Monialaiset oppimiskokonaisuudet -koulutuksessa keskityttiin nimensä mukaisesti antamaan osallistujille pedagogisia eväitä ja konkreettisia välineitä monialaisten oppimiskokonaisuuksien/ilmiöoppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lähtökohtana koulutuksessa oli toimivan ja oppilaslähtöisen oppimisprosessin rakentaminen ilmiöoppimisen kokonaisuuksiin.
Koulutus kuului laajempaan Uusi peruskoulun pedagogiikka –koulutushankkeeseen ja se toteutettiin kaksi kertaa vuosien 2017-2018 aikana. Yleisesti koulutus koettiin antoisaksi ja tarpeelliseksi, sillä monet opettajat, koulut ja kunnat pohtivat tällä hetkellä ilmiöoppimisen toteuttamista ja hyviä ja erilaisia käytäntöjä sen toteuttamiseen kaivataan. Koulutus koettiin selkiyttävän itse ilmiöoppimisen käsitettä sekä antavan keinoja oppijalähtöisten ilmiökokonaisuuksien suunnitteluun sekä opettajatasolla että koko koulun ilmiörakenteen suunnittelun tasolla.
Kouluttajana toiminut Petteri Elo tuo esiin tärkeitä havaintojaan koulutuksen sisällöstä ja sen etenemisesta:
Monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttaminen koulussa nostattaa monella tunteet pintaan niin hyvässä kuin pahassa. Myös media sekä monet asiantuntijat ja vanhemmat ovat ottaneet kantaa asiaan. Tällä kurssilla lähdimme tutkimaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa tavoitteena mallintaa ja luoda caseja toimivista, tarkoituksenmukaisista ja oppimista laaja-alaisesti tukevista opintokokonaisuuksista. Kouluttajana toin kurssille esimerkkejä omasta opetuksestani sekä ennen kaikkea esimerkkejä toimivista oppimisprosesseista, jotka luovat runkoa ja struktuuria opintokokonaisuuksiin. Yksi suurimmista väärinymmärryksistä monialaisten opintokokonaisuuksien kohdalla on se, että oppilaslähtöisyyden ajatellaan tarkoittavan sitä, että opettaja ei voi “opettaa”, vaan oppilaiden pitää antaa toimia vapaasti oma mielenkiinnon kohde mielessä. Opettaja kyllä opettaa ja mallintaa hiki hatussa, mutta kohteena on erityisesti taidot. Tällöin tarvitaan erityisesti taitoja ohjata oppijoita harjoittelemaan ja oppimaan näitä taitoja.
Alla otteita erilaisista osallistujien kehittämistä ja kokeiluista ilmiöoppimisen suunnitelmista ja käytännöistä.
Nimet: Heidi Jurkola ja Anna-Mari Pökkönen
Kehittämishaaste: Ilmiöoppimisen tavoite- ja toteutussuunnitelman työstäminen omaan kouluun.
Tavoite ja toiminta: Ilmiöoppimisen suunnitelmallisuuden puuttuminen ylläpitää toiminnan hajanaisuutta. Olemme ryhtyneet rakentamaan kokonaisuutta pedagogisin keskusteluin rehtorin kautta. Toiveena lasten osallistaminen, pitkäjänteisyys, henkilökunnan ymmärryksen lisääminen siitä, mitä ilmiöoppiminen on. Yhteisyys ja yhtenäisyyden vahvistaminen tärkeää sekä jakamisen kulttuuri koko kouluyhteisössä.
Kuntamme opetuksen painopistealue on tänä lukuvuonna luonto. Se tulee olemaan koulussamme ilmiöiden yläkäsite. Laadittava runko toimii opetuksen pohjana seuraavat kolme lukuvuotta vuosittaisin tarkennuksin.
Syksyllä 2018 toteutettiin koulun opettajien kanssa nk. pedagoginen kokous. Tuolloin hahmoteltu linjaa ja käyty läpi uudelleen Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet -kuvausta paikallisesta OPS:sta. Suunnitteltu. yhdessä oppilaiden osallistamisen muotoja luontoteeman pohjalta.
