Kotitaloudesta tehoa maahanmuuttajien kielen oppimiseen – kielitietoisuusnäkökulmia

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutus ”Kielitietoisuus taito- ja taideaineissa” sisältää kolme 5 opintopisteen koulutusta.  Kaksi koulutusta on päättynyt ja on aika jakaa hyviä käytänteitä. Koulutuksessa yhdistyi kielenopetuksen ja kielitietoisuuden näkökulma kotitalouden opetukseen. Alla muutamia osallistujien kehittämistehtäviä, joita ohjasivat yliopiston kouluttajat Maria Ahlholm, Hille Janhunen-Abruquah sekä Hanna Posti-Ahokas.

Kevät 2019 

Hidasta, hidasta, hidasta

Ideoita opetuskäytäntöihin

Kahvila ravintola Punaportin koneiden toimintaohjeistus

Työskentely sujuvammaksi kotitaloustunneilla

Kanaa ja herneitä romanialaiseen tapaan eli kotitaloudesta apua kielenopetukseen

S2 integraatio

Itseohjautuva oppilas kotitaloustunnilla

Kielitietoiset työtavat kotitalousopetuksessa

Jos opiskelisin vieraalla kielellä

Ei suomenkielisen hakijan hakuprosessin kehittäminen

Opetuksen laadun kehittäminen yhteistyössä maahanmuuttajien peruskoulun opetuksessa

Valmistavan luokan oppilaan integrointi yleisopetuksen kotitalousopetukseen

 

Syksy 2018

Ilona Rinteen kielitietoinen kotitalousopetus

Perusruokapäivä Forssassa

Suomalainen perusruoka on herkullista meille suomalaisille

Integrating language into everyday activities

Josephine Moate shares her experiences on teaching a workshop in Helsinki for early language educators in November 2018.

I find myself reflecting again on how important it is that as teachers we discuss together the everyday life of being a teacher and the different ways in which we can support the development of the children we work with. Sharing experiences and ideas, including concerns and questions, is such an important way of increasing the resources teachers have to work with. It is too easily said that teachers are not interested in theory, but this does teachers a great disservice. Teachers are interested in theory when they see how it supports and enriches practice. By theory I mean the principles and beliefs that inform the actions that are taken with children; the criteria that helps teachers to decide what kind of activities are worth using with children. Theory that doesn’t connect with practice is of little use in the everyday, action-filled life of education and practice that is devoid of theory is similarly unhelpful.

Our discussions this morning focused on the value of routines in developing language education. Routines are essential in education to manage the potential chaos of many people coming together in a small space for a long time. Routines save time and energy – everyone knows what to expect, how to act. In this way routines offer stability and predictability. Children use routines to make sense of what is expected of them and to participate in appropriate ways. Merely implementing routines  to manage behaviour, however, overlooks the potential of routines as opportunities for learning and development.

When introducing children to a new language, a fine balance needs to be found between the challenge and excitement of encountering something new and the need for a safe environment to take a risk. If children feel threatened, over-stretched, overwhelmed they understandably withdraw and avoid participating. They are not ready to take a risk and explore. This limits learning. On the other hand, children are often very curious, ready to explore, if they feel safe and are somehow able to make sense of what is happening around them. This is where routines come in. Routines offer security – every day the teacher is there to greet children at the door, every day we check what day it is, every day we have to wash our hands before lunch. A small change in a routine can suddenly introduce a whole new dimension. Perhaps today the teacher greets the children in English, “Good morning” instead of “hyvää huomenta”, perhaps today there is a password to come into the classroom – a new word that was introduced yesterday. Maybe today we will check the days of the week in English as well as Finnish, or only in English. Maybe today it is the children wearing something red that can first wash their hands before lunch, and then the children wearing something blue. A small change that extends the world of a child as they find they can still understand what is happening, even though a different language is being used.

Children readily learn patterns of behaviour – sometimes for better, sometimes for worse. Ideally we want to develop routines that enrich children’s participation in school life, especially as the way in which children participate informs a child’s understanding of who she/he is and what she/he is capable of. If children are only asked to listen and repeat in language lessons, they will come to understand language learning as an exercise of listening and repeating with little space for creativity, imagination or thinking. Imagine, however, that the children have been introduced to shapes in English. They can now name a square, a triangle, a circle, but what thinking has been involved? What if the children are shown the following picture and asked, how many squares can you see?

At this point children have to think. What if one child sees 3 squares? Fantastic! Where are they? The child points. What if another child sees 6 squares? Marvellous! Where are they? Six squares are pointed out. What if another child says, “No! Seven squares!” Great! Where are they? Now the children have used language, mathematics, observation skills and problem-solving. Maybe the children didn’t use the plural s, but the teacher did. Over time the child will as well and this can be explicitly taught later, but just for now using a new language for thinking is a significant step forward. Perhaps next time another puzzle will be presented to the children and a new routine will have been established.

Life in school is full of routines that keep the day flowing. The challenge for educators is to see the potential of routines as a place for learning and development, small changes that can make a big difference.

Read more about Josephine Moate here

 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet – Ilmiöoppimisen äärellä 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet -koulutuksessa keskityttiin nimensä mukaisesti antamaan osallistujille pedagogisia eväitä ja konkreettisia välineitä monialaisten oppimiskokonaisuuksien/ilmiöoppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lähtökohtana koulutuksessa oli toimivan ja oppilaslähtöisen oppimisprosessin rakentaminen ilmiöoppimisen kokonaisuuksiin.

