relevanttien tahojen kontaktointi vierailuja ja haastatteluja varten

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

  • Digitaaliset työvälineet: Trello?, Miro?, jaettu Google Doc?, Canva?, Adobe Spark?, Flipgrid?,

Vaiheita: 

  • Guest speaker (Idil Gaziulusoy)  Kertomassa yliopistoissa työskentelystä ja tutkimuksen teosta, akateemisen uran tekeminen englanniksi, ulkomailla opiskelu(personal bio), opiskelijaryhmien kysymykset

Kurssin idea pähkinänkuoressa: 

 Opiskelijat tutustuvat kurssin alussa yliopisto-opintoihin Aalto-yliopistossa. Sen jälkeen käydään läpi erilaisia lyhyitä tutkimusraportteja englannin kielellä eri aiheista ja harjoitellaan kriittisen lukemisen ja tiivistämisen (olennaisen poimimisen pitkästä tekstistä) taitoja. Tämän jälkeen opiskelijat haastattelevat ryhmissä joko jotakuta Aallon lopputyövaiheessa olevaa opiskelijaa (joko suomenkielisen sivistyksen saanutta tai ei-suomenkielisen sivistyksen saanutta) tai jo tutkimusta tehnyttä väitöskirjan tekijää / tutkijaa. Näistä haastatteluista opiskelijat työstävät videon, joka esitellään muulle ryhmälle. Opiskelijat kokoavat kurssin aikana myös multimediaalisen julkaisun koulun internetsivuille. 

Kysymykset:  

Mitä opiskelijat kysyvät haastatteluissaan? Annetaanko osa kysymyksistä valmiina ja osan he joutuvat miettimään itse?

Kuinka pitkä haastatteluvideon tulisi olla?

Onko tämä prosessi ylipäätään järkevä ja mitä taitoja se opettaa? Saisiko prosessista vielä paremman ja fokusta eri taitojen harjoitteluun?

Miksi valitsit tämän tutkimusaiheen? Mitä merkitystä sillä on?
Mitä tutkimusmenetelmiä käytät ja miksi?
Mikä on tutkimuksen hypoteesi ja millä perusteella?’
Missä yhteyksissä joudut käyttämään englannin kieltä ja miten?
Miten olet oppinut esim. akateemista kirjoittamista englanniksi?
Voidaanko tutkimustuloksia yleistää ja millä tavoin?

OPPIMISPÄIVÄKIRJA – OHJEET JA ARVIOINTI

Kurssin aikana laadit ​itsenäisen oppimispäiväkirjan ​video​muodossa​ ja pohdit videonpätkillä kurssin projektiin liittyviä sisältöjä sekä oman projektisi etenemistä ja toteutusta. Oppimispäiväkirjan avulla harjoittelet vapaata suullista kertomista. On tärkeää, että pohdit englannin asemaa tieteen kielenä ja eri tieteenaloja (ks. valtakunnallinen opetussuunnitelma). Oppimispäiväkirjaa ​ei siis videoida jokaisen oppitunnin jälkeen​, vaan ainoastaan alle kirjattuinaVIITENÄ kertana. Katso alta kunkin oppimispäiväkirjavideonpätkän ohjeistus.

Oppimispäiväkirjan tulisi sisältää seuraavat ​englanninkieliset​ videot (yhteensä viisi videota):

  • Ma 7.12. tunnin jälkeen kuvattu oppimispäiväkirjavideo, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Mitä professori ​Idil Gaziulusoy​n (Aalto-yliopisto) luennosta jäi sinulle päällimmäisenä mieleen? Miksi?

o Mitä ajatuksia hänen akateeminen uransa ja urapolkunsa herättivät?

o Mitä uusia ajatuksia luento herätti tieteen tekemisestä ja englannin kielen käytöstä akateemisessa maailmassa?