Opettajakunnan toiveita ja yhteisiä suuntaviivoja ilmiöoppimiseen ja sen tavoitteisiin: todellisen maailman kohtaaminen, jotain konkretiaa, oppilaiden näkökulman laajentaminen, lasten osallistaminen, tutkiva oppiminen ja oivaltaminen, myös tylsyyden sietäminen.
Nimi: Laura Saario
Kehittämishaaste: Jopo-ryhmän leivoskokeilu
Kohderyhmä 9 lk. Jopot, ryhmän koko 10 oppilasta
Ilmiölle varattu aikaa 3 x 1,5h
Tutkittava ilmiö on leivonta ja leivontaan liittyvät tekijät. Oppilaat saavat kehitellä parhaan mahdollisen leivonnaisen käyttämättä apuna mitään ohjetta. Tarkoituksena on siis ensin tehdä yksin tai parin kanssa suunnitelma (resepti) mitä lähtee toteuttamaan. Kun reseptin on toteuttanut käytännössä, pitää pohtia mikä meni vikaan, miltä leivos maistuu ja näyttää ja miten ohjetta voisi kehittää. Seuraavaa kokeiluerää varten ohjetta muutetaan jne.
Tavoitteena on että oppilaan luovuus, ongelmanratkaisu, syy-seuraussuhteiden hahmotus ja tiedon tuottaminen kehittyy. Oppilaat pitävät kirjaa reseptin kehittelyn eri vaiheista ja antavat palautetta itselleen leivonnaisesta. Näin kehittyy myös ymmärrys siitä, että palaute kohdistuu tekemiseen ja toimintaan, ei sinuun ihmisenä. Lisäksi kokeilussa opitaan epäonnistumisen ja virheiden sietoa.
Huomiot aloituksesta
-osa oppilaista lamaantuu tällaisissa tehtävissä, missä saisikin koittaa mitä vaan. Eivät tiedä mitä tehdä. “Emmä tiedä mitä mä teen ku en tiedä yhtään mitä johonki muffinsseihin tulee”
-osa oppilaista valitsee helpon reseptin, minkä jo hallitsee. Uuden kokeilu ja itsensä haastaminen vaikeaa, halutaan pysyä tutussa ja turvallisessa.
-oppilaita pitää ohjeistaa siihen, että määrät, raaka-aineet ja tekovaiheet kirjataan tarkasti ylös. Pitää siis korostaa että ohjetta ei voi kehittää, jos et tiedä mikä on lähtötilanne.
-epäonnistumista pelätään ja siitä turhaudutaan
-tasapainottelu liian neuvomisen ja ohjaamisen välillä haastavaa. Neuvojen antaminen johti siihen, että oppilas ei pohtinut itse asioita, vaan totteli annettuja neuvoja.
Huomiot muista jatkokerroista: oppilaiden osaaminen kehittyi muilla seuraavilla kerroilla, ja sen huomasi sekä tuotoksissa että työskentelytavoissa (opeteltiin reseptejä, innostus tekemiseen), onnistumisen huomaaminen omassa tekemisessä, epäonnistumisen sietokyky kasvanut.
Nimi: Saija Hietala ja Tiina Jukkala
Aihe ja tavoite: KESTÄVÄ KEHITYS (Yhdessä voimme hyvin, kestävä kehitys, osallistuminen, vaikuttaminen)
3.-4.luokkalaisten teemana on tänä syksynä Unicefin Kestävän kehityksen tavoitteet, jotka pitäisi maailman laajuisesti saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen oppilas saa valita kaksi teemaa syksyn aikana ja aihetta opiskellaan 2 tuntia viikossa ja kahdeksan viikon ajan yhtä teemaa.
Kiky-lauantaina pidetty opettajille koulutustilaisuus ilmiöoppimisen projektista, jotta kaikille syntyisi käsitys ilmiöoppimisen tavoitteista ja mahdollisuuksista:
https://prezi.com/p9fzjlwmhz3n/monialaiset-oppimiskokonaisuudet/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Eteneminen: Teemat esiteltiin oppilaille ensin omissa luokissa. Video, julisteet.