Koulutus kuului laajempaan Uusi peruskoulun pedagogiikka –koulutushankkeeseen ja se toteutettiin kaksi kertaa vuosien 2017-2018 aikana. Yleisesti koulutus koettiin antoisaksi ja tarpeelliseksi, sillä monet opettajat, koulut ja kunnat pohtivat tällä hetkellä ilmiöoppimisen toteuttamista ja hyviä ja erilaisia käytäntöjä sen toteuttamiseen kaivataan. Koulutus koettiin selkiyttävän itse ilmiöoppimisen käsitettä sekä antavan keinoja oppijalähtöisten ilmiökokonaisuuksien suunnitteluun sekä opettajatasolla että koko koulun ilmiörakenteen suunnittelun tasolla.

Kouluttajana toiminut Petteri Elo tuo esiin tärkeitä havaintojaan koulutuksen sisällöstä ja sen etenemisesta:

Monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttaminen koulussa nostattaa monella tunteet pintaan niin hyvässä kuin pahassa. Myös media sekä monet asiantuntijat ja vanhemmat ovat ottaneet kantaa asiaan. Tällä kurssilla lähdimme tutkimaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa tavoitteena mallintaa ja luoda caseja toimivista, tarkoituksenmukaisista ja oppimista laaja-alaisesti tukevista opintokokonaisuuksista. Kouluttajana toin kurssille esimerkkejä omasta opetuksestani sekä ennen kaikkea esimerkkejä toimivista oppimisprosesseista, jotka luovat runkoa ja struktuuria opintokokonaisuuksiin. Yksi suurimmista väärinymmärryksistä monialaisten opintokokonaisuuksien kohdalla on se, että oppilaslähtöisyyden ajatellaan tarkoittavan sitä, että opettaja ei voi “opettaa”, vaan oppilaiden pitää antaa toimia vapaasti oma mielenkiinnon kohde mielessä. Opettaja kyllä opettaa ja mallintaa hiki hatussa, mutta kohteena on erityisesti taidot. Tällöin tarvitaan erityisesti taitoja ohjata oppijoita harjoittelemaan ja oppimaan näitä taitoja. 
Alla otteita erilaisista osallistujien kehittämistä ja kokeiluista ilmiöoppimisen suunnitelmista ja käytännöistä.

Nimet: Heidi Jurkola ja Anna-Mari Pökkönen
Kehittämishaaste: Ilmiöoppimisen tavoite- ja toteutussuunnitelman työstäminen omaan kouluun.

Tavoite ja toiminta: Ilmiöoppimisen suunnitelmallisuuden puuttuminen ylläpitää toiminnan hajanaisuutta. Olemme ryhtyneet rakentamaan kokonaisuutta pedagogisin keskusteluin rehtorin kautta. Toiveena lasten osallistaminen, pitkäjänteisyys, henkilökunnan ymmärryksen lisääminen siitä, mitä ilmiöoppiminen on. Yhteisyys ja yhtenäisyyden vahvistaminen tärkeää sekä jakamisen kulttuuri koko kouluyhteisössä.

Kuntamme opetuksen painopistealue on tänä lukuvuonna luonto. Se tulee olemaan koulussamme ilmiöiden yläkäsite. Laadittava runko toimii opetuksen pohjana seuraavat kolme lukuvuotta vuosittaisin tarkennuksin.

Syksyllä 2018 toteutettiin koulun opettajien kanssa nk. pedagoginen kokous. Tuolloin hahmoteltu linjaa ja käyty läpi uudelleen Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet -kuvausta paikallisesta OPS:sta. Suunnitteltu. yhdessä oppilaiden osallistamisen muotoja luontoteeman pohjalta.

Opettajakunnan toiveita ja yhteisiä suuntaviivoja ilmiöoppimiseen ja sen tavoitteisiin: todellisen maailman kohtaaminen, jotain konkretiaa, oppilaiden näkökulman laajentaminen, lasten osallistaminen, tutkiva oppiminen ja oivaltaminen, myös tylsyyden sietäminen.

Nimi: Laura Saario
Kehittämishaaste: Jopo-ryhmän leivoskokeilu
Kohderyhmä 9 lk. Jopot, ryhmän koko 10 oppilasta
Ilmiölle varattu aikaa 3 x 1,5h

Tutkittava ilmiö on leivonta ja leivontaan liittyvät tekijät. Oppilaat saavat kehitellä parhaan mahdollisen leivonnaisen käyttämättä apuna mitään ohjetta. Tarkoituksena on siis ensin tehdä yksin tai parin kanssa suunnitelma (resepti) mitä lähtee toteuttamaan. Kun reseptin on toteuttanut käytännössä, pitää pohtia mikä meni vikaan, miltä leivos maistuu ja näyttää ja miten ohjetta voisi kehittää. Seuraavaa kokeiluerää varten ohjetta muutetaan jne.

Tavoitteena on että oppilaan luovuus, ongelmanratkaisu, syy-seuraussuhteiden hahmotus ja tiedon tuottaminen kehittyy. Oppilaat pitävät kirjaa reseptin kehittelyn eri vaiheista ja antavat palautetta itselleen leivonnaisesta. Näin kehittyy myös ymmärrys siitä, että palaute kohdistuu tekemiseen ja toimintaan, ei sinuun ihmisenä. Lisäksi kokeilussa opitaan epäonnistumisen ja virheiden sietoa.