  • 14.1. tunnin jälkeen kuvattu oppimispäiväkirjavideo, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Kenet ryhmäsi on valinnut haastateltavaksi? Miksi itse olet kiinnostunut juuri tästä haastateltavasta?

o Mitä tietoja saitte selville haastateltavastanne etukäteen?

o Millaisia kysymyksiä olette päättäneet kysyä haastateltavaltanne? Miksi olette valinneet juuri nämä kysymykset?  

  • Luet haastateltavaltasi jonkin tämän laatiman akateemisen tekstin / osan tekstistä. Kuvaa artikkelin luettuasi oppimispäiväkirjavideo,

jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Erittele haastateltavanne laatiman tieteellisen artikkelin / opintoihin liittyvän englanninkielisen akateemisen tekstin keskeistä

sisältöä. Mitä ajatuksia se sinussa herätti? Mitä ymmärsit ja mikä jäi epäselväksi? 

o Millaisia piirteitä tieteellisessä tekstissä on?

o Voisitko kuvitella laativasi itse yliopistotasoisia tekstejä englanniksi? Millaisia?

o Millä tavoin sinun tulee kehittää englannin taitoasi, jotta pystyisit kirjoittamaan akateemisia tekstejä englanniksi?

  • Oman ryhmän haastattelun jälkeen kuvaat oppimispäiväkirjavideon, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Ketä haastattelitte, ja miten haastattelu mielestäsi onnistui?

o Mitä uutta tietoa sait haastateltavan alasta?

o Saattaisiko sinua kiinnostaa opiskella samantapaista alaa kuin haastateltava? Miksi (ei)?

o Muuta?

  • Ennen to 4.2. (mutta vasta yhteisen esittelykerran 1.2. jälkeen) kuvattava video, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Tee kokoava yhteenveto kurssiprojektista. Mitkä olivat sen hyödyt itsellesi? Miten ehkä kehittäisit kurssiprojektia?

o Mitä uutta tietoa sait selville eri akateemisilla aloilla toimivista / opiskelevista ihmisistä?

o Kiinnostuitko mistään sinulle uudesta opiskelualasta?

o Näkisitkö itseäsi tutkijan uralle suuntautuvana? Miksi (et)?

o Mitä uutta tietoa sait kurssilla selville englannin kielen käytöstä tieteen kielenä? Miten tämä tieto vaikuttaa sinun tulevaisuudensuunnitelmiisi? 

******************************************************************

Kehittämistehtävän nimi: Ainutlaatuinen minä 

Tekijät: Minna Simonsson ja Kati Tiainen 

Oppilaitos: Havukosken koulu 

Luokkataso, osallistujaryhmä tms.: 7. luokat, äidinkieli ja kirjallisuus + matematiikka

Kehittämishaaste: Ratkaisua vaativa pedagoginen ongelma tai tarve, joka liittyy tietotyötaitojen oppimiseen ja/tai opettamiseen (esim. jokin huomattu oppilaiden / opiskelijoiden taitojen kehittämistarve; jokin kurssi, joka kaipaa kehittämistä tietotyötaitojen näkökulmasta; jokin koulun yhteinen käytäntö tai teemakokonaisuus, joka pitäisi kehittää tukemaan tietotyötaitoja, tms.)

Havukosken koulussa on 7.-luokkalaisten monialainen oppimiskokonaisuus Ainutlaatuinen minä. Oppimiskokonaisuudessa on mukana useita oppiaineita: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, oppilaanohjaus, terveystieto, liikunta ja kotitalous. Oppimiskokonaisuus jatkuu koko vuoden osana ihan tavallista opetusta. Oppilaat tekevät kokonaisuuteen liittyviä tehtäviä, jotka kootaan portfolioon.

Kehittämishaasteita on kaksi:

  1. Mitä, missä, milloin, miten ja kuka – tämä kaikki on olemassa hiljaisena tietona, mutta vaatii kokoamista 
  1. Miten äidinkielen ja matematiikan yhteistyötä voidaan lisätä? Tällä hetkellä meidän osuutemme eivät leikkaa vaan kulkevat rinnakkain tai peräkkäin. 

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? Konkreettisia ehdotuksia!

