Sähköisyydestä potkua arviointiin

Uudet ja sähköiset arviointikäytännöt  -koulutushankkeesta opittua

HY+ toteutti vuosina 2016-2017 Opetushallituksen rahoittaman koulutushankkeen Uudet ja sähköiset arviointikäytännöt, jossa tuettiin opettajia ammatillisen osaamisen kehittämisessä kohti uuden opetussuunnitelman edellyttämiä valmiuksia ja tavoitteita, erityisesti uuden arviointikulttuurin ja sähköisten arviointivälineiden hallinnassa sekä digitaalisuuden hyödyntämisessä oppilaiden oman omistajuuden ja oppimisen tukemisessa.

Hanke toteutettiin monimuotokoulutuksena koostuen kolmesta koulutusosiosta, jotka olivat suunnattu vaihtelevasti perusopetuksen ja/tai lukion opettajille: 1. Uudet arviointikäytänteet (yksi koulutustoteutus) 2. Digiteknologia oppimista ja arviointia tukemassa  (kaksi toteutusta) ja 3. Uudenlaiset ja sähköiset arviointikäytännöt eri aineryhmien aineenopettajille (kolme toteutusta)

Hanke osoitti tarpeellisuutensa, sillä koulutuskokonaisuudet osoittivat suurta kiinnostusta jo koulutusten markkinointivaiheessa. Uusi opetussuunnitelma kun asettaa aikamoisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia arvioinnille: se korostaa arviointimenetelmien monipuolisuuden lisäksi myös arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Se edellyttää, että oppijan edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa sekä oppijalle, opettajille että huoltajille.  Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien merkittävimpiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Digitaaliset työvälineet antavat tukea ja hyvät mahdollisuudet monipuolisen arvioinnin toteuttamiseen. Kuitenkin yhteneväisiä käytäntöjä, keskusteluja, ideoita ja malleja arvioinnin toteuttamiseen tarvitaan selvästi. Keskeisiä kysymyksiä, joihin hankeen koulutuksissa on yhdessä lähdetty etsimään ratkaisuja, ovat olleet:

  • Mikä arvioinnissa ja sähköisessä arvioinnissa hämmentää ja ihmetyttää?
  • Mitä nykyisiä välineitä voitaisiin käyttää sähköiseen arviointiin? Millä tavoin?
  • Miten sähköinen arviointi kannustaa ja kehittää itsearviointia?
  • Miten taidon oppimista ja käyttäytymistä voidaan arvioida sähköisesti?
  • Mitä hyviä käytäntöjä juuri omassa aineryhmässäni/kohderyhmälle on ja voi olla sähköiseen arviointiin liittyen?

Kokemuksia ja kehitettävää

Hankkeen koulutuksissa ideoitiin ja kehitettiin uudenlaisia oppijakeskeiseen toimintaan perustuvia arviointikäytänteitä digitaalisia työvälineitä ja mahdollisuuksia hyödyntäen. Osallistujat kokivat suurimmaksi anniksi vertaiskeskustelut ja  arviointiin liittyvän kehittämistehtävän suunittelun, toteuttamisen sekä niiden yhteisen tarkastelun ja jakamisen muille kollegoille. Kehittämistehtävissä syntyi hyvin monenlaisia pedagogogisia käytäntöjä ja kokeiluja, tässä muutamia esimerkkejä:

  • Yläkouluopintoni: Sway-digitaalinen vihko omista saavutuksista ja itsearvionnista koko yläkoulun ajan
  • Museossa opittua – Socrative oman oppimisen arvioinnin tukena
  • Abitti tehokäyttöön
  • Oppijan äänitteet oppimisen dokumentoinnissa ja itsearvioinnissa
  • Qridi-alusta laaja-laisten taitojen arvioinnissa
  • Padlet alusta blogina – kirjavinkkaus ja reflektointi
  • Sähköiset ympäristöt suullisen kielitaidon harjoittelemisessa ja arvioinnissa
  • Vaikeiden käsitteiden kertaaminen – oppijat Kahoot-testien tuottajana
  • Itsearviointi alkuopetuksessa
  • Itse- ja vertaisarviointi Google sheets-työvälinettä käyttäen
  • Liikunta ja itsearviointi –omien taitojen arviointi googlelomaketta hyödyntäen
  • Google Classroomia käsityön arvioinnin tukena
  • Seesaw-sovellus taito- ja taideaineiden dokumentoinnissa ja arvioinnissa
  • Itse- ja vertaisarvioinnin taitotasoihin perustuva oppimispolku