Huomiot aloituksesta

-osa oppilaista lamaantuu tällaisissa tehtävissä, missä saisikin koittaa mitä vaan. Eivät tiedä mitä tehdä. “Emmä tiedä mitä mä teen ku en tiedä yhtään mitä johonki muffinsseihin tulee”

-osa oppilaista valitsee helpon reseptin, minkä jo hallitsee. Uuden kokeilu ja itsensä haastaminen vaikeaa, halutaan pysyä tutussa ja turvallisessa.

-oppilaita pitää ohjeistaa siihen, että määrät, raaka-aineet ja tekovaiheet kirjataan tarkasti ylös. Pitää siis korostaa että ohjetta ei voi kehittää, jos et tiedä mikä on lähtötilanne.

-epäonnistumista pelätään ja siitä turhaudutaan

-tasapainottelu liian neuvomisen ja ohjaamisen välillä haastavaa. Neuvojen antaminen johti siihen, että oppilas ei pohtinut itse asioita, vaan totteli annettuja neuvoja.

Huomiot muista jatkokerroista: oppilaiden osaaminen kehittyi muilla seuraavilla kerroilla, ja sen huomasi sekä tuotoksissa että työskentelytavoissa (opeteltiin reseptejä, innostus tekemiseen), onnistumisen huomaaminen omassa tekemisessä, epäonnistumisen sietokyky kasvanut.

 

Nimi: Saija Hietala ja Tiina Jukkala

Aihe ja tavoite: KESTÄVÄ KEHITYS (Yhdessä voimme hyvin, kestävä kehitys, osallistuminen, vaikuttaminen)

3.-4.luokkalaisten teemana on tänä syksynä Unicefin Kestävän kehityksen tavoitteet, jotka pitäisi maailman laajuisesti saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen oppilas saa valita kaksi teemaa syksyn aikana ja aihetta opiskellaan 2 tuntia viikossa ja kahdeksan viikon ajan yhtä teemaa.

Kiky-lauantaina pidetty opettajille koulutustilaisuus ilmiöoppimisen projektista, jotta kaikille syntyisi käsitys ilmiöoppimisen tavoitteista ja mahdollisuuksista:

https://prezi.com/p9fzjlwmhz3n/monialaiset-oppimiskokonaisuudet/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Eteneminen: Teemat esiteltiin oppilaille ensin omissa luokissa. Video, julisteet.

5 Teemaa

  • Vedenalainen elämä
  • Innovaatiot ja infrastruktuuri
  • Ilmastotekoja
  • Edullinen ja puhdas energia
  • Terveys ja hyvinvointi

5 ryhmää/ 2 opettajaa per ryhmä

Arviointi:

  • Itsearviointi
  • Passi, jota täytetään jokaisella kerralla

Linkkejä, erityisesti YK-liiton sivuille oli kerätty hyvin kattava kokelma erilaisia linkkejä materiaaleista opetuksen tueksi.

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/

https://maailmankoulu.fi/agenda2030/

https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Tämä oli aloitusvideo:

https://www.youtube.com/watch?v=MqWE6pwwbO0&feature=youtu.be

Jokainen opettaja näytti luokassaan yllä olevan videon ja oppilaat numeroivat kiinnostuksensa mukaisesti tarjolla olevat 5 teemaa listalle.

Toteutuminen: Tärkeää on ollut oppilaiden itsearviointi eli oman työskentelyprosessin ymmärtäminen ja seuraaminen, välineenä mm. seuraava lomake

Ilmiöopiskelua: Terveys ja hyvinvointi

Nimi:

Mitä haluat tutkia? Mikä terveeseen elämään liittyvä ilmiö sinua kiinnostaa?

Ympyröi ajatuskartasta yksi aihe. Ympyröi se. Kirjoita kysymyksiä aiheeseen liittyen. Valitse niistä mielenkiintoisin.

Mitä työskentelytapoja käytät? Miten etsit vastauksia kysymyksiisi?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

 

Missä eri paikoissa työskentelet ja mitä niissä teet?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Millä eri välineillä aiot työskennellä? Tarvitsetko jotakin kotoa?

 

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Miten esittelet opintosi? Minkälainen tuotos? Kirjoita tai piirrä suunnitelmasi.

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Suunnittele aikataulu. Miten etenet?

Kerta 1.Suunnittelu ja työn aloitus

Kerta 2. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 3. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 4.Työskentelyä: ______________________________

Kerta 5. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 6. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 7. Työ on valmis! Esittelyä.

Käytätkö omaa aikaa? Kuinka paljon?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Itsearviointi

 

Keksin ilmiön helposti

 

Löysin vastauksia kysymykseeni

 

Keskityin työskentelyyn

 

Sain työni valmiiksi aikataulussa

 

Työskentely oli innostavaa

 

Yhteistyö sujui

 

 

Mitä opin? Kerro kaksi asiaa.

________________________________________________________

___________________________________________________________

Projektin nimi: Karviaistien Pilvikartta – projekti
Tekijä(t): Anton Telih ja Susan Myllyaho

Kehittämishaaste: Tavoitteena oli saada tuotua koulussa opiskeltavat asiat lähemmäksi arkea, sekä saada oppilaat huomaamaan heidän suuren potentiaalin. Toisaalta halusimme saada oppilaat myös omakohtaisesti huomaamaan, että koulussa opitut asiat ovat hyödyksi myös koulun ulkopuolella. Tässä kohtiin oppilaiden omat ideat ja testaukset olivat pääosassa.

