Tunne- ja tietoisuustaitojen kehittäminen: harjoituksia kaikille luokka-asteille (1–12)

Alle on koottu Opetushallituksen rahoittaman Lasten ja nuorten tunne- ja tietoisuustaito -ohjaajakoulutukseen osallistuneiden kehittämistehtävissä esiin nousseita harjoitteita kaikille luokka-asteille.

Mielen mestari -seinä

Varaa Mielen mestari -aiheelle oma seinä, jota rakennatte yhdessä oppilaiden kanssa sitä mukaa, kun uusia asioita harjoitellaan. Seinä muistuttaa aiheesta, ja ehkä jopa saa lapsen tekemään harjoituksia aktiivisemmin. Seinästä on myös helppo näyttää, mitä aiheita Mielen mestari -tunneilla on tehty ja mikä harjoitelluista tehtävistä voi auttaa mm. hankaliin tunteisiin. Seinälle voi myös lisätä näkyviin tulevan viikon kotiharjoituksen aiheen. Kotiin saa tiedon kotiharjoituksesta, kun merkitsee Wilmaan positiivisen tuntimerkinnän ja tekstiin esim. ”Keskityit tunnilla hienosti. Voit seuraavalla viikolla harjoitella valpasta kuuntelua.” Joku huoltaja toivottavasti muistuttaa lastaan harjoittelusta, tai ehkä jopa harjoittelee lapsen kanssa. Saattaa olla, että varsinkin nuorimmat oppilaat eivät muistaisi muuten tehdä kotiharjoituksia.

Luontoa hyödyntävä harjoitus

Tämä harjoitus on suunniteltu pidettäväksi ulkona ja luontoa on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman monin eri aistein: kuunnellen, haistellen, katsoen, maistaen sekä tunnustellen. Harjoitus toteutetaan useampana kertana, jolloin voidaan keskittyä yhteen tai kahteen aistiin kerrallaan. Tässä esitellään kuitenkin vain ensimmäinen hajuaistiin perustuva harjoitus.

Harjoitus aloitetaan kasvitarhan omenapuiden luota. Oppilaat istuvat ryhdikkäästi maahan, omenapuiden juurelle. Heitä pyydetään keskittymään hengitykseensä ja antamaan kehonsa rentoutua. Ensimmäisenä tarkasteltava aistina on hajuaisti. Vedettäessä joka sisäänhengityksellä happea keuhkoihin saadaan samalla annos tuoksuja. Mikä tuoksuu? Onko se jokin kukka? Muu kasvi? Ylettyykö liikenteen tuoksu kasvitarhalle saakka? Millaisia hajut ovat? Imeliä? Raikkaita? Tunkkaisia? Hedelmällisiä? Millaisia tunteita nämä tuoksut herättävät? Entä ajatuksia? Samalla muistutetaan oppilaita siitä, että sisään hengittämämme happi on samalla puiden ulos hengittämää. Luonnon vastavuoroisuuden ja syy-seuraussuhteen mukaisesti myös ulos hengittämämme hiilidioksidi menee taas puiden käytettäväksi ja osaksi luonnon kiertokulkua (Rechtschaffen 2017, 199).

Mindfulness-kalenteri

Kehitystehtäväni on mindfulness-kalenteri, jonka voi ottaa luokassa/kurssilla käyttöön, kun kahdeksan viikon harjoitukset ovat takana. Jokaiselle kuukauden päivälle on yksi tehtävä, mitä pitää toteuttaa päivän aikana. Tällä tavalla tulee kerrattua kaikki kurssin tärkeät asiat ja sovellettua niitä heti arjessa.