Koulutuksissa digitaalisten välineiden opetus- ja arviointikäytön esimerkit sekä niiden itse kokeileminen opetukseen auttoivat soveltamaan opittua käytäntöön. Osallistujat kokivat saaneensa uusien ideoiden ja välineiden lisäksi myös rohkeutta erilaisten välineiden käyttöön, kokeilevaan otteeseen digivälineiden hyödyntämisessä sekä tukea digitaalisen arvioinnin toteuttamiseen yleensä oppimisen tukena.

Kollegiaalinen jakaminen ja työparityöskentely antoisaa

Osallistujat kokivat kollegiaalisen keskustelun ja erityisesti yhteiskehittämisen sekä  arviointipedagogiikan kehittämisen erittäin antoisaksi koulutuksessa. Yhdistävät tekijät, kuten sama oppiaine tai luokka-aste lisäsivät kokemusta yhteisöllisyydestä ja antoivat tarttumapintaa arvioinnin pohdinnalle ja erilaisten ideoiden ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiselle.

Monet osallistuivat myös työpareina/pienryhminä samasta työyhteisöstä, mikä edisti sekä tehtävien tekemisestä että jakamista ja vaikuttavuutta työyhteisöön sekä antoi paremmat vaikuttamismahdollisuudet oman koulun arviointikulttuurin kehittämiseen.

Kirjoittanut: Anne Burman, Kehittämisen asiantuntija, HY+

Varhennetun kielenopetuksen koulutusten satoa

Varsa-pussi ja sen käyttöideat, Varsa-diplomi, kulttuuripassi ja vuosikello

Keväällä 2018 joukko Espoon varhennetun saksan/ranskan opettajia jatkoi yhdessä Kirkkonummen varhennetun saksan opettajien kanssa espoolaisten kollegojen jo syksyllä 2017 aloittamaa kehittämistehtävää: varhennetun saksan työkalu (materiaalipussi, sen käyttöohjeet, kulttuuripassi, vuosikello, kunniakirja ja vinkkilinkit). Materiaali on muokattavissa ja käytettävissä Moodle-alustalla.

Tavoitteenamme oli antaa valmis runko ja materiaaleja varhennettua englantia opettaville opettajille ja säästää näin turhaa työtä. Teimme PowerPointin, johon kokosimme sisältörungon 1. luokan englannin opetukseen, käsittelyvinkkejä ja materiaalia.

  • Materiaali on tarkoitettu ensisijaisesti varhennetun saksan opettajille, mutta se on sovellettavissa myös muihin kieliin/eri ikätason oppilaille
  • Työkalua voisi kehittää luomalla varhennetun kielen opiskeluun soveltuvia sähköisiä materiaaleja nyt tehdyn työkalun pohjalta.
  • Materiaalipankki/vuosikello englannin kielen varhennettuun opetukseen
    Tarinallisuus ja pelillisyys varhaisessa kieltenopetuksessa (Storyline-menetelmä)
  • Varhennetun kielenopetuksen “äitiyspakkaus”

Materiaalit:

Ranskan vuosikelloon

Vinkkilinkki

Kulttuuripassi

Äitiyspakkaus

Storyline -menetelmä varhennetussa kieltenopetuksessa

Tiina Sarisalmi, Marketta Mikkola, Hanna-Mari Sipola, Virve Huovinen ja Elina Luoma