5 Teemaa
- Vedenalainen elämä
- Innovaatiot ja infrastruktuuri
- Ilmastotekoja
- Edullinen ja puhdas energia
- Terveys ja hyvinvointi
5 ryhmää/ 2 opettajaa per ryhmä
Arviointi:
- Itsearviointi
- Passi, jota täytetään jokaisella kerralla
Linkkejä, erityisesti YK-liiton sivuille oli kerätty hyvin kattava kokelma erilaisia linkkejä materiaaleista opetuksen tueksi.
https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/
https://maailmankoulu.fi/agenda2030/
https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015
Tämä oli aloitusvideo:
https://www.youtube.com/watch?v=MqWE6pwwbO0&feature=youtu.be
Jokainen opettaja näytti luokassaan yllä olevan videon ja oppilaat numeroivat kiinnostuksensa mukaisesti tarjolla olevat 5 teemaa listalle.
Toteutuminen: Tärkeää on ollut oppilaiden itsearviointi eli oman työskentelyprosessin ymmärtäminen ja seuraaminen, välineenä mm. seuraava lomake
Ilmiöopiskelua: Terveys ja hyvinvointi
Nimi:
Mitä haluat tutkia? Mikä terveeseen elämään liittyvä ilmiö sinua kiinnostaa?
Ympyröi ajatuskartasta yksi aihe. Ympyröi se. Kirjoita kysymyksiä aiheeseen liittyen. Valitse niistä mielenkiintoisin.
Mitä työskentelytapoja käytät? Miten etsit vastauksia kysymyksiisi?
___________________________________________________________
___________________________________________________________
Missä eri paikoissa työskentelet ja mitä niissä teet?
___________________________________________________________
___________________________________________________________
Millä eri välineillä aiot työskennellä? Tarvitsetko jotakin kotoa?
___________________________________________________________
___________________________________________________________
Miten esittelet opintosi? Minkälainen tuotos? Kirjoita tai piirrä suunnitelmasi.
___________________________________________________________
___________________________________________________________
Suunnittele aikataulu. Miten etenet?
Kerta 1.Suunnittelu ja työn aloitus
Kerta 2. Työskentelyä: ______________________________
Kerta 3. Työskentelyä: ______________________________
Kerta 4.Työskentelyä: ______________________________
Kerta 5. Työskentelyä: ______________________________
Kerta 6. Työskentelyä: ______________________________
Kerta 7. Työ on valmis! Esittelyä.
Käytätkö omaa aikaa? Kuinka paljon?
___________________________________________________________
___________________________________________________________
___________________________________________________________
___________________________________________________________
|
Itsearviointi
|
|
|
|
|
Keksin ilmiön helposti
|
|
|
|
|
Löysin vastauksia kysymykseeni
|
|
|
|
|
Keskityin työskentelyyn
|
|
|
|
|
Sain työni valmiiksi aikataulussa
|
|
|
|
|
Työskentely oli innostavaa
|
|
|
|
|
Yhteistyö sujui
|
|
|
|
Mitä opin? Kerro kaksi asiaa.
________________________________________________________
___________________________________________________________
Projektin nimi: Karviaistien Pilvikartta – projekti
Tekijä(t): Anton Telih ja Susan Myllyaho
Kehittämishaaste: Tavoitteena oli saada tuotua koulussa opiskeltavat asiat lähemmäksi arkea, sekä saada oppilaat huomaamaan heidän suuren potentiaalin. Toisaalta halusimme saada oppilaat myös omakohtaisesti huomaamaan, että koulussa opitut asiat ovat hyödyksi myös koulun ulkopuolella. Tässä kohtiin oppilaiden omat ideat ja testaukset olivat pääosassa.
Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Lähtökohtana oli rakentaa syyslukukaudelle ilmiö, jossa oppilaiden vahvuudet nousisivat esille. Toisena merkittävänä tavoitteena oli tuoda koulua lähemmäksi oppilaiden arkea, sekä näyttää että he voivat tuoda kouluun paljon osaamista mutta samalla näyttää, että koulukin voi tuoda heidän arkeen lisää osaamista.