 Äidinkielen ja matematiikan yhteistyö

  • Tiedon kerääminen (kyselytutkimus, millainen on hyvä kysymys?)
  • Matematiikan puitteissa tarvitsee olla ainakin muutama kysymys, joihin kaikki vastausvaihtoehdot ovat yksiselitteisiä lukuja. 
  • Tiedon luokittelu ja ryhmittely
  • Tiedon analysointi (tähän konkreettisia malleja oppilaille)
  • Taulukkolaskentaohjelmiston käytön alkeita

 Ratkaisun ideointia: Erilaisia alustavia ideoita ja ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi. 

  • Classroom (luokkataso) ja opettajien kanssa käydään läpi, miten ja mitä sinne lisätään, että tehtävät ja oppilaiden palautukset pysyvät järjestyksessä ja “hallittavissa” sekä kaikille helposti löydettävissä.
  • Ainutlaatuinen minä -aikataulurunko. Visuaaliseen muotoon tehty karkea aikataulu, missä vaiheessa vuotta suunnilleen mitäkin tehdään. Aikataulu kaikkien nähtäville Classroomiin

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite: 

  • Tavoitteena on selkiyttää Ainutlaatuinen minä -kokonaisuutta sekä oppilaille että osallistuville opettajille.
  • Tavoitteena on vahvistaa äidinkielen ja matematiikan yhteistyötä (kyselytutkimus)

Aikataulu (puuttuu vielä liikunnan osuus) Tästä tehdään visuaalisempi.

 

Ajankohta Oppiaine Tehtävä/Opettaja Tehtävä/Oppilas
Syyskuu ÄI Lukijamuotokuva:

Millainen lukija minä olen?

Oppilas täyttää Docs-asiakirjan.

Purku keskustellen luokassa.

Lokakuu ÄI Oman elämän aakkoset:

Oman elämän tärkeät asiat ja perustelut asioille

Opettajan antamat mallit Classroomissa (Elastinen ja Robin)

 

Oppilas tekee Docsilla Oman elämän aakkoset. Harjoitellaan eri fonttityypejä ja tekstin värin vaihtamista.

Marraskuu OPO Opiskelutekniikat:

Millainen oppija olen? Vinkkejä eri oppiaineiden opiskeluun

Oppilas tekee Slides-tiedoston vinkeistä eri oppiaineiden opiskeluun. Nämä esitetään luokassa.
Tammi-

helmikuu

KT Aamupalan suunnittelu ja toteutus, ravitsemussuositukset, ruokaostokset Yksin, parin kanssa tai ryhmässä aamupalan toteutus. Aamupalan kuvaus.
Maaliskuu TT Ainutlaatuinen minä -kirjoitelma

Opettajan ohje ja malliteksti. 

Oppilas kirjoittaa Docsilla kirjoitelman.
Maalis-huhtikuu ÄI Kyselytutkimukseen valmistautuminen:

Millainen on hyvä kysymys? Miten kyselytutkimus tehdään?

Huhtikuu MA

 

ÄI

Kyselytutkimus luvuiksi:

Kyselyn tuloksista tilastollisten lukujen määrittämistä ja taulukkolaskentaohjelman käytön harjoittelua

Esitellään kyselytutkimuksen yhteenveto luokassa

Toukokuu  ÄI Portfolion kokoaminen

 

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

 

Monialaisessa mukana olevat opettajat kokoustivat ja sovimme yhteisen Classroomin käytöstä ja jaoimme vastuut, kuka mitäkin tekee Classroomiin. Sovimme myös, miten oppilaille kerrotaan monialaisesta ja miten monialaisesta muistutellaan pitkin lukuvuotta. Päätimme käyttää vuosikello-sanan sijaan sanaa aikataulu, koska se on oppilaille tutumpi.

https://fi.surveymonkey.com/mp/writing-survey-questions/

Punainen lanka esiin: Teemme oppimiskokonaisuudesta visuaalisen “esityksen” esim. ajatuskartan, joka on Classroomissa. 