  • Projektissa tutustuttiin Storyline-menetelmään ja sovellettiin sitä erityisesti varhaiseen kielenoppimiseen. Kukin ryhmän jäsen laati Storyline-menetelmän mukaisen oppimiskokonaisuuden 0 -2. -luokkalaisille.
  • Tavoitteena oli luoda malleja uuden opetussuunnitelman mukaisista oppimisprojekteista, joissa oppilas on aktiivinen oppija, eläytyy tarinaan ja osallistuu sen luomiseen, käyttää mielikuvitustaan sekä toimii ryhmän jäsenenä. Projektimallit ovat opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa yhdistyvät laaja-alainen osaaminen, luovuus ja ongelmanratkaisu sekä yhteisöllinen oppiminen. Kaikkia tuotettuja malleja myös kokeiltiin aidoissa oppimistilanteissa.
  • Tuotos on tarkoitettu esi- ja alkuopetuksen opettajille ja oppilaille kielenopetuksen ja kieli- ja kulttuurikasvatukseen, mutta menetelmä on sovellettavissa kaikille perusopetuksen vuosiluokille ja varhaiskasvatukseen. Storyline-menetelmää ja tuotettuja malleja voidaan käyttää mielekkään, elämyksellisen ja monialaisen oppimiskokonaisuuden luomiseen ikäluokalle sopivassa kontekstissa. Oppimistuloksia arvioidaan hyödyntäen oppilaiden itsearviointia ja palautetta sekä opettajien havaintoja oppimisprosessista.
  • Tuloksissa näkyy motivaation lisääntyminen, kieli- ja ryhmätyötaitojen kehittyminen sekä oppiminen yli oppiainerajojen.

Materiaalit:

Lopputyö, jossa kuvaus Storyline-menetelmästä sekä kuusi eri esimerkkiä sen soveltamisesta varhennettuun kielenopetukseen

Esimerkki oppimiskokonaisuudesta, jossa teemana on kieli- ja kulttuurikasvatus

 

Englanti ja saksa enemmän osaksi koulun arkea

Laadimme materiaalipaketin, joka koostuu saksan ja englannin alkeista: tervehdyksiä, numeroita, värejä, eläimiä, viikonpäivät, kuukaudet jne. Materiaalissa saksa ja englanti esiintyvät rinnakkain, minkä toivomme lisäävän kielten erojen ja yhtäläisyyksien vertailua. Kuviin on lisätty QR-koodeja, joista avautuu aihepiiriin liittyvä laulu. Materiaalia on ensisijaisesti toteutettu alkuopetuksen varhennetun englannin ja saksan näkökulmasta, mutta sitä voi käyttää millä tasolla tahansa esimerkiksi kertauksena tai tukimateriaalina.

Materiaalipaketilla on kaksi tavoitetta:

Saksa ja englanti tehdään näkyvämmäksi eri puolilla kouluamme. Lisätään oppilaiden mahdollisuuksia nähdä ja kuulla opiskelemaansa kieltä.
Kuka tahansa opettaja voi avata oppilaiden kanssa QR-koodin ja laulaa heidän kanssaan saksan- tai englanninkielisiä lauluja. Myös oppilaat voivat omatoimisesti kuunnella lauluja QR-koodien kautta.

Materiaalit:

Numerot

Värit

Lemmikit

Tervehdykset

Kuukaudet ja viikonpäivät

Sää

Materiaalia on tarve täydentää edelleen. Sitä voi myös laajentaa edelleen esimerkiksi lisäämällä uusia teemasanastoja. Pakettiin voi kerätä ja QR-koodittaa lisää aiheisiin sopivia lauluja ja loruja. Toivomme, että esimerkiksi säämerkit tulisivat osaksi alkuopetuksen päivärutiineja. Joissakin alkuopetuksen luokissa keskustellaan päivittäin säästä ja taululle laitetaan sääkuva. Nyt sen voi tehdä edelleen, mutta taululle laitettavassa kuvassa on mukana sääilmaus myös englanniksi ja saksaksi. Koulussamme opiskellaan myös ruotsia, joten nyt mietimme, miten saisimme hyödynnettyä ja laajennettua tätä materiaalia myös ruotsin opetukseen ja opiskeluun.

Ideoita opetukseen, englanti

Tavoitteena oli koota käytännönläheinen ideapankki varhennettuun kielenopetukseen alkuopetuksessa. Toisena tavoitteena oli esitellä erilaisia tuntirakenteita kielenopetuksen tunneille. Työ on etupäässä tarkoitettu luokanopettajien avuksi.