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Lähtökohtana oli rakentaa syyslukukaudelle ilmiö, jossa oppilaiden vahvuudet nousisivat esille. Toisena merkittävänä tavoitteena oli tuoda koulua lähemmäksi oppilaiden arkea, sekä näyttää että he voivat tuoda kouluun paljon osaamista mutta samalla näyttää, että koulukin voi tuoda heidän arkeen lisää osaamista.

Sovimme myös, että näkyvyyttä tällä ilmiölle luodaan koko koulun yhteisillä musiikkitunneilla. Kerran viikossa jokainen luokka tai luokkaryhmät pääsevät esittämään omia tuotoksia ja omaa tekemistä joita on syntynyt viikon/viikkojen aikana. Tämän huomattiin edistävän erityisesti esimerkiksi oppilaiden osallisuutta, innostuneisuutta ja motivaatiota.

Kokemukset ja arviointia: Arviointi oli eniten keskustelua herättävä aihe varsinkin oppimisportfolioissa. Kyseisen ilmiöprojektin ansiota koulumme otti käyttöön yhteisen portfoliokäytännön. Oppilaat rakentavat omaa portfoliota tästä eteenpäin, joka näkyy mm. vanhemmille ja ennen kaikkea oppilaille itselleen. Oppijoille saatiin näkyväksi erilaisia koulussa opittavia taitoja ja tietoja ja niiden opetussuunnitelmaan linkittymisen ymmärtäminen

Tehtävänannon ja tekemisen apuna käytetty lomake:

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen:

Tämän tehtävän tekemisessä oppilas kartoittaa ajatuksia omasta oppimisesta, tulevaisuuden haaveistaan ja omista arjen taidoistaan.  Oppilas miettii millaisessa kulttuurissa hän elää nyt ja millaisessa hän haluaisi elää ja miten hän omalla toimintaan vaikuttaa ympäristöön vastuullisena kansalaisena. Näitä ajatuksia kartoitetaan ja pohditaan yhdessä toisten kanssa monipuolisilla työtavoilla ja vahvistetaan omaa ilmaisua sekä monilukutaitoja.

Tämä tehtävän sisällöissä toteutuu kaikki Opetussuunnitelman osa-alueet.

Oppilaiden ajatukset kootaan jokaisen omaan pilvikarttaan, jonka keskelle laitetaan oma kuva. Nämä ajatukset kootaan vielä luokan yhteisiksi ja lopulta kaikki yhteen koulun ruokasalin seinällä olevaan suureen yhteiseen pilvikarttaan.

Alla on pilvikartan sisällön koordinaatit ja apukysymyksiä sekä linkkejä avuksi tiedonhakuun.

Pilvikartta: Aurinko

Omat vahvuudet: Missä olen hyvä? Mikä tekee minut iloiseksi? Mitä toivon itselleni? … Kirjoita itsellesi kirje tulevaisuuteen

OPS 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Mikä minua kiinnostaa? Mitä harrastan? Mitä haluaisin harrastaa?

OPS 6. Työelämä ja yrittäjyys

Mistä unelmoin tulevaisuudessa? Missä haluaisin olla töissä? Mitä haluaisin tehdä työkseni? Millaisen elämän, vapaa-ajan, kodin ym. haluaisin vanhana?

yläkoulu: ammatinvalinta monisteet.

ylä- ja alakoulu: unelma-ammatti moniste

linkit:

Hommat hoituu [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3838891

Runoja ja rusinoita [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3719259

Elintarvikealalta ammatteja moneen makuun [Symbol] http://www.maistuvaammatti.fi/

OPS 1.

Miten opin parhaiten? Mikä koulussa kiinnostaa? Mitä haluaisin oppia tänä vuonna?

OPS 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Miten huolehdin itsestä? Mitä osaan ja missä aion kehittyä? Ensiaputaidot

Punaisen ristin opetusmateriaalit [Symbol]

www.punainenristi.fi/koulusivut/opetusmateriaalit

OPS 2. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus

Ketkä auttavat minua ympärilläni arjessa?  Mistä saan tietoa maailmasta ja apua? Millä viestin toisille? Mitä viestintävälineitä käytän ja miten (sovellukset, pelit ym.)?

linkit: www.suomi.fi  / https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan

OPS 7. Osallistuva vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Miten voin toimia toisten hyväksi? Miten voin toimia maailman hyväksi?

Miten säästän luontoa ja rahaa? Pohditaan kuluttamista ja säästämistä.

linkki:

Kilpailu – ja kuluttajavirasto [Symbol] https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/

Martat [Symbol] https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/

 

Projektin nimi: Metsä (Eri luokka-asteilla oli valittuna erilaisia teemoja metsään liittyen, mutta kaikilla yhteisenä teemana oli metsä.)

Tekijä(t): Satu Väliaho, Ari Sillanpää

Oppilaitos: Parkanon yhteiskoulu

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Yläkoulun vuosiluokat 7-9, kaikki ryhmät

Kehittämishaaste: Mitä haluttiin ratkaista? Mikä oli tavoitteena? Tavoitteena oli luoda neljän koulupäivän mittainen kokonaisuus, jossa metsä tulisi oppilaille tutuksi heidän haluamasta näkökulmasta. Opettajat päättivät teeman (metsä), mutta oppilaat näkökulman, josta halusivat metsää tarkastella koko kokonaisuuden ajan. Tavoitteena oli luoda toiminnallinen kokonaisuus, jonka lähtökohtana on oppilaan oma kiinnostus. Erilaisia teemavaihtoehtoja olivat esim. nämä: Metsän antimet, Metsästys ja  riistanhoito, Ulkoilu ja retkeily, Puun kasvatus

