Opetushallituksen rahoittama 8 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 11.2.–30.11.2022.
Tutustu hankkeen aikana tehtyihin kehittämiskokeiluihin ja niistä kirjoitettuihin blogiteksteihin:
Kestävän ja resilientin koulun johtamisesta
Luo aikaa ja mahdollisuuksia osallistua – kohti johtajuutta ryhmätasolla
Matkalla – kohti yhteiskampuksen toimintakulttuuria
Muutosten vuosi muutosten vuosien ketjussa
Opettajien työhyvinvointi pienessä koulussa
Palloja ilmassa ja muutama koppi – meistä, muutoksista ja johtajuudesta
Pohdintoja inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävästä työstä
Tarinapuun innoittamana kohti uudenlaista tapaa kuvata organisaatio
Työryhmätyöskentelyä uudistamassa – rehtoriryhmän yhteinen työryhmätehtävä
Yhteisöohjautuvuuden tukeminen asiantuntijaorganisaatiossa
Kestävyysmurros haastaa johtamista myös vakiintuneissa organisaatioissa ja instituutioissa. Tarvitaan muutoksia ajattelutavoissa, arvoissa ja maailmankuvissa.
Näillä ajatuksilla käynnistyi Uudistuvan ja kestävän oppimisyhteisön johtaminen -koulutus. Lähes vuoden mittaisen prosessin aikana eri oppilaitoksista tulevat johtamisen ja kehittämisen ammattilaiset tutkivat ja kehittivät omaa ajatteluaan, organisaation tulevaisuuspolkuja sekä ennen kaikkea oppivat lisää ihmisten johtamisesta. Sillä kestävässä johtamisessa on kyse juuri siitä: Miten kohdata toinen ihminen ihmisenä, saada muut mukaan ja luoda yhdessä kestävämpää yhteisöä kaikille sidosryhmille.
Koulutusprosessin vetäjänä seurasin ilolla ja mielenkiinnolla osallistujien matkaa. Yksi yhteinen toistuva havaintoni oli tämä: Jokaisella osallistujalla oli matkan lopussa taitoa ja kykyä sanoittaa asioita, jotka luovat kestävämpää johtamista. Matkan päätepisteessä osattiin nostaa esiin havaintoja, nähtiin kirkkaammin oman toimintaympäristön asioita ja niiden välisiä yhteyksiä sekä niiden suurempaa merkitystä mm. organisaation tulevaisuuden suhteen. Osallistujat osasivat kuvata johtamista ja organisaation kehittämistä sekä arjen että tavoitteiden tasolla niin, että arjesta näyttäytyi konkreettisia polkua tavoitteisiin, joilla tehdään kestävämpää ja inhimillisempää organisaatiota.
Monessa osallistujan omassa blogitekstissä toistui myös yksilö vs. yhteisö -pohdinta. Uudistuva johtaminen edellyttää molempien ohjausta, mikä on välillä paradoksaalistakin. Paradoksihan voi halvauttaa ja jopa pysäyttää kokonaan yhteisön uudistumisten. Koulutuksen aikana tunnistettiin keinoja, miten paradokseista päästään myös eteenpäin löytämällä juuri siinä hetkessä toimivia onnistumisia. Pieniä askeleita, joilla jatkossa suuria vaikutuksia. Luomalla merkityksellisiä kohtaamisia. Viestimällä ja vaikuttamalla. Näistä keinoista on kuvauksia osallistujien blogeissa. Ja juuri tästä syystä koen vetäjänä, että onnistuimme tuottamaan sekä uudistavia ajatuksia että uudistavaa toimintaa osallistuneille.
Vuoden 2022 alussa maailma oli toisen näköinen kuin prosessin lopussa, vuoden 2023 kynnyksellä. Uskon, että osallistuminen tuotti uusia näkökulmia, joiden ansiosta oman organisaation arkea alkoi katsomaan uusilla näkökulmilla. Moni haaste alkoi näyttää kiinnostavammalta, värikkäämmältä tai monipuolisemmalta kuin aiemmin. Ja ennen kaikkea, helpommin tarttuvammalta. Sillä lopulta, muutos ja uudistuminen organisaatioissa ovat toimintaa. Kiitos kun sain kulkea sitä kohti kanssanne.
– Outi Ihanainen-Rokio, FT, valmentaja ja prosessin vetäjä
Lisätietoa hankkeesta
Koulutushankkeen keskeiset tavoitteet:
- tarjota yliopistotasoista tutkimustietoa ja valmiuksia ihmisten kestävään johtamiseen
- antaa valmiuksia yhteisölliseen kehittämiseen ja moninaisten johtamistilanteiden ymmärtämiseen
- tukea oppilaitoksen johtamiskulttuurin uudistamista muuttuvassa toimintaympäristössä
Keskeiset sisältöalueet:
- Moduuli 1: Uudistuva organisaatio ja kestävä ihmisten johtaminen
- Moduuli 2: Edistä dialogisuutta, tunneälyä ja hyvinvointia johtajana
- Moduuli 3: Kestävän oppimiskulttuurin muotoilu
- Moduuli 4: Osallistava viestintä muutoksen tekijänä
Koulutuksen laajuus oli 8 opintopistettä. Se sisälsi 4 moduulia x 2 päivää, eli yhteensä 8 opiskelupäivää, mikä mahdollisti pitkäjänteisen kehittämisen. Moduulit sisälsivät ennakkotehtäviä, kaksi lähiopiskelupäivää, jälkitehtäviä sekä koulutuksen lopussa työstettävän blogi-kirjoituksen.
Kohderyhmä
varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö
Yhteystiedot
Marianne Terkki-Mallat
Liiketoiminta-alueen päällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
marianne.terkki-mallat@hyplus.fi