Tekijä: aburman

Julkaistu

Lasten ja nuorten tietotyötaidot

Lasten ja nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen

Opetushallituksen rahoittamassa koulutushankkeessa Lasten ja nuorten tietotyötaidot (2019-2020) tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  

Tietotyötaidoilla tarkoitetaan vähän muutakin kuin ns. perinteisiä työelämätaitoja tai ns. 2000-luvun taitoja: fokus on tietotyössä, jossa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ”tietokäytäntöjä”. Oppilaiden tietotyötaidot tulevat esiin erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa opiskelijoiden/oppilaiden tehtävänä on käsitellä tietoa, esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, tehdä haetuista tiedoista synteesiä tai kirjoittaa tiedon pohjalta jokin työ.

Lapset ja nuoret eivät opi automaattisesti erilaisia tietotyön käytänteitä. Tietotyötaitojen kehittämiseen tarvitaan harjoittelua, jossa tuetusti erilaisten työvaiheiden ja ohjeiden avulla voidaan näitä taitoja opetella ja oppia. Osallistujat koulutuksessa kokivatkin saaneensa välineitä näiden taitojen integroimiseen oppisisältöihin ja oman opetustyön arkeen.

Koulutushankkeeseen sisältyi neljä koulutuspäivää sekä kehittämistehtävä omaan työhön, jota työstettiin koko koulutuksen ajan. Alla osallistujien kehittämiä ja suunniteltuja käytäntöjä sekä esimerkkejä oppijoiden tietotyötaitojen kehittämiseen (esimerkkejä on tulossa vielä lisää) Koulutus toteutettiin kahdelle ryhmälle peruskoulun ja lukion opettajille

 

Kehittämistehtävän työnimi: 

 

Näin tehdään tietoteksti: oman tiedon tuottamiseen tähtäävä projekti

 

LINKKI ESITYKSEEN: https://padlet.com/alikettu/kehittamistehtava

SALASANA: kartsi

Tekijät: Alina Kettunen ja Reeta Riekkinen

Oppilaitos: Kartanonkosken koulu

Luokkataso: 6.lk

Kehittämishaaste: 

Kehittämishaasteenamme ovat oppilaiden heikot tiedonrakentamistaidot ja oppiminen prosessin aikana. Tiedonrakentamistaidoilla tarkoitamme kykyä hankkia luotettavaa tietoa, löytää siitä olennainen, muokata sitä ja yhdistää sitä muuhun opittuun. Projekti yhdistää erityisesti ympäristöopin ja äidinkielen oppisisältöjä. Äidinkielen osalta keskeistä on tuottaa omin sanoin ymmärrettävä teksti, joka täyttää tietotekstin kriteerit ja on esitysasultaan selkeä ja looginen. Tavoitteena on myös käyttää tiedonalan keskeisiä käsitteitä. 

Toteutus:

Käsittelemme ympäristöopissa Suomen luonnon uhanalaisia eläinlajeja. Jokainen oppilas valitsee aihepiirin sisältä jonkin oman tutkimuskysymyksen, johon lähtee vastaamaan (esim. Miksi saimaannorpat ovat uhanalaisia? Miten liito-oravia suojellaan?). Hän etsii aihealueesta kaksi erilaista lähdettä (yksi verkkomateriaali ja yksi tietokirja kirjastokäynnin yhteydessä). Harjoittelemme haun rajaamista ja hakusanojen muokkaamista opettajan esimerkin avulla. Teemme myös yhteistä hakutulosten arviointia (Mikä on luotettavin sivusto? Miksi juttu on julkaistu?). Lähteet löydettyään oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja sieltä olennaisen tiedon poimimista. Jokainen kokoaa tietoa omaan ajatuskarttaansa ja merkitsee lähteensä opettajan ohjeiden mukaan vihkoon. (Ajatuskartan laatimista harjoiteltu 5.-ja 6.luokalla. Pitäisi sujua vähintäänkin kevyellä avustuksella.)