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

Kevät 2021

Äidinkieli ja kirjallisuus:  

Tunti 1: Virittelyä: Millaisiin tutkimuksiin oppilaat ovat itse vastanneet? Mihin kyselytutkimuksia tarvitaan? Millaista tietoa kyselytutkimuksilla voi saada? Tiedon luotettavuuden arviointi? Millainen on hyvä kyselytutkimuksen kysymys?

Oman kyselytutkimuksen aiheen valinta: Sellainen aihe, josta oppilaalla itsellään on kokemusta tai tietoa tai josta haluaisi oppia lisää. Esim. median käyttö, liikuntatottumukset 

Tunti 1 ja Tunti 2: Tehdään kysymyksiä, opettajan kommentit, vertaiskommentointi ja mahdolliset korjaukset 

Tunti 3 ja Tunti 4: Opetellaan, miten Formsiin tehdään kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen toteuttaminen Formsilla. 

Matematiikka: 

Opiskeltavana uutena työvälineenä taulukkolaskentaohjelmiston käyttö (Google Sheets)

  • Tietojen syöttäminen ja lukeminen taulukosta
  • Taulukkolaskentaohjelmiston laskenta-ominaisuuksiin tutustuminen
  • Taulukkolaskentaohjelmistolla kuvaajan piirtäminen ja kuvaajan ominaisuuksien muokkaaminen 

Tunnit 1 ja 2

  • Tuttujen tilastollisten tunnuslukujen kertaus (moodi, keskiarvo, suurin ja pienin arvo)
  • Uusiin tilastollisiin tunnuslukuihin tutustuminen (frekvenssi, suhteellinen frekvenssi, mediaani ja hajonta)
  • Valikoidut tehtävät netistä (Avoin matematiikka), mekaaninen harjoittelu

Tunti 3

  • Forms-kyselystä saatujen tulosten avaaminen taulukkolaskentaohjelmistolla
  • Käydään keskustellen läpi, miten taulukkoa luetaan. 
  • Kokeillaan omilla koneilla automaattisten tilastollisten tunnuslukujen hakemista valituista soluista (ainakin minimi, maksimi, keskiarvo).
  • Keskustellaan, mitkä seikat vaikuttavat tilastollisten tulosten luotettavuuteen (7. -luokkalaisen tasolla!) 

Tunti 4

  • Opeteltujen tilastollisten tunnuslukujen määrittäminen vähintään kolmesta oman kyselyn kysymykseen tulleesta vastausdatasta. (Esimerkit!) 

Tunti 5

  • Erilaisia diagrammeja: diagrammin piirtäminen ja muokkaaminen Google Sheetsissä
  • Millaisia erilaisia diagrammeja ohjelmistosta löytyy?
  • Mitä ominaisuuksia diagrammista voidaan muuttaa ja miten?
  • Millainen on hyvä/selkeä diagrammi?
  • Esimerkit
  • Omien diagrammien luominen ja muokkaaminen vähintään kolmen oman kyselyn kysymyksen vastausten pohjalta.

Tunti 6

  • Analyysin aukikirjoittaminen ja viimeistely
  • Yhteenveto ja omaan itseen vertailu

Malli oppilaille tutkimuksen analysointia varten 

  1. Kuinka monta vastausta sain? 
  2. Miten toteutin tutkimuksen? (Kuinka monelta, keneltä, miten kysyin)
  3. Vastaajien sukupuoli ja ikä (jos on kysytty tätä)
  4. Huomasin vastauksista, että…
  5. Tärkeä havainto oli, että…
  6. Kiinnostavaa vastauksissa oli…
  7. Jäin miettimään…
  8. Minua ihmetyttää…
  9. Miten kyselytutkimuksen vastaukset liittyvät minuun? (Tämä muotoiltava uudelleen…)
  10. Miten tätä kyselyä voisi hyödyntää? (esim. koulussa, harrastustoiminnassa?)