Sovimme myös, että näkyvyyttä tällä ilmiölle luodaan koko koulun yhteisillä musiikkitunneilla. Kerran viikossa jokainen luokka tai luokkaryhmät pääsevät esittämään omia tuotoksia ja omaa tekemistä joita on syntynyt viikon/viikkojen aikana. Tämän huomattiin edistävän erityisesti esimerkiksi oppilaiden osallisuutta, innostuneisuutta ja motivaatiota.
Kokemukset ja arviointia: Arviointi oli eniten keskustelua herättävä aihe varsinkin oppimisportfolioissa. Kyseisen ilmiöprojektin ansiota koulumme otti käyttöön yhteisen portfoliokäytännön. Oppilaat rakentavat omaa portfoliota tästä eteenpäin, joka näkyy mm. vanhemmille ja ennen kaikkea oppilaille itselleen. Oppijoille saatiin näkyväksi erilaisia koulussa opittavia taitoja ja tietoja ja niiden opetussuunnitelmaan linkittymisen ymmärtäminen
Tehtävänannon ja tekemisen apuna käytetty lomake:
Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen:
Tämän tehtävän tekemisessä oppilas kartoittaa ajatuksia omasta oppimisesta, tulevaisuuden haaveistaan ja omista arjen taidoistaan. Oppilas miettii millaisessa kulttuurissa hän elää nyt ja millaisessa hän haluaisi elää ja miten hän omalla toimintaan vaikuttaa ympäristöön vastuullisena kansalaisena. Näitä ajatuksia kartoitetaan ja pohditaan yhdessä toisten kanssa monipuolisilla työtavoilla ja vahvistetaan omaa ilmaisua sekä monilukutaitoja.
Tämä tehtävän sisällöissä toteutuu kaikki Opetussuunnitelman osa-alueet.
Oppilaiden ajatukset kootaan jokaisen omaan pilvikarttaan, jonka keskelle laitetaan oma kuva. Nämä ajatukset kootaan vielä luokan yhteisiksi ja lopulta kaikki yhteen koulun ruokasalin seinällä olevaan suureen yhteiseen pilvikarttaan.
Alla on pilvikartan sisällön koordinaatit ja apukysymyksiä sekä linkkejä avuksi tiedonhakuun.
Pilvikartta: Aurinko
Omat vahvuudet: Missä olen hyvä? Mikä tekee minut iloiseksi? Mitä toivon itselleni? … Kirjoita itsellesi kirje tulevaisuuteen
OPS 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Mikä minua kiinnostaa? Mitä harrastan? Mitä haluaisin harrastaa?
OPS 6. Työelämä ja yrittäjyys
Mistä unelmoin tulevaisuudessa? Missä haluaisin olla töissä? Mitä haluaisin tehdä työkseni? Millaisen elämän, vapaa-ajan, kodin ym. haluaisin vanhana?
yläkoulu: ammatinvalinta monisteet.
ylä- ja alakoulu: unelma-ammatti moniste
linkit:
Hommat hoituu [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3838891
Runoja ja rusinoita [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3719259
Elintarvikealalta ammatteja moneen makuun [Symbol] http://www.maistuvaammatti.fi/
OPS 1.
Miten opin parhaiten? Mikä koulussa kiinnostaa? Mitä haluaisin oppia tänä vuonna?
OPS 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Miten huolehdin itsestä? Mitä osaan ja missä aion kehittyä? Ensiaputaidot
Punaisen ristin opetusmateriaalit [Symbol]
www.punainenristi.fi/koulusivut/opetusmateriaalit
OPS 2. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus
Ketkä auttavat minua ympärilläni arjessa? Mistä saan tietoa maailmasta ja apua? Millä viestin toisille? Mitä viestintävälineitä käytän ja miten (sovellukset, pelit ym.)?
linkit: www.suomi.fi / https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan
OPS 7. Osallistuva vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Miten voin toimia toisten hyväksi? Miten voin toimia maailman hyväksi?