Työtä varten haastattelimme koulumme kielten- ja luokanopettajia, jotka ovat pitäneet kielten tunteja alkuopetuksessa. Keräsimme myös koulustamme löytyvää materiaalia ja vinkkejä. Tätä työtä voisi kehittää edelleen hankkimalla lisää konkreettista materiaalia.

Laaja-alaiset taidot varhennetussa kieltenopetuksessa

Työn tavoitteena oli siirtää huomio oppiaineen sisällöistä laajempaan kielelliseen kompetenssiin ja pohtia niitä metodeja, joilla voi kehittää oppilaiden kielitietoisuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. On tärkeää, että opetusta lähdetään suunnittelemaan laaja-alaisten taitojen pohjalta jo alusta alkaen. Leikit ja sisällöt sovitetaan niihin. Tämä tukee opetuksen tavoitteellisuutta ja oppilaan kehittymistä kielenoppijana.

Materiaalit:

Laaja-alaiset taidot

Nuorten tietotyötaitojen edistäminen

Nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen -koulutushankkeessa tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan  oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  Alla osallistujien kehittämiä ja kokeiltuja käytäntöjä aiheesta (lisää tulossa) vuosilta 2017-2018.

Tekijänoikeuksia kulttuurikurssilla

Tekijät: Jaana Ikonen
Oppilaitos: Sibelius-lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: englanti, ENA3-kurssi

Kehittämishaasteeksi valitsin tekijänoikeudet, koska opiskelijat eivät tiedä tai aina edes välitä niistä, ja niiden tuntemus on kuitenkin tärkeä osa heidän tulevaa opiskelu- ja työuraansa. Kursseilla on aina kiire, mutta ajattelin integroida tekijänoikeuksista keskustelemisen kulttuurikurssille ENA3, jolla tehdään portfolio.

Aikaa kehitystehtävään varasin 1,5 oppituntia (á 75 min). Tehtävä aloitettiin oppitunnin lopussa (n. 20 min.) pienryhmäkeskusteluilla siitä, mitä tekijänoikeudet tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä. Ajatuksia koottiin Padlet-seinälle. Sen jälkeen tekijänoikeustuntemusta testattiin opettajan tekemällä englanninkielisellä Kahoot-visalla, jonka aikana tuli esiin paljon faktaa aiheesta.

Seuraavalla tunti alkoi katsomalla yhdessä tekijänoikeuksia käsittelevä englanninkielinen video, ja opiskelijat vastasivat yhdessä suomeksi opettajan esittämiin kysymyksiin suullisesti, eli video toimi myös kuullunymmärrystehtävänä. Opiskelijoille CC-lisenssi ei pääsääntöisesti ollut tuttu, joten uskon videon laajentaneen heidän käsitystään tekijänoikeuksista.

Tämän jälkeen opastin opiskelijat Kopiraitti.fi-sivuostolle. Opetusryhmä jaettin pienryhmiin (jokaisessa 4 opiskelijaa), ja joka ryhmälle tuli oma aihe, josta he alkoivat etsiä tietoa sivustolta (esim. Who has the copyright? / Music and copyright?/ Violations of copyright?) Ryhmät kokosivat oman aihepiirinsä ydinkohdat ja tekivät niistä englanninkielisen julisteen (netissä olevalla postermywall-sivustolla), jotka tulostettiin luokan seinälle ja lisättiin kurssin sähköiseen työhuoneeseen. Ennen julisteiden tulostamista kukin ryhmä näytti suunnitelmansa toiselle ryhmälle ja myös opettajalle, jotka kommentoivat sen selkeyttä, tehokkuutta ja kieliasua, ja tämän jälkeen julisteita vielä hieman muokkailtiin.

Kokonaisuus toimi mielestäni ihan hyvin ja opiskelijat olivat kiinnostuneita ja välillä ihmeissäänkin siitä, miten vähän asiasta tiesivät. Ryhmätyövaihetta olisi ehkä pitänyt enemmän ohjeistaa, esim. jokainen ryhmä olisi voinut jakautua kahteen pariin: toinen etsii tietoa, toinen suunnittelee posterin layoutin samanaikaisesti. Näin siihen menisi vähemmän aikaa, jota lukion kursseilla ei ole koskaan liikaa. Omissa, kurssilla tehdyissä portfoliossaan, opiskelijat kiinnittivät selvästi normaalia enemmän huomiota tekijänoikeuksiin, joten tunsin kantaneeni oman korteni onnistuneesti heidän kasvavaan tietokekoonsa.