Toteutuksen kuvaus: https://docs.google.com/presentation/d/10MCLOYqFimjrxJH9kz3AnojziN-PjZSxSkf37cUyivs/edit#slide=id.p

Kehittämistehtävän työnimi: Tiedonhaun harjoittelua ja soveltamista (ENA/AI/REAALI)

Tekijät: Mari Vehviläinen, Justiina Kallioranta 

Oppilaitos: Ruusuvuoren koulu 

Luokkataso: 8lk 

Kehittämishaaste: Oppilaiden taidot tiedonhaussa ovat todella vaihtelevia. Sopivien hakusanojen keksiminen, tietolähteiden arvioiminen, lähteiden merkitseminen ja lähteiden luotettavuuden arvioiminen vaativat sekä ohjeistamista ja harjoittelua. Kahdeksannella luokalla on sopiva hetki varmistaa, että kaikki oppilaat kertaavat vielä kerran näitä perustaitoja.   

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? 

                   -lähteen luotettavuuden arvioimisen harjoittelua

                   -taitoja lähteiden etsimiseksi: hakusanat, lähteiden kriittinen valitseminen

                   -lähteiden ja lainausten merkitseminen

                   -miten viitataan lähteisiin (vai onko enemmän 9.luokan aihe)

                   -oman tekstin tuottaminen lähteiden avulla, plagioimisen välttäminen             Ratkaisun ideointia:

-Johdanto aiheeseen englannin tunnin tehtävällä. Tehtävää kokeiltiin tänä vuonna jo 9.luokkalaisilla, mutta se olisi vaatinut enemmän jatkokäsittelyä ja pohdiskelua ollakseen oikeasti tehokas.

-Käsittely siirtyy äidinkielen tunnille: tarkempaa pohdintaa, harjoittelua, ohjeistus jatkoa varten

-Äidinkielen tunneilla harjoiteltuja taitoja sovelletaan reaaliaineen tehtävässä

 TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

 Oppilaat harjoittelevat tiedonhakua ja saavat valmiin mallin sen tueksi. Mallia pystytään soveltamaan jatkossa tiedonhakua vaativissa tehtävissä.

Aikataulu: Loppusyksy 2020 

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta:  

  • Selvitettävä yhteistyömahdollisuuksista eri aineiden opettajien kanssa. 
  • Luodaan ohjeistus/mallipohja tiedonhaun tueksi. Onko jollain opettajista olemassa valmista pohjaa tiedonhaun ohjeistukseksi, tätä voisi hyödyntää koulun tai luokkatason yhteisen mallipohjan rakentamisessa? 
  • Otetaan selvää, minkälaisia projekteja oppilailla on tulossa esim. marras – joulukuun aikana, näihin ehtisi vielä tehdä pohjatyöt ennen aloittamista. 
  • Sovitaan minkä reaaliaineen projektissa opittuja taitoja sovelletaan

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

Englannin tunti:  Virittäydytään aiheeseen, medialukutaidon harjoittelua opetuskäyttöön rakennetulla “huijaussivustolla” https://zapatopi.net/treeoctopus/ , sivustoon liittyvä tehtävä Formsissa. Tehtävä liittyy samalla luontosanastoon, sanakirjan käyttöön ja luetun ymmärtämisen harjoitteluun. Tehtävän loppuvaiheessa pohditaan yhdessä sivuston luotettavuutta ja alustetaan aiheen jatkokäsittelyä.

Äidinkielen tunti:

Reaaliaineen tunti: Oppilaat soveltavat oppimaansa oman aineen sisältöihin liittyvän projektityönsä tekemisessä.
Englannissa joka tapauksessa tehdään lopuksi infograafi omasta työstä 

Aineistoa, tiedonhaun kysymyksiä

 

 

 

Voimaa ohjaukseen ja opetukseen!

Opetushallituksen rahoittama 9 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 21.1.2020 – 22.1.2021. Hanke sisälsi neljä koulutusmoduulia, joihin jokaiseen
sisältyi ennakkotyöskentelyä, 1‒2 koulutuspäivää sekä työhön liittyvä kehittämiskokeilu. Lisäksi hankkeeseen kuului osallistava päätösseminaari, jossa tutustuttiin intuition mahdollisuuksiin opetuksen ja ohjauksen tukena sekä tutustuttiin hankeen aikana osallistujien kehittämiin ideoihin ja toteutuksiin. Päätösseminaariin kutsuttiin kohderyhmään kuuluvia myös laajemmin.