Miten säästän luontoa ja rahaa? Pohditaan kuluttamista ja säästämistä.
linkki:
Kilpailu – ja kuluttajavirasto [Symbol] https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/
Martat [Symbol] https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/
Projektin nimi: Metsä (Eri luokka-asteilla oli valittuna erilaisia teemoja metsään liittyen, mutta kaikilla yhteisenä teemana oli metsä.)
Tekijä(t): Satu Väliaho, Ari Sillanpää
Oppilaitos: Parkanon yhteiskoulu
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Yläkoulun vuosiluokat 7-9, kaikki ryhmät
Kehittämishaaste: Mitä haluttiin ratkaista? Mikä oli tavoitteena? Tavoitteena oli luoda neljän koulupäivän mittainen kokonaisuus, jossa metsä tulisi oppilaille tutuksi heidän haluamasta näkökulmasta. Opettajat päättivät teeman (metsä), mutta oppilaat näkökulman, josta halusivat metsää tarkastella koko kokonaisuuden ajan. Tavoitteena oli luoda toiminnallinen kokonaisuus, jonka lähtökohtana on oppilaan oma kiinnostus. Erilaisia teemavaihtoehtoja olivat esim. nämä: Metsän antimet, Metsästys ja riistanhoito, Ulkoilu ja retkeily, Puun kasvatus
Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: 1. päivänä oppilaat tutustutettiin teemaan ja eri aihevaihtoehtoihin koulun ulkopuolisten alustajien (esim. 4H-yhdistys, vapaa-aikatoimi, metsästysseura) pitämien tietoiskujen avulla. Loppupäivän aikana oppilaat ryhtyivät hakemaan valitsemastaan aiheesta tietoa netistä opettajien antamien ohjeiden mukaisesti (tavoitteena on Slide-esitys ryhmissä). Toisena päivänä osallistutaan metsäaiheiseen kirjoituskilpailuun sekä lähdetään toteuttamaan metsään omaa, ensimmäisenä päivänä aloitettua ryhmätehtävää (Slide-esitys). Ajatuksena on, että ryhmätehtävää toteutetaan myös kolmantena teemapäivänä kokemuksellisesti metsässä kulkien ja oppien. Viimeisenä eli neljäntenä teemapäivänä on vuorossa tehtävän läpikäyntiä. Läpi koko kokonaisuuden oppilaat kirjoittavat oppimisestaan oppimispäiväkirjaa oman oppimisensa tueksi.
Kokemukset ja arviointia: arviointia, sekä mitkä ilmiöoppimisen elementit (joita yhdessä alussa määriteltiin) olivat läsnä vahvasti? Miten haastoit itsesi ilmiöoppimisen näkökulmasta sinulle uudella tavalla? Ensimmäinen päivä sujui odotusten mukaisesti, vaikkakin oppilaille tällainen oppimistapa tuntui aluksi oudolta: osa oppilaista lähti koulusta pois kesken koulupäivän. Ilmiöoppimisen elementeistä toteutuivat tai toteutuvat tulevissa päivissä erityisesti oppilaiden osallisuus, kokemuksellisuus, monipuoliset oppimisympäristöt, vuorovaikutus sekä oppilaiden tarpeet. Opettajan näkökulmasta uutta ja ehkä haasteellistakin oli tiivis yhteistyö toisten opettajien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä ison oppilasmäärän hallinta (koko luokka-aste oli samassa oppimistilanteessa).
Projektin nimi: Lähiympäristöä tutkimaan
Tekijä(t): Susanna Sirén-Lääperi
Oppilaitos: Itä-Hakkilan koulu, Vantaa
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: 4 lk
Kehittämishaaste: Halusin opettaa oppilaille projektin avulla tutkivaa työtapaa ja lähiympäristön havainnointia.
Osatavoitteita suomenkieli -ja kirjallisuus alueelta: Kysymyslause (kertaus), hakusana, tiedonhankinta, tietoteksti ja uutinen.