  1. Istu ryhdikkäästi ja hengitä tietoisesti päivän aikana useamman kerran.
  2. Kiinnitä huomiosi tietoisesti hajuaistiisi ja siihen, mitä se aistii kaikkialla, missä liikut – etenkin ulkona.
  3. Mieti, mistä olet kiitollinen ja kirjoita ne paperille.
  4. Kysy perheenjäseniltäsi, mistä he ovat kiitollisia.
  5. Syö tänään jokainen ateriasi ajatuksella ja nauttien.
  6. Liiku luonnossa aistit auki.
  7. Mieti, miten lohduttaisit ystävää – samoin tavoin voit lohduttaa myös itseäsi
  8. Tee tietoisesti STOP-harjoituksia useamman kerran päivän aikana ja palauta samalla mieleesi, mitä sanan STOP kirjaimet tarkoittivat.
  9. Lähetä tänään tietoisesti lempeitä ajatuksia ystävillesi.
  10. Lähetä tietoisesti lempeitä ajatuksia itsellesi.
  11. Valmista päivän ateriasi ajatuksella: pilko kasvikset ja tiskaa tiedostaen yms.
  12. Katsele ympäristöäsi tarkkaavaisesti, löydät varmasti jotain uutta.
  13. Katsele ympärillesi ja huomaa kaikki kaunis.
  14. Siirrä taskustasi sitä mukaa kolikoita/pikkukiviä toiseen taskuun, kun olet kehunut/antanut positiivista palautetta jollekulle.
  15. Kerro jollekin tarina hyvästä ja pahasta sudesta.
  16. Hyvä poikii hyvää: laita hyvä kiertämään.
  17. Harjoittele tänään itsemyötätuntoa.
  18. Kuuntele itseäsi avoimella, lempeällä, uteliaalla ja hyväksyvällä asenteella.
  19. Huomaa hyvä ympärilläsi.
  20. Käy läpi kiitollisuusaakkoset ystäväsi kanssa.
  21. Anna kehosi päättää tänään aikataulusi.
  22. Jos jokin asia ärsyttää, mieti lähdetkö sen ajatuksen mukaan vai et – voit tietoisesti päästää irti siitä.
  23. Jätä tilaa itsesi ja ajatuksiesi välille.
  24. Muista, että olemme ihmisinä samassa veneessä – ymmärrys yleisinhimillisyydestä. Muistele, mihin harjoitukseen ajatus liittyi.
  25. Turvallinen ilmapiiri tulee hyväksymisen kautta. Ole hyväksyvä tänään kaikkia ja etenkin itseäsi kohtaan.
  26. Pidä tänään itsemyötätuntotaukoja itsellesi sekä kertaa samalla, mitä sanan TAUKO kirjaimet merkitsivät.
  27. Mitä sanoja sinun pitäisi kuulla itseltäsi tai muilta tänään? Sano ne ääneen.
  28. Kirjoita itsellesi rakkauskirje.
  29. Älä sekoita ajatuksiasi tunteisiin. Jos sinulla on esimerkiksi jokin negatiivinen tunne, älä anna sen viedä sinua kuin pässiä narusta vaan ota tunne tietoisesti vastaan, mieti mikä sen tarkoitus on ja päästä siitä sitten irti.
  30. Tee tunteiden havaitsemisen ja tiedostamisen harjoitus RAIN ja palauta samalla mieleen, mitä kirjaimet merkitsivät.
  31. Lähetä lempeyttä itselle ja kaikille! Olkoon niin, että olet onnellinen. Olkoon niin, että olet turvassa. Olkoon niin, että kehosi ja mielesi voi hyvin. Olkoon niin, että löydät rauhan elämässäsi.

Harjoittelua erilaisia toimintatapoja yhdistäen

Kehittämistehtäväni koostuu useasta eri palasesta, joiden yhteisenä teemana on tuoda uusia toimintatapoja opettamani pienryhmäni arkeen. Käytänteissä korostuvat tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen taidot sekä positiivinen vahvuuspedagogiikka.

Jokainen oppilas teki aluksi itselleen vahvuuskortin, johon hän merkitsi sekä ydinvahvuutensa että kehittämisvahvuutensa. Päivittäisessä keskustelussa mietitään tilanteita, joissa oppilas on päässyt käyttämään kyseisiä vahvuuksiaan ja hän saa korttiinsa leiman jokaisesta kerrasta, jolloin vahvuutta on käytetty. Olemme käyttäneet valmiita Huomaa hyvä -vahvuuskortteja mutta kehittämistehtävääni on kuulunut vahvuuksien sanoittaminen uudelleen oppilaideni ymmärryksen tason mukaisiksi.