Lisätietoa hankkeesta

Kohderyhmä

Perusopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen peruskoulutus, Ammatillinen aikuiskoulutus

Hankkeen tavoite

Koulutushankkeen tavoitteena oli tukea monipuolisesti vahvuusperusteisen otteen kehittämistä ohjaus- ja opetustyössä. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena oli, että osallistujat saavat kokonaiskuvan siitä, mitä vahvuusperusteisuus ja positiivinen pedagogiikka tarkoittavat ohjauksessa ja opetuksessa sekä oppivat soveltamaan niitä työssään, työyhteisössään ja myös oman työhyvinvoinnin edistäjänä.

Keskeisenä osana oli antaa erilaisia teoreettisia lähtökohtia ja käytännön menetelmiä opettajille ja ohjaajille ohjaustyöhön. Koulutuksen keskeisiä teemoja olivat:

  • Huomaa hyvä! Positiivinen pedagogiikka ja oppijan vahvuuksien huomioiminen
  • Ohjaajuuden työvälineet; keinoja visuaalisiin ohjaustyökaluihin, Kipinä-uraohjausmalli
  • Ryhmän voima ohjauksessa ja opetuksessa; ryhmänohjaus, menetelmiä ryhmien  fasilitointiin
  • Ratkaisukeskeisyys ja myötätunto ohjauksessa ja opetuksessa
  • Tunne- ja tietoisuustaidot opetuksessa ja ohjauksessa
  • Kieli- ja kulttuuritietoinen ohjaus; Selkoviestintä ohjauksen tukena, opiskelijan kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta voimavaraksi

Opittua ja oivallettua

Voimaa ohjaukseen koulutus koettiin antavan hyviä työvälineitä oppijalähtöiseen ohjaustyöhön. Se sai palautetta kokonaisvaltaisesta myönteisen ohjauksen lähestymistavasta sekä vinkeistä erilaisiin työskentelymalleihin ohjaustyössä.

Koulutuksen aikana ilmennyt Koronapandemia toi muutoksia koulutuksen toteuttamiseen ja työskentelyyn: Lähityöskentely ja yhteiset tapaamiset muuttuivatkin kesken koulutuksen verkkotyöskentelyksi ja Zoom-tapaamisiksi,  jossa asiantuntijaosuudet, fasilitoitu työskentely ja erilaiset pienryhmäkeskustelut vaihtelivat. Päätösseminaarissa saimme voimauttavan kokemuksen – yli 70 osallistujan osallistava seminaari oli huippuantoisa ja sai kiitoksia innostuksesta, pienryhmäkeskusteluista ja erittäin käytännönläheisistä osallistujien esimerkeistä ja malleista opetukseen ja ohjaukseen.

Tässä ajassa oli myös merkityksellistä jakaa kokemuksia poikkeuksellisten aikojen tuomista haasteista opettajille, ohjaajille, oppilaille ja koko kouluyhteisöille. Yhtä tärkeäksi koettiin myös voimavara- ja ratkaisukeskeisten mallien ujuttaminen työhön ja omaan elämäänkin – näistä kukin sai omallaan tavallaan voimaa arkeen ja työhön juuri tässä tilanteessa!