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: 1. päivänä oppilaat tutustutettiin teemaan ja eri aihevaihtoehtoihin koulun ulkopuolisten alustajien (esim. 4H-yhdistys, vapaa-aikatoimi, metsästysseura) pitämien tietoiskujen avulla. Loppupäivän aikana oppilaat ryhtyivät hakemaan valitsemastaan aiheesta tietoa netistä opettajien antamien ohjeiden mukaisesti (tavoitteena on Slide-esitys ryhmissä). Toisena päivänä osallistutaan metsäaiheiseen kirjoituskilpailuun sekä lähdetään toteuttamaan metsään omaa, ensimmäisenä päivänä aloitettua ryhmätehtävää (Slide-esitys). Ajatuksena on, että ryhmätehtävää toteutetaan myös kolmantena teemapäivänä kokemuksellisesti metsässä kulkien ja oppien. Viimeisenä eli neljäntenä teemapäivänä on vuorossa tehtävän läpikäyntiä. Läpi koko kokonaisuuden oppilaat kirjoittavat oppimisestaan oppimispäiväkirjaa oman oppimisensa tueksi.

Kokemukset ja arviointia: arviointia, sekä mitkä ilmiöoppimisen elementit (joita yhdessä alussa määriteltiin) olivat läsnä vahvasti? Miten haastoit itsesi ilmiöoppimisen näkökulmasta sinulle uudella tavalla? Ensimmäinen päivä sujui odotusten mukaisesti, vaikkakin oppilaille tällainen oppimistapa tuntui aluksi oudolta: osa oppilaista lähti koulusta pois kesken koulupäivän. Ilmiöoppimisen elementeistä toteutuivat tai toteutuvat tulevissa päivissä erityisesti oppilaiden osallisuus, kokemuksellisuus, monipuoliset oppimisympäristöt, vuorovaikutus sekä oppilaiden tarpeet. Opettajan näkökulmasta uutta ja ehkä haasteellistakin oli tiivis yhteistyö toisten opettajien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä ison oppilasmäärän hallinta (koko luokka-aste oli samassa oppimistilanteessa).

Projektin nimi: Lähiympäristöä tutkimaan
Tekijä(t): Susanna Sirén-Lääperi
Oppilaitos: Itä-Hakkilan koulu, Vantaa
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: 4 lk

Kehittämishaaste: Halusin opettaa oppilaille projektin avulla tutkivaa työtapaa ja lähiympäristön havainnointia.

Osatavoitteita suomenkieli -ja kirjallisuus alueelta: Kysymyslause (kertaus), hakusana, tiedonhankinta, tietoteksti ja uutinen.

Osatavoitteita ympäristöopin alueelta lähiympäristöön liittyen: tutkimuksen tekeminen, alueen rakennettu ympäristö, alueen kasvillisuus, alueen elinkeinot ja alueen liikenne havainnoiden.

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Suunnittelin 5 oppituntia kestävän tutkivan oppimisen kokonaisuuden, jossa mukailin tutkivan oppimisen mallia. Tunneilla oli tutkimuksen etenemisen lisäksi myös muita yllä mainittuja tavoitteita. Viisi tuntia osoittautui liian lyhyeksi ajaksi kun mukaan tuli yhä enemmän sisältöjä suomen kielestä. Laajensin projektia n. seitsemään tuntiin.

1. tunti En malttanut olla esittelemättä Bloomin taksonomiaa. Teimme lisäksi saman kysymysharjoituksen kuin ensimmäisellä lähiopetuskerralla. Hieman toki mukaellen. Oppilaat hoksasivat yllättävän hyvin mihin Bloomin taksonomian tasoihin kysymyksillä päästiin. Yllätyin positiivisesti!

Kävimme läpi kysymyslauseen kirjoittamisen ja jokainen keksi kymmenen lähiympäristöön liittyvää kysymystä.

2.- 3. tunti: Kysymykset luettiin läpi ryhmissä ja niitä sai kommentoida. Tämän jälkeen jokainen valitsi omista kysymyksistään kolme sellaista, joihin olisi olemassa olevilla resursseilla mahdollista löytää vastaus. Ne esiteltiin minulle. Ohjasin kysymyksenasettelua ja haastoin pohtimaan mahdollisia tutkimusmenetelmiä valituille aiheille.

Lopulta jokainen valitsi kolmesta kysymyksestään yhden tutkimusaiheeksi. Tässä vaiheessa osa joutui muokkaamaan kysymyksiään tai hieman muuttamaan kysymysken asetteluaan. Opettelimme hypoteesin käsitteen ja jokainen kirjoitti hypoteesin omaan kysymykseensä sekä tutkimussuunnitelman.

4.-5. tunti: Nämä tunnit on vasta edessä. Tarkoitus on jalkautua lähiympäristöön tutkimaan oppilaiden valitsemia aiheita ja tutustua kunkin tarkoitukseen sopiviin tutkimusmenetelmiin. Näiden tuntien aikana käsittelemme yhdessä oppisisältönä hakusanan. Ne oppilaat, joiden tutkimukseen on järkevää etsiä tietoa internetistä, saavat työskentelyaikaa luokassa.