Ajatuskartan pohjalta työstämme jokaisen omaa tietotekstiä. Tietotekstille on valmis pohja, josta näkyy sen rakenne.  Teksti kirjoitetaan siihen omin sanoin jäsennellen ja yhdistellen tietoa eri lähteistä. Lopuksi jokainen oppilas ohjataan tarkistamaan oikeinkirjoitus, tekemään otsikot, harjoittelemaan tekijänoikeudet huomioivaa kuvanhakua, laatimaan kuvatekstit, kirjaamaan lähdemerkinnät yms.  Samalla oppilas harjoittelee sitä, miten hän suunnittelee omaa työskentelyään ja aikatauluttaa sen.  

Prosessi ja valmis työ ovat osa projektin arviointia. Herättelemme oppilaiden sisäistä motivaatiota tehtävään pitämällä tietotekstistä omalle kummioppilaalle Google Meetissä opetustuokion, jossa teksti luetaan ääneen. Kummioppilaalla on lopuksi mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheesta. Toinen vaihtoehto on tehdä lyhyt opetusvideo kummioppilaalle. (Tämä palvelee myös koulumme kuummitoimintaa, joka tänä syksynä pitää toteuttaa toistaiseksi etänä.) Yhteistyötaitoja harjoittelemme vertaispalautteen kautta. Käytämme tässä Kuiske 6 – oppikirjan valmista vertaispalautelomaketta, joka on tarkoitettu juuri tietotekstin arviointiin. 

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? 

Haluamme kehittää tiedonhankintataitoja ja oman tietotekstin tuottamisen osaamista. Projektissa keskeistä oman itsensä johtaminen ja oman toiminnan suunnittelu sekä argumentoinnin kehittäminen. 

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

Tiedonhankintataitojen kehittäminen ja oman tietotekstin tuottaminen. Projektissa keskeistä tietotyötaitojen lisäksi oman itsensä johtaminen ja oman toiminnan suunnittelu sekä argumentoinnin kehittäminen. 

Aikataulu

Pohjustetaan työtä etukäteen (1 ympäristöopin oppitunti)

1 VKO vaiheet 2-3: 3 suomen kielen oppituntia (valmiit yhteiset materiaalit ja pohjat + kirjastokäynti)

2 VKO vaiheet 4-7: 2 ympäristöopin oppituntia ja 3 suomen kielen oppituntia

3 VKO vaiheet 8-9: 1 ympäristöopin oppitunti ja 1 suomen kielen oppitunti (kummitoimintaa varten)

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

  • Aihealueesta löytyviin hakutuloksiin tutustuminen jo etukäteen. 
  • Valmiit yhteiset materiaalit verkossa tapahtuvan tiedonhaun rajaamiseen, hakutulosten arviointiin ja hakusanojen määrittelyyn.
  • Yhteistyöstä sopiminen kummiluokkien kanssa. 
  • Valmis suunnitelmarunko ja tietotekstipohja. 

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

  1. Käydään ympäristöopissa läpi LuontoOn 6-oppikirjan luku 7. Valitaan oma Suomen uhanalaisiin eläinlajeihin liittyvä tutkimuskysymys (esim. Miksi saimaannorpat ovat uhanalaisia?)
  2. Harjoitellaan opettajajohtoisesti hakusanojen muodostamista ja lähteen luotettavuuden arviointia. Käydään läpi myös lähteiden merkitseminen. Toteutetaan molempien ryhmien kanssa valmiiden materiaalien pohjalta.
  3. Etsitään oman tutkimuskysymyksen aiheena olevasta eläimestä tietoa. Haetaan yksi luotettava verkkolähde (esim. WWF:n verkkosivu)ja lainataan kirjastovierailulla yksi tietokirja.
  4. Harjoitellaan tietotekstin lukemista ja sieltä olennaisen tiedon poimimista. Tehdään ajatuskartta. Täydennetään sitä molempien lähteiden avulla. Merkitään lähteet ylös.
  5. Kerrataan opettajajohtoisesti tietotekstin rakenne ja se, miten tehdään tekijänoikeudet huomioivaa kuvahakua. 
  6. Harjoitellaan huolellisen suunnitelman tekemistä ennen kirjoittamista:
  • Miten aikataulutan kirjoittamista?
  • Mikä on tekstin pääotsikko (eli kaikista tärkein sisältö tekstissä)? Vastaako se tutkimuskysymykseeni? Onko se lukijan mielenkiinnon herättävä?
  • Mitkä ovat tekstin väliotsikot? Mitä kerron kussakin tekstikappaleessa?
  • Milloin teen kuvahakua ja kirjoitan kuvatekstin?
  • Missä vaiheessa tarkastan tekstini? Mitä muistan tarkistamisvaiheessa? 
  • Miten esittelen työni kummioppilaalle?
  1. Työstetään omaa tietotekstiä annettuun runkoon. Etsitään kuva ja laaditaan kuvateksti.
  2. Luetaan tietotekstejä pareittain niin, että jokainen antaa vertaispalautteen ainakin yhdelle luokkatoverilleen valmiin lomakkeen avulla. 
  3. Esitellään oma tietoteksti nauhoittamalla se etukäteen opetusvideoksi tai lukemalla kummioppilaalle Google Meetissä. Toimitaan esittelyn lopuksi “asiantuntijoina”, joille kummioppilaat voivat esittää kysymyksiä.