Osallistujat jakoivat kehittämiskokeilujensa tuloksia sekä reflektoivat opittua toistensa kanssa yhteisessä verkkoympäristössä, ja niitä koottiin myös julkiseen blogiin

Voimaa ohjaukseen Blogi- osallistujien oivalluksia ja ideoita

 

Lisätietoja

Anne Burman
Kehittämisen asiantuntija, hankkeen projektipäällikkö
anne.burman@hyplus.fi

FÖRSTÅ FINLANDSSVENSKA – Dramavideor för barn och unga som lär sig svenska som andraspråk

Hösten 2020 har Helsingfors universitets utbildnings- och utvecklingstjänster HY+ i samarbete med Östra Nylands teater gjort tre dramavideor som kan användas i undervisningen för barn och unga som lär sig svenska som andraspråk. Syftet är att genom att se på olika sociala situationer och diskutera dem i grupp stärka den språkliga kompetensen (språklig förståelse, att använd språket samt fundera på interaktionen). Tanken är att det kan finnas behov för finlandssvenskt undervisningsmaterial som i S2-undervisningen kan öppna upp vardagliga situationer och väcka diskussion. Detta kan ses som ett pilotprojekt, där vi testat hur vardagsspråk, diskussioner kring olika sociala situationer samt användandet av amatörskådespelare (finlandssvenska barn och unga samt unga som integreras på svenska i Finland) fungerar i undervisningsvideor i svenska som andraspråk.

En av de nu producerade videorna är riktad till barn i lågstadieåldern, medan de två andra videorna lämpar sig för undervisning av ungdomar och unga vuxna. Denna materialproduktion har finansierats av UKM via projektet Fortbildning inom svenska som andraspråk (Helsingfors universitets utbildnings- och utvecklingstjänster HY+) samt med medel från Svenska kulturfondens Hallå! projekt Samassa veneessä – I samma båt (Östra Nylands teater).

Vi har redan haft en testgrupp studerande från Borgå Folkakademi. Deras lärare Katinka von Kraemer skriver så här:

”Alla var nöjda med det språkliga och alla videorna kan användas för vuxna också, eftersom de rör allmängiltiga frågor för hur man umgås med varandra. Jag tycker de var språkligt tydliga och klara och ingen av eleverna verkade störas av att de talade replikerna inte gick exakt ihop med undertexterna. Så överlag ett enkelt, tydligt och bra material att plocka in i undervisningen.”

Medverkande:

Amatörskådespelare –  finlandssvenska barn och unga samt nyanlända som studerar vid Borgå folkakademi

Heini Rautoma (dramapedagog) har skrivit manus och fungerat som regissör.

Bal Parkash (producent på HY+) har filmat samt haft huvudansvar för redigeringen av videorna.

Sissel Korpisola (kundchef på HY+) har fungerat som initiativtagare och helhetsansvarig för pilotprojektet, samt redigerat texterna.

Helena Hasselblatt (ledare för Östra Nylands teater), Östra Nylands teaters kontaktperson för administrativt samarbete med HY+

TRE OLIKA BERÄTTELSER

I varje video visas en social situation som kan lösas på flera olika sätt. Efter den inledande scenen presenteras två lösningsförslag. Tanken är att eleverna själva ska bli inspirerade att fundera på hur situationen skulle kunna lösas och även jämföra olika lösningsförslag och fundera på följderna. Till exempel: Vad kunde man säga i en viss situation? Vem kan påverka situationen? Kunde någon av personerna ha agerat på ett annat sätt? Varför reagerar man själv eller någon annan på ett visst sätt?

I lärarmaterialet kan du läsa mer om hur du kan använda videorna i din undervisning. Länk till lärarmaterialet.

Video 1: En annorlunda filmkväll – lämpar sig för barn i lågstadieåldern

Handling: En grupp flickor planerar en rolig kväll tillsammans, men en flicka lämnas utanför. Elevernas uppgift blir att fundera på hur en ensam person kan tas med i gemenskapen.

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.

Video 2: Tinderdejten – passar för ungdomar och unga vuxna

Handling: Tinderdejten handlar om en misslyckad dejt, där den ena parten direkt avfärdar den andra. Elevernas uppgift blir här att fundera på hur en sådan upplevelse kan hanteras.

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.

Video 3: Festen – passar för ungdomar och unga vuxna

Handling: Festen handlar om människors olika förhållningssätt till hur man kan skydda sig under coronavirusepidemin. Ifall ni ser videon efter att pandemin är över kan det vara bra att tillsammans med gruppen blicka tillbaka på tiden då vi uppmuntrades att följa olika säkerhetsåtgärder för att hindra smittan från att spridas. Minns eleverna hur de själva tänkte kring att åka buss, gå i skola eller ordna hemmafest?