-(7.) tunti: Raportointi. Oppilaat kirjoittavat tutkimusraporttinsa ja esittelevät tutkimuksensa ryhmissä. Käsittelemme aiheita tietoteksti ja uutinen. Lyhyen tutkimusraporttinsa lisäksi ja avulla oppilaat kirjoittavat omasta tutkimuskohteestaan ja tutkimuksestaan joko tietotekstin tai uutistekstin. Tämä toteutetaan todennäköisesti tietokoneella kirjoittaen. Oppilaat lukevat valmiit tekstit toisilleen ja keskustelemme prosesseista yhdessä ja mietimme nouseeko aihepiireistä jatkotutkimusten aiheita.

Kokemukset ja arviointia: Toteutus on vasta puolivälissä, mutta koen jo nyt onnistuneeni osallistamaan oppilaita ja tarjoamaan heille heidän lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtevää oppimista. Työtapa vie paljon aikaa, mutta olen saanut aika mielekkäästi sisällytettyä myös oppiaineiden sisältötavoitteita osaksi projektia. Oppilaat ovat jakaneet osaamistaan ja haastaneet itseään työskentelyssä.

Vaikka rajasinkin kysymystenasettelun lähiympäristön aihepiiriin, otin uuden askeleen siinä, että oppilaat saivat varsin vapaasti valita mitä teemoja he lähiympäristöön liittyen aikovat tutkia/opiskella. Päätin myös mielessäni, että tämän prosessin tavoitteet ovat ensisijaisesti taidoissa. Projekti vei aika paljon aikaa ja se kasvoi edetessään. Se on ehkä hyväkin, sillä tulimme käsitelleeksi juuri sillä hetkellä relevanttea asioita. Hieman takaraivossa kuitenkin painoi se, että muut sisällöt jäivät nyt vähän heikommalle käsittelylle. Tätä pyrin tosin lievittämään siten, että työskentelyyn käytetyt tunnit jakaantuivat useamman viikon ajalle.

Hyvinvointiprojekti 4.lk
Nimet: Päivi Pitkänen ja Anna-Kaarina Mantela Jämsänjoen yhtenäiskoulu
Tavoitteet:
Oppilas oppii, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin.
Oppilas osaa etsiä tietoa eri lähteistä.
Yhteistyö ryhmän kanssa, oman roolin merkitys ryhmässä.

Projektin vaiheet tutkivan oppimisen mallia mukaellen:
Arvioidaan oppilaiden ennakkotietoja käsitekartan avulla.
Haetaan virikkeitä ja tutkitaan mm. oppikirjan hyvinvointijaksoa.
Mietitään, mistä osista ihmisen hyvinvointi koostuu. Kerätään ideoita luokan yhteiseen käsitekarttaan.
Mikä aiheista voisi kiinnostaa henkilökohtaisesti? Mitä haluaisin tutkia lisää? Valitaan tutkimusaihe. Pohditaan kysymyksiä, joihin etsitään vastausta.
Hypoteesin luominen omiin tutkimuskysymyksiin.
Arvioidaan tutkimuskysymysten hypoteeseja ja tarkennetaan sekä muokataan niitä tarvittaessa.

Suunnitellaan, mistä tietoa hankitaan. Etsitään tietoa aiheesta eri tavoin ja eri lähteistä.
Verrataan saatuja tuloksia ja löydettyjä tietoja hypoteeseihin.
Tutkimuksen saattaminen julkaisukuntoon.

Muuta:

Aulaan rakennetaan hyvinvoinnin puu, jonka oksat ovat hyvinvointiin osa-alueita. Oppilaat tuovat puuhun lehtiä, joihin kirjataan tehtyjä tekoja, jotka lisäävät omaa hyvinvointia.

Arviointi:

Oppilas laatii käsitekartan ennakkotiedoistaan projektin alussa ja lopussa. Verrataan käsitekarttoja.

Arvioidaan ryhmätyötaitoja itsearvioinnin avulla.

Omaa arviontia: Enemmän pitäisi kiinnittää huomioita vielä että julkaisut voisivat olla hyvin monimuotoisia.

Julkaisun arviointi

Oppilaat lähtivät miettimään, mitä hyvinvointi tarkoittaa, käsitekartan avulla

1) Koonti ennakkokäsitekartoista

2) Esimerkki oppilasryhmän ennakkokäsitekartastaKoonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä

3) Koonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä

4) Tutkimussuunnitelmapohja

Tavoitteet ja arviointi:

  • Oppia, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – > käsitekartta
  • Oppia etsimään tietoa erilaisista lähteistä -> lähdeluettelo
  • Toimia yhteistyössä toisten kanssa -> vertaisarviointi ryhmässä
  • Esitellä oma työ toisille – Julkaisu

Opettajan palaute työstä. Arvosana ryhmälle. Oppilaat jyvittävät arvosanan työhön osallistumisen perusteella.

Tutkimuksen aihe: _______________________________________________________________

 

Tutkimuskysymykset: ____________________________________________________________

 

Hypoteesit:  _____________________________________________________________________

Mistä etsin tietoa?

________________________________________________________________________________

Tutkimuksen aikataulu:

 

oppitunti 1:  aloitan tiedonkeruun______________________________________

 

oppitunti 2:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 3:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 4:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 5:  tutkimusraportin tekeminen______________________________________

 

oppitunti 6:  tutkimusraportin tekeminen______________________________________

Miten esittelen työni ryhmälle?