Lisäksi harjoittelemme tunnetaitoja tunnekorttien avulla: oppilas valitsee kettukuvista kortin, joka kuvaa hänen tunnetilaansa esimerkiksi juuri tällä hetkellä, ja kertoo, miksi valitsi sen kortin. Korttien avulla voidaan kertoa myös vaikkapa viikonlopusta tai suhtautumisesta johonkin tulevaan tapahtumaan. Kahdenkeskiset juttutuokiot oppilaiden kanssa olivat myös osa kehitystehtävääni. Lisäksi kehitystehtävääni kuului koko koululle pidetty päivänavaus, joka oli mindfulness-tuokio. Tuokiossa harjoitettiin tietoista kuuntelua ja tehtiin leikkimielinen hengitysharjoitus.

Tuoksuja hyödyntävä harjoitus

Valitsin tuoksut tietoisen harjoituksen tueksi rusina-harjoituksen innoittamana. Jokainen nuori saa eteensä muutaman tuoksutikun, joita haistellaan yhtä kerrallaan samaan aikaan muiden kanssa. Tuoksutikut on hyvä merkitä numeroin harjoitusta helpottamaan. Jokaisen tuoksun välissä pysähdytään (STOP-harjoitus) ja kerrotaan tuntemuksista ja ajatuksista parille. Tuoksuja ei saa olla liikaa. Valitsin tuoksut luonnollisista eteerisistä öljyistä, sillä ne tuoksuvat vahvasti, mutta luonnollisesti. Pyrin valitsemaan erityyppisiä tuoksuja: laventeli, appelsiini, piparminttu, mustapippuri, kataja, ylang-ylang ja eukalyptus. Näistä yhteen tehtävään voisi valita kolme tai neljä tuoksua kerrallaan, jotta tehtävään on aikaa ja nuorten mielenkiinto säilyy.

Kielellä keskittyminen

Ihmisen kieli on herkkä. Usein emme mieti kieltämme ja sitä, miltä suussa tuntuu. Kielen kanssa voi kuitenkin myös harjoitella tietoista toimintaa/keskittymistä. Silmät kannattaa sulkea. Hengitetään ensin kolme kertaa rauhallisesti sisään ja ulos.

Tutustutaan kielen liikkeisiin. ”Ajattele kielen kärkeä. Nosta se ylös, niin, että se koskettaa kitalakea. Sen jälkeen taivutetaan kielen kärki alas, etualahampaiden taakse.” Muistutetaan tasaisesta hengittämisestä. Annetaan kielen liukua rauhallisesti pitkin hampaiden sisäpintaa niin, että kieli kaartaa hampaita pitkin hammasrivistön viimeiseen hampaaseen. Sitten siirrytään hampaiden alariviin. Annetaan kielen liukua rauhallisesti hammasrivistön sisäpintaa pitkin toiseen reunaan. Tämän jälkeen jokainen jatkaa oman kielensä keskittynyttä liikettä puoli minuuttia.

Miltä tuntui? Pystyitkö keskittymään?

Äänen tuntu -harjoitus

Äänen tuntu -harjoituksen tavoitteena on kehittää ääniaistimusten avulla keskittymistä ja tietoisuutta kehon tuntemuksista.

Harjoitus aloitetaan rauhoittumisella ja tehdään mieluiten silmät suljettuina. Ohjaaja luo soittimilla, kehosoittimilla tai ihmisäänellä rytmiä tai äänimaisemaa. Osallistujien tehtävänä on kuunnella mahdollisimman tarkasti äänten alkua ja loppua. Sen jälkeen kiinnitetään huomio siihen, herättääkö ääni kehossa jotain tuntemuksia, miltä tai missä kohtaa kehoa se tuntuu ja tuntuuko äänen kuunteleminen mukavalta vai epämukavalta. Koska harjoituksen tarkoituksena on pysähtyä äänimaiseman tuoman kokemuksen äärelle, soitinten tai rytmin vaihtelua tärkeämpää on luoda rauhallista tunnelmaa, jossa on aikaa havaintojen tekemiselle. Harjoitus voidaan päättää keskusteluun.

Myös oppilaat voivat osallistua äänimaiseman luomiseen. Harjoitus sopii yhdistettäväksi myös esimerkiksi musiikin, kielten tai kuvaamataidon tunteihin.