Osatavoitteita ympäristöopin alueelta lähiympäristöön liittyen: tutkimuksen tekeminen, alueen rakennettu ympäristö, alueen kasvillisuus, alueen elinkeinot ja alueen liikenne havainnoiden.
Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Suunnittelin 5 oppituntia kestävän tutkivan oppimisen kokonaisuuden, jossa mukailin tutkivan oppimisen mallia. Tunneilla oli tutkimuksen etenemisen lisäksi myös muita yllä mainittuja tavoitteita. Viisi tuntia osoittautui liian lyhyeksi ajaksi kun mukaan tuli yhä enemmän sisältöjä suomen kielestä. Laajensin projektia n. seitsemään tuntiin.
1. tunti En malttanut olla esittelemättä Bloomin taksonomiaa. Teimme lisäksi saman kysymysharjoituksen kuin ensimmäisellä lähiopetuskerralla. Hieman toki mukaellen. Oppilaat hoksasivat yllättävän hyvin mihin Bloomin taksonomian tasoihin kysymyksillä päästiin. Yllätyin positiivisesti!
Kävimme läpi kysymyslauseen kirjoittamisen ja jokainen keksi kymmenen lähiympäristöön liittyvää kysymystä.
2.- 3. tunti: Kysymykset luettiin läpi ryhmissä ja niitä sai kommentoida. Tämän jälkeen jokainen valitsi omista kysymyksistään kolme sellaista, joihin olisi olemassa olevilla resursseilla mahdollista löytää vastaus. Ne esiteltiin minulle. Ohjasin kysymyksenasettelua ja haastoin pohtimaan mahdollisia tutkimusmenetelmiä valituille aiheille.
Lopulta jokainen valitsi kolmesta kysymyksestään yhden tutkimusaiheeksi. Tässä vaiheessa osa joutui muokkaamaan kysymyksiään tai hieman muuttamaan kysymysken asetteluaan. Opettelimme hypoteesin käsitteen ja jokainen kirjoitti hypoteesin omaan kysymykseensä sekä tutkimussuunnitelman.
4.-5. tunti: Nämä tunnit on vasta edessä. Tarkoitus on jalkautua lähiympäristöön tutkimaan oppilaiden valitsemia aiheita ja tutustua kunkin tarkoitukseen sopiviin tutkimusmenetelmiin. Näiden tuntien aikana käsittelemme yhdessä oppisisältönä hakusanan. Ne oppilaat, joiden tutkimukseen on järkevää etsiä tietoa internetistä, saavat työskentelyaikaa luokassa.
-(7.) tunti: Raportointi. Oppilaat kirjoittavat tutkimusraporttinsa ja esittelevät tutkimuksensa ryhmissä. Käsittelemme aiheita tietoteksti ja uutinen. Lyhyen tutkimusraporttinsa lisäksi ja avulla oppilaat kirjoittavat omasta tutkimuskohteestaan ja tutkimuksestaan joko tietotekstin tai uutistekstin. Tämä toteutetaan todennäköisesti tietokoneella kirjoittaen. Oppilaat lukevat valmiit tekstit toisilleen ja keskustelemme prosesseista yhdessä ja mietimme nouseeko aihepiireistä jatkotutkimusten aiheita.
Kokemukset ja arviointia: Toteutus on vasta puolivälissä, mutta koen jo nyt onnistuneeni osallistamaan oppilaita ja tarjoamaan heille heidän lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtevää oppimista. Työtapa vie paljon aikaa, mutta olen saanut aika mielekkäästi sisällytettyä myös oppiaineiden sisältötavoitteita osaksi projektia. Oppilaat ovat jakaneet osaamistaan ja haastaneet itseään työskentelyssä.