Afrikka-projekti

Tekijät: Sirkka-Liisa Kauppinen ja Päivikki Fredriksson
Oppilaitos: Espoonlahden lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: lukion toinen vuosikurssi
Kehittämishaaste:
Kehitysmaiden maantiede etenkin Afrikan osalta. Ajankohtainen aihe, mm. siksi koska alueelta on tulossa paljon pakolaisia. Opiskelijoilla ei ole paljon käsitystä alueesta. Sopii yhteiskurssiksi historian kanssa, koska Afrikan nykytilannetta ei voi ymmärtää ilman historian tuntemusta.

Kuvaus suunnitelmasta

Käytämme kurssin aikana dynaamista itsearviointia, jossa jokainen ryhmä kertoo ja arvioi etenemistään ja oppimistaan.
Kutsumme asiantuntijoita mukaan , mm. Pekka Haavisto.

1. Mielikuvat ja ennakkoluulot Afrikasta (esim. Kartta, johon merkitään mitä eri alueista tiedetään. Mielikuvat yhdistetään yhdeksi tiedostoksi. Kurssin lopussa katsotaan mielikuvat läpi ja arvioidaan mielikuvien todenperäisyys.)
2. Afrikan yleisesittely yhdessä (historia, ilmasto, kasvillisuus, maantiede)
3. Valtioiden vertailu taloudellisten ja kehittyneisyyttä mittaavilla mittareilla. Opiskelijat valitsevat ryhmissä 2-3 valtiota mitä vertailevat. Valtioiden tulee olla mahdollisimman erilaisia.
Opiskelijoille kerrotaan eri tavoista mitata valtioiden ominaisuuksia: freedom house, bkt, HDI, gini-indeksi, HPI, rule of law
4. Vertailussa on mukana mm. Historia ja paikallinen kulttuuri, kasvillisuus, ilmasto, pinnanmuodot, väestö, elinkeinot, maanomistusolot, demokratian aste, jalostusaste, kehitysapu ja pakolaistilanne.
5. Opiskelijat liittävät uutisia omista maistaan työhönsä.
6. Lopputuotos on tutkielma, jossa on etsitty syytä, miksi valtiot ovat erilaisia kehittyneisyydeltään.
7. Tutkielman puolivälissä on vertaisarviointi. Jokainen lukee ainakin kaksi muuta tutkielmaa ja kommentoivat niitä.
8. Kurssin aikana kerätään uutisia Afrikasta.Tee yhteenveto uutisten sisällöstä. Millaisista asioista meille kerrotaan ja miten (negatiivinen / positiivinen). Onko suomalaisilla ja ulkomaalaisilla uutisilla eroa? Mistä valtioista ei ole uutisia? Miksi?
9. Maat sijoitetaan kartalle ja kehitämme tavan, millä ilmaisemme meneekö valtiolla hyvin ja jos menee huonosti, niin miksi.
10. Johtopäätöksenä opiskelijat miettivät mikä on Afrikan tulevaisuus.
11. Kurssin lopuksi palataan katsomaan ensimmäisen tunnin ennakkokäsityksiä ja katsotaan olivatko ennakkokäsityksemme totta.

Toteutus ja kokemukset tai kehitettävää:
Kokeilin kurssia maantieteen kolmannella kurssilla. Käytimme kokeiluumme kolme oppituntia (3 x 75 min.)

  • Opiskelijat merkitsivät Afrikan karttaan tietonsa Afrikasta.
  • Annoin valmiiksi linkit, joista löytyi eri tavat mitata valtioiden kehittyneisyyttä.
  • Opiskelijat valitsivat valtiot (tarkistin, että kellään ei ollut kaikkia samoja valtioita) ja vertailivat niitä toisiinsa ja etsivät syitä erilaisuuteen.
  • Lopuksi teimme yhteisen tiedoston, jonne jokainen kertoi omat huomionsa ja yhdessä mietimme yhteisiä tekijöitä nykyoloihin.
  • Opiskelijat lisäsivät alkuperäiseen karttaansa uudet tietonsa Afrikasta.