*************************************************************************************

Kehittämistehtävän nimi: projektityö uskonto ja taide -teemasta UE5-kurssilla 2/2020

Tekijä: Kaija Laivuori
Luokkataso, osallistujaryhmä tms: peruskoulu, UE5

Tavoitteet

  • Perehtyä pintaa syvemmältä yhden taiteenalan ja uskonnon suhteeseen
  • Harjoitella prosessityöskentelyä: oppia ideoimaan, rajaamaan, jäsentämään, tuottamaan, ottamaan palautetta vastaan ja muokkaamaan tekstiä sen pohjalta kohti lopullista muotoa
  • Käydä vuorovaikutusta sähköisellä alustalla vertaispalautteen antajan ja opettajan kanssa projektityön eri vaiheissa
  • Harjaantua rakentavan palautteen antajana ja vastaanottajana
  • Kehittyä keskustelijana ja esiintyjänä
  • Harjoitella kriittistä nettilukutaitoa: 
    • Opetella löytämään olennaista, monipuolista ja luotettavaa informaatiota
    • Analysoida ja vertailla eri lähteiden sisältämää informaatiota ja muodostaa niistä johdonmukainen synteesi

Työskentelyvaiheet

  1. Opiskelija perustaa sähköisen suunnittelualustan (Google Docs, Jamboard, Padlet…) ideointia ja prosessityöskentelyn vuorovaikutusta varten ja jakaa kommentointioikeudet vertaispalautteen antajalle ja opettajalle.
  2. Valitaan yhdessä kaikille jokin taiteenala. Aihetta ei valita mieltymysten ja aiemman harrastuneisuuden pohjalta, vaan pohditaan yhdessä seuraavista teemoista kullekin se teema, joka on hänelle vähiten entuudestaan tuttu: uskonto ja kuvataide/ arkkitehtuuri/ musiikki/ teatteri/ kirjallisuus.  
  3. Opiskelija miettii, mitä kysymyksiä teema hänessä herättää, mitä itse haluaisi tietää lisää, mitä ei oikein ymmärrä, mikä aiheessa on epäselvää tms. (ongelma/kysymys) ja kirjaa kysymyksiään, tietoja, kokemuksia ja mielipiteitä sähköiselle suunnittelualustalle. Opiskelija rajaa esiin nousseiden kysymysten ja ajatusten pohjalta aihettaan ja täsmentää sitä. Opiskelija esittää alustallaan opettajalle/vertaispalautteen antajalle kolme kysymystä, joihin haluaa neuvoja, ehdotuksia, ideoita, palautetta. Opettaja antaa feed forward -palautetta.
  4. Opiskelija perehtyy omaan aiheeseensa monipuolisesti sekä kirjasta että muista lähteistä. Google Scholar-hakukoneella voi etsiä tutkimustietoa. Studeon kirjassa voi olla hyödyllisiä linkkejä. Ideoita, linkkejä, ajatuksia, tietoja kootaan omalle sähköiselle työskentelyalustalle.
  5. Työstetään omaa projektitehtävää, joka tehdään joko Google Docs -asiakirjaan, Google Slides -esitykseen, Preziin, Thinglink -kuvaan tms.
  1. Työn rakenne: otsikko (mieluiten kysymysmuodossa), yleinen taiteen alan esittely, syventely, lähteet
  2. Tarkemmat prosessikirjoittamisen ohjeet kurssin oppimisalustalla ja alla
  3. Työstetään kurssin 1.- ja 2. viikoilla jokaisen oppitunnin loppupuolella eteenpäin: miten kullakin oppitunnilla opiskeltua voisi hyödyntää omassa projektityössä? 
  1. Seminaaripäivät kurssin 3-4 viikoilla, joissa kunkin vuorollaan kertoo projektityöstään ja antaa vertaispalautetta yhdestä projektityöstä.
  2. Projektitehtävän viimeistely seminaarissa saadun palautteen perusteella. Lopulline työ on valmis kurssin 5. viikon päätteeksi. 