Keskittymis- ja vuorovaikutusharjoitus

Harjoituksen avulla voi oppia keskittymistä, rauhoittumista, rauhallista yhdessä toimimista, sovittujen ohjeiden noudattamista, yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Onnistuessaan harjoituksen aikana luokkaan syntyy taianomainen tunnelma.

  1. VAIHE: rauhoittuminen
  2. VAIHE: pariharjoitus
  3. VAIHE: koko luokan/ryhmän yhteisharjoitus, jossa istuinpaikat vaihtuvat
  • opettaja huolehtii siitä, että jokainen oppilas saa viestin, vie sitä eteenpäin ja pääsee vaihtamaan istumapaikkaa
  • ohjeet/esimerkki oppilaille ennen harjoitusta
  • sopimus: ei saa laittaa kättä kahta kertaa saman oppilaan olkapäälle
  • opettaja päättää harjoituksen, jolloin kaikki avaavat silmänsä ja huomataan, miten istumapaikat ovat vaihtuneet
  • keskustellaan yhdessä kokemuksista
  • Miltä tuntui, kun käsi laskeutui olkapäälle? Miltä tuntui kuunnella hiljaista liikkumista luokassa? Miltä tuntui odottaa, että joku pysähtyy taakse? Miltä tuntui liikkua luokassa äänettömästi? Millainen tunnelma luokassa oli harjoituksen aikana?

Kun kolmannen vaiheen harjoitus on tullut tutuksi, sitä voi tehdä ilman ykkös- ja kakkosvaihetta. Onnistuessaan harjoitus synnyttää luokkaan kollektiivisen kokemuksen avulla lähes maagisen ja käsin kosketeltavan keskittymisen tunnelman.

Tietoisuustaitojen harjoittamista

Lyhyt 15 minuutin mittainen tuokio pidetään luokassa ennen varsinaisen oppitunnin alkua.

Rauhallisena hetkenä ja paikassa on helpompi kuulla itseään, kehoaan ja sen tuntemuksia. Kun on asettunut mukavasti paikalleen, voi keskittyä omaan kehoon ja siihen, miltä siellä tuntuu ja mihin tunteisiin tuntemukset liittyvät.

  • Miltä oma keho tuntuu? Millaisia tunteita ja tuntemuksia siellä esiintyy?
  • Tuntuuko puristusta rinnassa, möykkyä palleassa, kireitä hartioita? Tuntuuko tiukkaa vannetta pään ympärillä?
  • Vaikeuttaako tunne rauhallista hengitystä?
  • Onko vaikeaa pysähtyä aloilleen ja olla hiljaa?
  • Mitä tapahtuu, jos suuntaa huomion kehoon ja sen tuntemuksiin? Lisääntyykö esimerkiksi puristus? Vai lieveneekö se?

Kehon tuntemukset voi vain hyväksyä ja antaa niiden olla olemassa, mahdollisista hankaluuden tunteista huolimatta. Havainnot ja tuntemukset voi kirjata ylös, jos pitää esimerkiksi päiväkirjaa. Jos tuntuu siltä, ettei omaa oloa jaksa kuunnella juuri nyt, voi olla itselleen lempeä ja ajatella että ehkä se onnistuu paremmin huomenna.

Tuntemusten myötä voi yrittää hyväksyä itsensä. Hyväksymisen tunteen kanssa voi viettää rauhallisen hetken, ja tunnustella, miltä se tuntuu.

Harjoituksina voidaan toistaa:

  • Asento
  • Tietoinen kuuntelu
  • Tietoinen hengittäminen
  • Ankkuri

Näiden lisäksi voi harjoitella kehotietoisuutta, STOP-harjoitusta sekä erityisesti itsemyötätuntoa. Sen lisäksi tehtäviä voi laajentaa erilaisiin esimerkkeihin ja videoklippeihin, kotiharjoituksiin ja erilaisiin oman elämän tilanteisiin.

Tunne- ja tietoisuustaitojen kehittäminen: harjoituksia yläkouluun

Alle on koottu Opetushallituksen rahoittaman Lasten ja nuorten tunne- ja tietoisuustaito -ohjaajakoulutukseen osallistuneiden kehittämistehtävissä esiin nousseita harjoitteita yläkouluihin.