Opiskelijat pitivät tätä pientäkin Afrikka-tutkimusta hyvänä ja silmiä avaavana. He kaikki olisivat mielellään tulleet myös kokonaiselle Afrikkaa käsittelevälle kurssille.

Tilastotutkimusta yhteiskuntatieteissä

Tekijät: Tuula Räsänen ja Pekka Törrönen

Oppilaitos: Erkko-lukio, Orimattila

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Kehittämishaaste toteutettiin lukion 2. vuositason opiskelijoiden kanssa MBP5-kurssilla ja YHP1-kurssilla. Kehittämisideassa tuotettiin tilastoja yhteiskuntaopin opiskeluun, minkä toivottiin antavan intoa myös matematiikan opiskeluun.

Kehittämishaaste: Halusimme integroida lyhyen matematiikan tilastokurssin yhteiskuntaopin kurssin kanssa, jotta opiskelijoille selvenisi se, mihin tilastomatematiikkaa oikeasti käytetään ja tarvitaan. Halusimme, että koulumatematiikka tuottaa valmiudet ”oikeaan” työhön, jota todella käytetään jossain.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta: Opiskelijat tekivät ryhmissä 7 oppitunnin aikana tilastollisen tutkimuksen heille annetusta aiheesta. Tästä tutkimuksesta he kirjoittivat raportin. Ryhmien aiheet olivat:

1. Kuntavaalit Orimattilassa 2000 – 2017: puoluekentän muutos
2. Orimattilan väestörakenteen kehittyminen (esim. 1917 ja 2017)
3. Hyvinvointivaltio: toimeentulotuen ja eläkeläisten määrä (2000 ja 2017), peruskoululaisen/lukiolaisen/ammattikoululaisen kustannus yhteiskunnalle
4. Valtuustossa tehtyjen aloitteiden määrä ja niiden ”onnistuminen” (2000-2017) (kaupungin arkisto)
5. Tutkimus nuorten mediaseurannasta / -käyttäytymisestä (Jokivarren koulu)

Oppituntien aikana opiskelijat hakivat tietoa aiheestaan, tekivät itse sopivat taulukot ja kuvaajat, määrittivät aineistoon sopivat keskiluvut ja hajontaluvut sekä viimeistelivät raportin oikean raportin muotoon. Työn etenemistä seurattiin dynaamisen itsearvioinnin avulla. (lähde: https://www.youtube.com/watch?v=kW7McP_0H7o). Opiskelijat palauttivat ryhmissä tehdyt raportit, jossa sisältönä:

1. Tutkimuskysymys: työssä yritetään löytää vastaus tutkimuskysymykseen, joka määritellään tässä kappaleessa.
2. Tutkimusaineisto taulukoituna: esitetään aineisto siisteinä ja hyvinä taulukoina, jotka on selitetty.
3. Tiedon laatu: mieti, kuinka aineisto kuvastaa yleistä tilannetta? Mieti lähteittesi luotettavuutta.
4. Tiedon analysointi: analysoi keräämäsi aineisto tietokoneohjelman avulla. Muista etsiä vastausta asettamaasi tutkimusongelmaan tai –kysymykseen. Havainnollista aineistoasi numeroin ja kaavioin. Voit käyttää esimerkiksi histogrammeja, pylväs-, viiva-, piirakka- ja laatikkodiagrammeja. Tilastolliset suureet (keskiluku ja hajontaluku) täytyy ottaa huomioon.
5. Johtopäätökset: vastataan tutkimuskysymykseen
6. Lähdeluettelo

Kokemukset: Kehittämishaaste onnistui hyvin. Haasteena tässä työtavassa on ajan riittävyys tekemiseen. Aikaa tähän työhön saa kulutettua tosi paljon ja välillä tuntui, että joillekin ryhmille tuli todella kiire työtä tehdessä.