________________________________________________________________________________

Uudet arviointikäytännöt opetuksessa

Perusopetuksen uudistetut opetussuunnitelmaperusteet haastavat myös oppimisen ja osaamisen arviointia, jota on hyvä tarkastella laajemmin, ottamalla huomioon oppilaiden osallisuus ja heidän yhteistyötaitonsa. Opetushallituksen rahoittamassa Uusi peruskoulun pedagogiikka hankkeen uudet arviointikäytännöt-koulutuksessa on tarkasteltu erilaisia arviointikäytänteitä, arvioinnin monia eri tehtäviä ja oppimisprosessin aikaista arviointia osana oppimiskokonaisuutta. Koulutuksen tavoitteena on ollut kehittää erilaisten käytännön esimerkkien pohjalta toimivia arvioinnin käytänteitä.

Koulutuksia järjestettiin kaksi 2017-2018 aikana.  Koulutukseen sisältyi kaksi lähipäivää sekä verkon välityksellä toteutettava webinaari. Lisäksi koulutukseen liittyi ennakkotehtävä ja työskentelyä verkkoympäristössä koulutuspäivien välissä. Kouluttajana toimi KT, FL Najat Ouakrim-Soivio, joka on toiminut mm. historian ja yhteiskuntaopin opettajana, rehtorina ja opettajankouluttajana, Opetushallituksessa oppimistulosten arviointiyksikön projektipäällikkönä ja tutkijana Helsingin yliopistossa.

Alla kerätty koulutuksissa syntyneiden keskustelujen yhteenvetoa, osallistujien pohdintoja ja tuotoksia arvioinnin kehittämiseksi

OSALLISTUJIEN OIVALLUKSIA JA POHDINTAA ARVIOINNISTA

Haasteita:

Miten saisin luota itselleni kokonaiskuvan arvioinnista?

Opettajan perustehtävä on opettaa, ohjata ja arvioida. Tämän pitäminen mielessä osoittaa sen, että arviointi ei voi olla päälleliimattuna, vaan se lähtee opettajan oman työn suunnittelusta: opetuksen tavoitteiden pohtimisesta, toteutuksen suunnittelusta ja näiden jälkeen pohdintaa, missä kohtaa arvioidaan ja miten? Täytyy itse pohtia, miten, milloin ja miksi arvioin? On hyvä huomata, että arviointi ei tapahdu menetelmien avulla vaan kokonaisopetuksen suunnittelusta!

Miten saada työyhteisö motivoitumaan pohtimaan arviointia?

Arviointikulttuurin kehittäminen on työyhteisön oma tahtotila, siihen tarvitaan työyhteison halu. Lähtee rakenteista ja toimintatavoista: esim. siitä, että sovitaan arvioinnista keskusteluun käytettävän pari kertaa vuodessa aikaa työyhteisön koulutuksissa ja tapaamisissa. Jos ei ole tahtotilaa, ei riitä, että yksittäinen yksittäinen opettaja tunnistaa tarpeen. Voi miettiä, löytyykö alueelta tahtotilaa (esim. ops-ryhmä), jos omalta koululta tukea ei saa.

Tavoitteet ja niiden arviointi tuntuu epäsuhtaiselta: on paljon tavoitteita ja vähän aikaa (ainakin oppiaineiden tavoitteissa), miten yltää kaikkiin tavoitteisiin?

Tavoitteita opetusuunnitelmassa on monen tasoisia. Usein helpottaa se, että erottaa Opsin yleis-, vuosiluokkaiset-, teema- (kuten monilukutaito) ja oppiaineiden omat tavoitteet.  Yleistavoitteita (ihmisenä kasvaminen, kansalaisuus) ei opita lyhyessä ajassa. Nämä ovat muidenkin opettajien vastuulla, jolloin ”pääkohteeksi” voi ottaa oppiainekohtaiset tavoitteet ja niiden tarkastelemisen.

Kun arviointia pohtii, tuntuu että tulee enemmän kysymyksiä kuin oivalluksia

Tästä usein tunnistaa asiantuntijan, kun alkaa tunnistamaan asioita, mitä kaikkea teemaan liittyy ja herää uusia kysymyksiä. Arviointi on monitahoinen asia, johon perehtyessä syntyy uusia kysymyksiöä, jotka vievät ajattelua ja toimintaa taas eteenpäin. Voisi miettiä, olisiko mahdollisuus vertaispariin, jonka kanssa pohtia kysymyksiä työyhteisössä?

Arki on kiireistä, aika loppuu kesken, aina ei ehdi tehdä kaikkia asioita jaksossa.

Yleensä keskustelu kollegoiden kanssa voi auttaa: pohdintaa, mitä olemme ehtineet tehdä, mikä oli erityisen olennaista tavoitteiden toteutumisen kannalta, miten muut kollegat ovat toimineet. Tarvitaan keskustelua, peilaamista ja pohdintaa oman työn ja arvioinnin suhteen; mikä on välttämätöntä, mitä voi jättää poiskin.

Usein sisältöpainotteisen ajattelun sijaan nimenomaan tavoitteiden tarkastelu, purkaminen ja priorisointi voi auttaa kiireen tunnun hallitsemisessa. yhtälailla erilaisten työskentelytaitojen, kuten oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen opettaminen on tärkeää, jolloin sisältöjen merkitys vähentyy emmekä silti karsi tavoitteden toteutumsesta. Usein kiireen tuntu voi myös johtua ajattelutavasta, että oppiminen syntyy opettajan tekemisestä.

Syntyneitä kysymyksiä

Miten laaja-alaisia arvioidaan?

Osana oppiainetta, täytyy luottaa ja uskaltaa uskoa oman oppiaineen tavoitteiden toteutumisen myötä myös laaja-alaisten toteutumiselle. Mitä selkeämmin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita on purettu auki itselle ja muille, tulee esiin laaja-alaisen osaamisen toteutuminen.