Tyttöproggis-päivä

Harjoitus on suunnattu yläkoulun tytöille, mutta on sovellettavissa myös pojille. Tyttöproggispäivän tarkoituksena on oppia tunnistamaan ja nimeämään tunteita sekä kehittämään myötätuntoa.

Päivän aikana katsotaan nuorille suunnattu elokuva, johon löytyy lisäksi valmiita tehtäviä Koulukinon sivuilta. Elokuva on monia ajatuksia ja tunteita herättävä, joten tunteiden nimeämiseen ja tunnistamiseen liittyvät harjoitteet sopivat teemaan hyvin.

Päivän aikana on tarkoituksena opastaa kolmen eri harjoituksen (Hengitys/ankkurointi, STOP-harjoitus sekä myötätuntoharjoitus) avulla tyttöjä havainnoimaan ja tunnistamaan omia tunteita sekä niiden herättämiä vaikutuksia omassa kehossa ja toiminnassa, sekä antaa eväitä jatkoon omien tunteiden tunnistamiseen. Harjoitusten kautta tytöt saavat itselleen ”työkalun”, jolla voivat vaikuttaa omaan oloonsa, ajatuksiinsa, tunteisiinsa ja toimintaansa.

Myötätuntoharjoituksen avulla tytöt voivat huomata tuntevansa iloa ja lempeyttä, jota voivat myös kohdentaa omaan itseensä heille vaikeassa tilanteessa. Päivän aikana tytöt saattavat huomata, että muutkin ajattelevat ja tuntevat samoin kuin he itse. Päivän aikana voi tapahtua kollektiivista itsestä ja toisilta oppimista sekä oppia ymmärtämään, että koemme taustoistamme huolimatta samanlaisia asioita ja tunteita elämässämme.

 

Mindfulnesia terveystiedon opettamiseen

Valitsin kehitystehtäväkseni terveystiedon opettamisen Mindful Schools -ohjelman oppitunteja soveltamalla. Toteutin kaksi oppituntia koulumme jopo-luokalle, jossa olen käynyt ohjaamassa Mindful Schools -ohjelman oppitunteja säännöllisesti muutaman viikon ajan. Tätä ennen olimme tavanneet kaksi kertaa. Terveystiedon tuntien aiheena olivat tunteet ja niiden aiheuttamat reaktiot meissä. Tämän lisäksi kerrottiin mindfulnessin hyödyistä tunteiden huomioimisessa ja omien reaktioiden muuttamisessa.

Tunnin alussa otettin mindfulness-asento, jonka jälkeen hengiteltiin. Sen jälkeen sovellettiin Mindful Schools -ohjelmaa. Aiomme koota oppilaiden kanssa tunteita luokan seinälle. Tämä idea tuli oppilailta itseltään. Itse aion opettaa heille Mindful Schools -ohjelman lisäksi ainakin STOP-harjoituksen kevään aikana. Ehkä he itse kehittävät sitä jotenkin tai keksivät lisää omia harjoituksia.

Kokeiluja 7.-9. -luokkalaisille erilaisissa ryhmissä

Olen päässyt aloittamaan tunne- ja tietoisuustaitojen ohjaamisen kolmessa eri luokassa: pienryhmässä, jossa oppilaat ovat erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita, yleisopetuksen luokassa, johon on integroitu myös erityisoppilaita ja erityisluokassa, jossa oppilailla on yksilöllistetyt tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Oppilaat ovat 7.-9. -luokkalaisia.

Ohjaamisen pohjalta kirjoitin ajatuksiani ja kokemuksiani näistä oppitunneista, jonka perusteella koostui ohjeet siitä, mikä on tärkeää opettajan huomioida tunne- ja tietoisuustaitoja ohjatessa. Näiden ohjeiden pohjalta voisi helposti kehitellä myös ryhmälle omat pelisäännöt. Tärkeää on ohjaajan oma läsnäolo tilanteelle ja ryhmän antamille signaaleille. (ilmapiiri, ajatukset, puheet). Oppilaat olivat paljon halukkaampia, valmiimpia ja innokkaampia tekemään harjoituksia kuin osasin odottaa, joten kannustan kaikkia kokeilemaan.