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.

Ta gärna kontakt om ni önskar få veta mer om det pedagogiska upplägget. Vi vill också gärna höra hur ni tycker materialet fungerat i undervisningen samt ta del av utvecklingsidéer med tanke på eventuell framtida produktion av fler videor. Vi ser fram emot att höra från er!

Sissel Korpisola, pedagog och kundchef på Helsingfors universitets utbildnings- och utvecklingstjänster HY+,  sissel.korpisola(at)hyplus.fi.

Heini Rautoma, dramapedagog,  heini.rautoma(at)gmail.com.

Sovittelu ja restoratiivinen toimintakulttuuri kasvatus- ja varhaiskasvatusyhteisöissä

Opetushallituksen rahoittama 8 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 22.1.–21.11.2019. Hankkeen kaksi koulutusryhmää sisälsivät aloitusseminaarin, kaksi 2 päivän työpajajaksoa ja päätösseminaarin, johon kutsuttiin kohderyhmään kuuluvia myös laajemmin.

Lisätietoa hankkeesta

Kohderyhmä

Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena oli antaa teoreettiset lähtökohdat ja käytännön menetelmiä, joilla voidaan sovittelutoiminnan kautta toteuttaa koulurauhaa oppilaitoksen arjessa ja omassa työssä. Hankkeen myötä koulutukseen osallistuvat oppivat hyödyntämään restoratiivisia vuorovaikutusmenetelmiä kuten ns. circle-työskentelyä opetustilanteissa sekä sovittelua ja conferencing-menettelyä konfliktitilanteissa opitun ohjauksen ja sanoituksen avulla.

Lue raportti hankkeesta Sovittelu ja restoratiivinen toimintakulttuuri kasvatus- ja varhaiskasvatusyhteisöissä.

Pääkouluttajana ja raportin kirjoittajana toimi ohjelmajohtaja, FT, KM, yhteisöpedagogi Maija Gellin, jolla on yli 20 vuoden kokemus sovittelutyöstä ja sovittelutoiminnan kouluttamisesta. Hän on koulujen vertaissovittelutoiminnan (VERSO) kehittäjä ja kasvatuskentän henkilöstön restoratiivisten menettelyiden ja restoratiivisen sovittelun (RESTO) täydennyskoulutusten suunnittelija ja kouluttaja. Gellin osallistuu aktiivisesti aiheen kansainvälisten tutkimusryhmien toimintaan ja hän toimi jäsenenä opetusministerin 11/2016 asettamassa työryhmässä, joka selvitti keinoja kiusaamiseen ehkäisyyn ja koulun työrauhan turvaamiseen. Gellin väitteli aiheesta marraskuussa 2019.

Lisätietoja

Sari Laurila
Kehittämispäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämispalvelut HY+
sari.i.laurila@helsinki.fi

Materialbank: Läs- och skriviver för barn och unga

Det av Utbildningsstyrelsen finansierade projektet Läs- och skriviver för barn och unga (2018−2020) har haft som målsättning att erbjuda insyn i bl.a. barns och ungas läs- och skrivutveckling, flerspråkighet, multilitteracitet, ordkonst och berättande, argumentation, ämnesövergripande arbetssätt samt metoder och verktyg som stöder språk- och kunskapsutvecklande undervisning. Målgruppen har varit småbarnspedagoger, förskolelärare och lärare i lågstadiet, högstadiet, gymnasiet samt andra stadiets yrkesutbildning.

Deltagarnas utvecklingsarbeten har nu samlats i materialbanken. Här kan ni också läsa mer om projektet och bekanta er med videor från två nätkurser, Flerspråkighet och Multilitteracitet i barns och ungas liv, som utvecklats med projektets medel.

Bekanta dig med projektets materialbank.

Läs mera om projektet i HY+ blogg.