Voiko sisällöt olla enää tavoitteita?

Hyvin voi, faktat ja käsitteet ovat edelleen tärkeitä. Usein, jos opetuksessa keskitytään pelkästään sisältöihin, usein arviointikin keskittyy sisältöjen toistamiseen

Oivalluksia                

-Opsista ei löydy valmista kaavaa arviointiin, Ops kannattaa tuntea kuitenkin hyvin, helpottaa arviointia

-tärkeintä on selventää ja sisäistää itselle, mitä, miksi ja miten arvioidaan, tämän jälkeen vasta tarkempien menetelmien pohtiminen

-tavoitteiden pureskelu ja avaaminen on tärkeää!

-itsearviointi ei ole helppoa aikuisellekaan, oppijaa pitää kuitenkin haastaa ja opettaa itsearviointiin pikkuhiljaa

-jatkuva palaute on suullista puhetta opettajan ja oppija välillä ja usein oppijaa kannustavaa. Arviointi on vuorovaikutusta, johon molemmat voivat vaikuttaa.

-arvioinnin erilaiset tavoitteet määriteltävä itselle, pilkottava itselle, oppilaille sekä huoltajille

-arvioinnin ymmärtäminen kokonaisuutena

-ymmärrys arvioinnin tavoitteista helpotti, ei tarvitakaan arviontiähkyä, olemassaolevan tekeminen näkyväksi,

-on parempi opettaa hyviä toimintataitoja ja työskentelytaitoja, kuin huolehtia yksittäisten sisällöllisten asioiden saavuttamisesta arvioinnissa.

-oppijan minäpystyvyyden kehittäminen arvioinnin avulla on tärkeää; opin tämän, kun teen töitä, saan palautetta etenemisestä, sinnikkyydestä. Tärkeää oppijan tukeminen ja innostuksen huomaaminen

Koulutuksessa pohdittiin millaisia menetelmiä osallistujat käyttävät lähtötason, oppimisen aikaisen ja osaamisen arviointiin:

 

  Lähtötason arviointi Oppimisen aikainen arviointi Osaamisen arviointi
1-2 lk

-ajatuskartta

-liikuntaleikki

-näytä peukulla

-”Selitä sana”  mitä ei osata selittää?

-suullinen palaute

-testit

-kierretään katsomassa toisten töitäà toisilta oppiminen

-Tietokilpailut ryhmissä

-testit

-Videoidut ryhmäkeskustelut

3-6 lk

-Kirjoitustehtävä: kerro itsestäsi

-Lähtötasotestit (esim. ma)

-Taitoaineet: työskentelyn havainnointi

-suullinen tai kirjallinen kysely

-Opettaja istuu kuuntelemaan eri ryhmien työskentelyä

-opettaja auttaa  osaamista/harjoittelua vaativia asioita

-blogi, johon dokumentoidaan osaamisen kehittymistä -eri tavoin

-rastityöskentelyä ryhmissä

-Kahoot aiheesta

-omat tuotokset aiheesta

-portfolio tai muu dokumentoidun oppimisprosessin arviointi

7-9 lk

-Kerro itsestäsi/esittelevä piirros

-ryhmäpohdintaaà mitä muistat tästä aiheesta

-keskustelut aiheesta

-alku/lähtötasotesti

-digivälineidien hyödyntäminen, mm. padlet, mentimeter

-Opetuskeskustelut

 

-Opettaja/oppilaat tekevät päiväkirjaa edistymisestään blogiin

-tehtävien tarkistus

-keskustelu

-open suullinen palaute

-arvioitavat tehtävät

läksyn kuulustelu

-elokuva-analyysi

-esseet

-kokeet (kirjallinen ja suullinen)

-pari/ryhmätyöt,  

-esitykset

-tutkimusraportit,

-työselostukset

-oppimispäiväkirja

-seminaari tai keskustelu

 

Koulutuksessa vedettiin hyvin yhteen arvioinnin keskeisiä teemoja ja niistä syntyneitä havaintoja

Mitä arvioin?

Oppimisprosessia (joka voi sisältää lähtötason, oppimisen aikaisen ja lopputason arviointia), tavoitteiden saavuttamista, itseäni ja omaa opetustyötäni.

Miten arvioin?

kannustaen, eteenpäin ohjaten. Menetelmiä mm. arvosanoilla, arviointikeskusteluilla, havainnoilla, suullisesti, itse- ja vertaisarviointi

Milloin arvioit?

Arvioidaan prosessin aikana riittävän aikaisin, jolloin oppijalla mahdollisuus reagoida.
Arvioidaan tarpeeksi vähän kerrallaan, ei uuvuttavan pitkää listaa arvioitavia asioita

Miksi arvioin?

Jotta voi tukea oppimista ja ohjata
Jotta oppija voi hahmottaa omaa osaamistaan
Jotta saan tietoa oppijoiden osaamisesta

Miten oppilas on arvioinnissa mukana?

Oppija aktiivisena toimijana , ei vain kohteena
Omien tavoitteiden asettaminen, itse- ja vertais-arviointi

Miten arviointi on omassa työssä mukana

Selkeyttämässä ja jäsentämässä opetusta ja tavoitteiden saavuttamisessa
Opettajalle palaute omasta työstään

Mitä on monipuolinen arviointi?

Tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia osaamisen näyttämiseen
Realistista ja kannustavaa sekä kehittävää