Lisäksi aloin valmistaa yläkoululaisille sopivaa harjoitusvihkoa, jossa esiteltäisiin tärkeimmät asiat ja jossa olisi valmiiksi kysymykset jokaiseen tuokioon. Tämä vihkonen ei ole vielä valmistunut, vaan päädyinkin tekemään alkajaisiksi aiheen perusasioista PowerPoint-esityksen oppituntien tueksi. Esityksestä voi kopioida tuokioon sopivan dian paperille, johon voi kirjoittaa myös omia ajatuksia ja vastauksia kysymyksiin. Näistä paperiversioista voi koota oppilaille oman vihkosen. Vaihtoehtona on käyttää tavallista vihkoa, johon kirjoitetaan omia ajatuksia ja vastauksia tuokioiden lopussa annettuihin kysymyksiin ja pohdintatehtäviin.

Tietoisuustaito-opetustuokio: Liikunta& mindfulness

Käytän tulevissa harjoituksissa Rechtschaffenin Keskittymiskykyä luokkaan -opaskirjaa. Sivunumerot osoittavat harjoituksen kohdan kirjassa. Mukana myös linkkivinkki.

Liikuntasaliin tullessa haluan aina ensin ottaa aikaa siihen, että oppilaat saavat purkaa energiansa pois. Sen jälkeen he ovat vastaanottavaisempia erilaisille harjoituksille. Aloitamme suosikkileikillä eli hyllypallolla. Energianpurkuharjoituksen jälkeen siirrymme jumppapatjoille, jossa teemme venyttelyharjoitukset pareittain. Venyttelyjen jälkeen pyydän oppilaita omille paikoilleen, niin että kullekin on oma jumppapatja. Asetutaan patjan taakse. Ensin muutama ns. huokaiseva sisään- ja uloshengitys, jonka jälkeen keskitytään jalkapohjiin lattialla. Pilatesmaiseen tyyliin aloitamme harjoituksen pystyasennon hakemisella, jossa haemme myös selkärangan pystysuoraa asentoa. Lisäksi kuuntelemme hengitystä keskittyen sisään- ja uloshengityksen soljumiseen kehoon ja sieltä ulos. Tässä on oivallinen tilaisuus tehdä hengitys ankkurina -harjoitus (s.138).

Tässä vaiheessa käymme selinmakuulle omille jumppapatjoillemme ja teemme popcorn-ajatukset –harjoituksen (s.147). Tämän jälkeen siirrytään sydämellisyyden harjoittamiseen, jossa kehitetään myötätuntolihaksia. Harjoitus on sama kuin ihan minä itse -harjoitus (s.174). Tähän liitän vaihtoehtoisesti piirtämis- tai kirjoitusharjoituksen, jossa oppilaat voivat konkreettisesti piirtää tai miettiä, millaisia ystävällisiä tekoja he voivat viikon aikana toteuttaa koulussa. Seuraavalla tunnilla käymme läpi tekoja, joita tuli edellisen viikon aikana tehtyä. Tunnin päätteeksi teemme rentoutusharjoituksen omalla jumppamatolla fleecepeittojen alla. Hyviä harjoituksia löytyy esimerkiksi Mielenterveysseuran sivuilta tai Oivan sivuilta.

Tietoisuus- ja tunnetaitoja yläkoulussa sosiaalisen maalaamisen kautta

Kuvataiteen yhdistäminen tunne- ja tietoisuusharjoituksiin oli mielenkiintoinen kokeilu. Täysin hiljaisuudessa työskentely virittää aistimaan toisten kehonkieltä ja antaa tilaa omien ajatusten ja reaktioiden tutkimiseen.

Tehtävässä oppilaat kulkevat tilassa omaa oloaan tutkien ja pysähtyvät silloin tällöin satunnaisen parin kanssa niin, että selät ovat vastakkain.  Selkä on suurimmalle osalle murrosikäisiäkin neutraali kosketettava paikka. Viimeinen ”selkäpari” on pari, jonka kanssa yhteistä työtä maalataan.