Vaikka rajasinkin kysymystenasettelun lähiympäristön aihepiiriin, otin uuden askeleen siinä, että oppilaat saivat varsin vapaasti valita mitä teemoja he lähiympäristöön liittyen aikovat tutkia/opiskella. Päätin myös mielessäni, että tämän prosessin tavoitteet ovat ensisijaisesti taidoissa. Projekti vei aika paljon aikaa ja se kasvoi edetessään. Se on ehkä hyväkin, sillä tulimme käsitelleeksi juuri sillä hetkellä relevanttea asioita. Hieman takaraivossa kuitenkin painoi se, että muut sisällöt jäivät nyt vähän heikommalle käsittelylle. Tätä pyrin tosin lievittämään siten, että työskentelyyn käytetyt tunnit jakaantuivat useamman viikon ajalle.
Hyvinvointiprojekti 4.lk
Nimet: Päivi Pitkänen ja Anna-Kaarina Mantela Jämsänjoen yhtenäiskoulu
Tavoitteet:
Oppilas oppii, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin.
Oppilas osaa etsiä tietoa eri lähteistä.
Yhteistyö ryhmän kanssa, oman roolin merkitys ryhmässä.
Projektin vaiheet tutkivan oppimisen mallia mukaellen:
Arvioidaan oppilaiden ennakkotietoja käsitekartan avulla.
Haetaan virikkeitä ja tutkitaan mm. oppikirjan hyvinvointijaksoa.
Mietitään, mistä osista ihmisen hyvinvointi koostuu. Kerätään ideoita luokan yhteiseen käsitekarttaan.
Mikä aiheista voisi kiinnostaa henkilökohtaisesti? Mitä haluaisin tutkia lisää? Valitaan tutkimusaihe. Pohditaan kysymyksiä, joihin etsitään vastausta.
Hypoteesin luominen omiin tutkimuskysymyksiin.
Arvioidaan tutkimuskysymysten hypoteeseja ja tarkennetaan sekä muokataan niitä tarvittaessa.
Suunnitellaan, mistä tietoa hankitaan. Etsitään tietoa aiheesta eri tavoin ja eri lähteistä.
Verrataan saatuja tuloksia ja löydettyjä tietoja hypoteeseihin.
Tutkimuksen saattaminen julkaisukuntoon.
Muuta:
Aulaan rakennetaan hyvinvoinnin puu, jonka oksat ovat hyvinvointiin osa-alueita. Oppilaat tuovat puuhun lehtiä, joihin kirjataan tehtyjä tekoja, jotka lisäävät omaa hyvinvointia.
Arviointi:
Oppilas laatii käsitekartan ennakkotiedoistaan projektin alussa ja lopussa. Verrataan käsitekarttoja.
Arvioidaan ryhmätyötaitoja itsearvioinnin avulla.
Omaa arviontia: Enemmän pitäisi kiinnittää huomioita vielä että julkaisut voisivat olla hyvin monimuotoisia.
Julkaisun arviointi
Oppilaat lähtivät miettimään, mitä hyvinvointi tarkoittaa, käsitekartan avulla
1) Koonti ennakkokäsitekartoista
2) Esimerkki oppilasryhmän ennakkokäsitekartastaKoonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä
3) Koonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä
4) Tutkimussuunnitelmapohja
Tavoitteet ja arviointi:
- Oppia, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – > käsitekartta
- Oppia etsimään tietoa erilaisista lähteistä -> lähdeluettelo
- Toimia yhteistyössä toisten kanssa -> vertaisarviointi ryhmässä
- Esitellä oma työ toisille – Julkaisu
Opettajan palaute työstä. Arvosana ryhmälle. Oppilaat jyvittävät arvosanan työhön osallistumisen perusteella.
Tutkimuksen aihe: _______________________________________________________________
Tutkimuskysymykset: ____________________________________________________________
Hypoteesit: _____________________________________________________________________
Mistä etsin tietoa?
________________________________________________________________________________
Tutkimuksen aikataulu:
oppitunti 1: aloitan tiedonkeruun______________________________________
oppitunti 2: _________________________________________________________________
oppitunti 3: _________________________________________________________________
oppitunti 4: _________________________________________________________________
oppitunti 5: tutkimusraportin tekeminen______________________________________
oppitunti 6: tutkimusraportin tekeminen______________________________________
Miten esittelen työni ryhmälle?
________________________________________________________________________________
Helsingin yliopisto