Runonhaku tiedonhakuna

Tekijä: Eero Ovaska

Oppilaitos: Leppävaaran lukio

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Äidinkielen ja kirjallisuuden 3. kurssi          

Kehittämishaaste: Halusin kehittää tehtävän, jossa käytetään tiedonhakuun kirjastoa ja kirjoja. Kaipasin myös runouden tarkasteluun jotakin uutta, ja opiskelijani tarvitsivat mielestäni harjoitusta yhteistyöhön. Loin ryhmätyön, jossa tuli etsiä kirjaston kirjoista kymmenen annetut kriteerit täyttävää runoa, koota runot yhteen ja lopulta myös tulkita muodostunutta kokonaisuutta ja hyödyntää sitä runouden perusasioiden opiskelussa. Runouskäsityksen syventämisen ja kirjojen ja kirjaston kanssa työskentelyn ohella tavoitteena oli yhdistää erilaisia tiedonhaun muotoja ja harjoitella työn jakamista.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta:
Ositin tehtäväkokonaisuuden neljään 75 minuutin oppituntiin: 1) kirjastokäyntiin valmistautuminen, 2) kirjastokäynti, 3) löydettyjen runojen kokonaisuuden viimeistely ja 4) kokonaisuuden tulkinta ja hyödyntäminen. Jokainen ryhmä sai apukysymyksiä etukäteistiedonhakuun ja työnjakoon sekä esitäytetyn jaetun tiedostopohjan, joka ohjasi keräämään löydetyistä runoista lähdetiedot ja ottamaan niistä kännykkäkuvat, jotka liittää tiedostoon. Syntynyttä runokokoelmaa tulkittiin ikään kuin tutkimusaineistoa: Mitkä ovat runouden keskeiset piirteet juuri näiden runojen perusteella? Miten runous on muuttunut viimeisessä 2500 vuodessa? Ryhmien työt jaettiin kaikkien nähtäväksi kurssin Google Classroomissa. Prosessin lopuksi annoin jokaiselle ryhmätyölle arvosanan, josta ryhmät saivat jäsenmäärällään kerrotun potin arvosanapisteitä oikeudenmukaisesti jaettavaksi.

Kokemukset: Havaitsimme, että yksinkertaisetkin kriteerit täyttävän runon löytäminen saattaa edellyttää lukiolaiselta monivaiheista tiedonhakua ja soveltamiskykyä. Jotta löytää lähikirjastosta proosarunon, täytyy selvittää, mikä proosaruno on, mistä tai kenen kirjoista niitä kannattaisi etsiä, mitkä niistä löytyvät kirjastosta, miten siellä pääsee oikealle hyllylle ja kuinka kirjan löytää hyllystä. Viimeisenä on osattava tunnistaa proosaruno kirjan sisältä. Vaikka polun mutkat ovat useimmat selkeitä, niiden välillä kulkeminen voi olla vaikeaa, jopa ylivoimaista. Kahdeksasta neljän hengen ryhmästä ainoastaan yksi ryhmä löysi kaikki kymmenen runoa ja niistä vaaditut perustiedot.

Ehkä vaikeinta projektin toteuttamisessa oli saada useamman peräkkäisen tunnin ryhmätyö sujumaan. Aina on joku kipeänä ja jollakin aamutreenit tai lomamatka. Opiskelijat tuntuvat myös suhtautuvan ryhmätöihin huomattavasti kevyemmin kuin yksilötehtäviin, vaikka niillä olisikin yhtäläinen painoarvo kurssin arvioinnissa. Kuitenkin runonhakupolkujen raivaaminen osoitti opiskelijoille ja minullekin, miten monesta asiasta tiedonhaussa on kyse ja kuinka paljon hyvä yleissivistys tietotyötä helpottaisi. Enää en oleta minkään tiedonetsinnän vaiheen olevan kaikille itsestään selvä, mutta osalle opiskelijoistani ilmeisiä vaiheita on nyt enemmän. Toivoa antaa myös se, että mielestäni kaikki ryhmät onnistuivat jakamaan arvosanansa oikeudenmukaisesti – toki siihen myös voimakkaasti ohjattiin.

Kompetensbaserad handledning

Yrkesinstitutet Prakticums utvecklingsarbete kring kompetensbaserad handledning. Videon har gjorts under fortbildningen Kompetensbaserad yrkesexamina, våren 2018.

Är du intresserad av arbetet kring reformen? Välkommen med på nästa fortbildningshelhet som startar i november, du kan läsa mera här.