Maalaus tapahtuu täysin hiljaisuudessa, toisen tekemisestä impulsseja ottaen. Tarkoitus on havainnoida niitä omia reaktioita ja ajatuksia, joita tekeminen aiheuttaa. Maalaaminen vaatii työhön keskittymistä. Se on myös väline, joka etäännyttää ja antaa mahdollisuuden sanattomaan kommunikointiin, joka ei kuitenkaan ole murrosikäiselle liian intiimiä. Toisen kanssa saman työn ääressä tekeminen puolestaan vaatii hyväksyvän läsnäolon ja avarakatseisuuden opettelua. Kun emme pysty puhumaan, sisäinen monologimme kiihtyy ja tämän sisäisen puheen havainnointia pyrkii ohjaaja ohjaamaan.

Tunne- ja tietoisuustaitojen kehittäminen: harjoituksia eskareille ja alakouluun

Alle on koottu Opetushallituksen rahoittaman Lasten ja nuorten tunne- ja tietoisuustaito -ohjaajakoulutukseen osallistuneiden kehittämistehtävissä esiin nousseita harjoitteita eskareille ja alakouluikäisille.

Tehtävävihko eskareille ja 1.-luokkalaisille

Harjoituksia varten luodaan tehtävävihkonen (ei kuitenkaan Hero-vihko), joka on monelle lapselle jo tuttu esim. muskarista. Lapsi tietää, että se liittyy tiettyyn toimintaan ja sen äärellä tehdään tietyntyyppistä harjoittelua tai teeman käsittelyä. Vihon täyttäminen ei edellytä kirjoittamista. Aukeaman värittäminen on merkki siitä, että tehtävät ovat tehty.

Tähän työhön tein yhden sivun esimerkin ja version Muumeista. Muumit ovat kaikille tuttuja sympaattisia hahmoja ja niihin ei sisälly negatiivisia tunteita. Muumit ovat inhimillisiä ja korostavat hyväksyvää, empaattista suhtautumista muihin. Muumien tunteisiin voi samaistua.

Vihko voisi toimia päiväkodissa tai koulussa opettajan tukena ja sen sisältöä voi sitoa teemoihin kuten vahvuus, OPSin sisältöihin tai laaja-alaisiin tavoitteisiin kuten arjentaitoihin ja vuorovaikutukseen.

Vihkosta avataan yksi sivu ja sen aihetta käsitellään yhdessä keskustelemalla. Näin sanallistetaan tunteita, aihetta käsitellään yhteisöllisesti ja harjoittelulla tunnistetaan tunne kehossa: minätietoisuus lisääntyy. Kun teema on käsitelty, väritetään aukeama, joka on merkki siitä, että tehtävä on tehty.

Harjoittelua soittimia hyödyntäen

Harjoituksen voi toteuttaa esimerkiksi pitkäsointisilla laattasoittimilla, äänimaljoilla tai vaikkapa pianolla. Lyhytsointiset instrumentit, kuten puiset ksylofonit eivät harjoitukseen sovellu. Harjoitus soveltuu 9-vuotiaille ja sitä vanhemmille.

Harjoitus aloitetaan asettautumalla istumaan tai makoilemaan lattialla. Tämän jälkeen ohjaaja kuvaa, että harjoituksessa on tarkoitus kuunnella intervalleja, ja havainnoida omia kuuntelun herättämiä kokemuksia. Harjoituksen kuvaamisen jälkeen ohjaaja aloittaa soittamisen. Ohjaaja soittaa muutamia eri intervalleja. Harjoituksen lopuksi kokemuksia voidaan jakaa pienissä ryhmissä tai vaikka koko porukalla.

Harjoituksen lopuksi keskustellaan harjoituksen herättämistä tunteista, syntyneistä havainnoista ja muista kokemuksista pienissä ryhmissä tai koko porukalla. Keskustelua voidaan myös jatkotyöstää esim. piirtäen.

Kehitystehtävä alakouluikäsille

Mindful Schools -tietoisuustaito-ohjelman mukainen tehtäväkirja. Tehtävät perustuvat Mindfulness Curriculum Kindergarten-5th Grade -tietoisuustaitomateriaalin kuuteentoista opetustuokioon. Tehtävät on laadittu siten, että ne tukevat pientenkin oppilaiden tietoisuustaitoharjoitusten kokemusten syventämistä. Tehtäviä on mahdollista eriyttää ylöspäin tai tehdä kotitehtävänä osana harjoittelua. Tehtäväkirjan avulla tietoa tunne- ja tietoisuustaitoharjoituksia saadaan välitettyä myös koteihin ja oppilaille jää yhteisen harjoittelujakson jälkeen tehtävien muodossa työkaluja tunne- ja tietoisuustaitojen itsenäiseen harjoitteluun.

Itsemyötätuntoa tukeva harjoitus kuvan avulla

Tehtävänä on tehdä viikoittain kuukauden ajan myötätuntoharjoitus, jossa lähetetään myötätuntoisia ajatuksia itselle, jollekin läheiselle ja jollekin vähän vieraammalle ihmiselle.

Kaikki istuvat omilla paikoillaan ja toistavat mielessään seuraavat sanomani lauseet:

”Toivon, että olen turvassa.”

”Toivon, että olen rauhallinen.”

”Toivon, että olen ystävällinen itselleni.”

”Toivon että hyväksyn itseni sellaisena kuin olen.”

Sen jälkeen keskustellaan itsemyötätunnosta ja siitä, mitä se tarkoittaa.

Oppilaat miettivät, mitkä sanat lohduttaisivat juuri häntä ja kirjoittavat ne sitten paperille. Pohditaan, kuka tai millainen hahmo voisi lohduttaa tai kannustaa häntä vaikeassa tai haastavassa tilanteessa. Se voi olla esim. eläin, mielikuvitushahmo tai joku ihminen. Piirretään tai etsitään hahmolle tai henkilölle sopiva kuva. Jotta tulisi hyvä mieli, mitä tämä henkilö voisi minulle sanoa, mitä sanoja minä juuri silloin tarvitsen. Valittu kuva liimataan pulpetin kanteen, ladataan kännykän näyttöön tai paikkaan, josta se on helposti löydettävissä. Ensin myötätuntoiset sanat voivat olla kuvan mukana, mutta myöhemmin niitä ei ehkä enää tarvitse ja ne voi ottaa halutessaan pois. Harjoittelemalla myötätuntoiset sanat tulevat aina mieleen, kun katsoo kuvaa. Näin voi lisätä itsemyötätuntoa jokaiseen päivään.

Harjoittelun aikana tutustutaan tunnetaitoihin Askeleittain ja Huomaa hyvä -materiaalin avulla. Itsemyötätuntoharjoittelua jatketaan viikoittain kuukauden ajan käyttämällä lohduttavan hahmon kuvaa apuna. Kuvan on hyvä olla helposti saatavilla. Vahvistetaan kuvahahmon yhdistymistä myötätuntoisiin ajatuksiin itseä kohtaan. Vähitellen pelkän kuvan näkeminen saa myötätunnon heräämään. Kun haluamme ja toivomme itsellemme ja toisillemme hyvää, se saa lopulta välittämisen ja myötätunnon tunteen heräämään.

Oppilaat saavat tehtäväksi harjoitella tätä myös kotona.

Luontoa hyödyntävä harjoitus alakouluun

Luonto ja metsä rentouttavat ja virkistävät mieltä. Luonnossa oleminen auttaa rauhoittumaan ja laskemaan sykettä. Luonnossa onkin luonnollista tehdä tietoisuusharjoituksia, koska ympäristö luo jo otollisen tilan rauhoittumiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle.

Tässä harjoituksessa oppilaat tekevät metsässä 1-2 oppitunnin ajan tietoisuuteen liittyviä harjoituksia. Oppilaat saavat harjoittaa tietoista metsäkävelyä, jonka aikana aktivoidaan eri aistikanavia vuorollaan ja tunnistetaan tunteita, joita luonto itsessä herättää. Huomioidaan, mitkä asiat luonnossa lisäävät hyvinvointia ja mistä saa olla kiitollinen. Koululuokassa perehdytään tämän jälkeen kiitollisuustunteeseen tarinan ja tehtävien parissa. Tarkoituksena on lisätä itsetuntemusta, tehdä oma hyvinvointikatsaus ja kiinnittää huomio asioihin, joista omassa elämässään voi olla kiitollinen.