Prosessikirjoittamisen vaiheet

  • Aiheen valinta, ideointi ja rajaus
    • tee vaikka miellekartan aihio tai lista
    • pohdi, mitä jo tiedät, mitä haluaisit tietää, mikä aiheessa sinua kiinnostaa, mitä et vielä ymmärrä tai mistä haluat tietää lisää
    • kirjoita kaikki, mikä mieleen tulee, älä kritisoi!
  • Aiheeseen perehtyminen ja tiedon haku
    • muista merkitä lähteet ylös ja kerätä ne kaikki sähköiselle suunnittelualustalle linkkeinä
  •  Jäsentely ja  projektityön rungon laatiminen
    • mieti mm. aiheiden käsittelyjärjestystä vaikka työstämällä miellekarttaa
    • jäsentele aiheesi rajauksen kannalta pääasiat, sivuasiat ja epäolennaiset asiat
    • Työn rakennetta voi muuttaa myöhemmin!
  • Varsinainen kirjoittaminen (1. versio)
    • voit aloittaa mistä kohdasta tahansa
    • luonnostele, kirjoittele vapaasti
    • muokkaa lopulta otsikko, mieluiten kysymyksen muotoon
  • Palautteen otto ja antaminen
    • feed forward -palaute opettajalta, vertaispalaute opiskelijoilta, itsekritiikki
  • Tekstin muokkaaminen palautteen pohjalta
    • järjestele, karsi, lisää, tarkista viitteet
    • kielenhuolto
  • Julkaise lopullinen versio määräpäivään mennessä

Seminaari

Tavoite

  • oppia ajattelemaan ääneen omasta projektityönsä teemasta ja pyytämään ehdotuksia sen kehittämiselle
  • oppia tiivistämään työstään olennainen ja kertomaan siitä ilman, että esittää työtään
  • pystyä vastaamaan vertaispalautteen antajan kysymyksiin ja perustelemaan näkemyksensä
  • pystyä vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja kehittämään työtään sen avulla.

Ohjeet projektityön esittelijälle

Kerro 10-15 min. projektitehtävästäsi seuraavien apukysymysten avulla

  • Millainen työ on tehty? Perustele aiheen valintaa ja mahdollisia työssä tehtyjä muita valintoja (esim. rajaukset).
  • Kerro tiivistetysti työn sisällysluettelon lupaamat asiat
  • Voit käyttää esim. asiasanoja, jotka kuvaavat työn ydinsisällöt.
  • Mieti, mitkä asiasisällöt on tarpeen ottaa esille ja mitkä ovat asiasisällön pääkohdat, joita havainnollistamalla seminaariin osallistuvat voivat muodostaa kokonaiskuvan asiasta.
  • Reflektoi
  • Mitä uutta opit ja oivalsit työtä tehdessään?
  • Mikä merkitys projektityön sisällön osaamisella voisi olla? Missä sitä voi hyödyntää?
  • Mihin olet juuri nyt työssäsi tyytyväinen ja mitä tekisit eri tavalla/mikä kaipaisi hiomista?

Ohjeet vertaispalautteen antajalle

Käydään rakentava keskustelu (10-15 min) projektitehtävän tekijän puheenvuoron jälkeen. Vertaispalautteen antaja tarkastele sisältöä ja muotoa, mutta ei hae virheitä ja puutteita, vaan perusteluja ja vaihtoehtoja.

Valmistaudu huolellisesti perehtymällä projektityöhön etukäteen ja miettimällä keskustelukysymyksiä. Kirjoita omat kysymyksesi ylös ja tutustu kurssitoverisi projektityöhön seuraavien kysymysten avulla.

Sisältö

  1. Kattaako työn otsikko työn sisällön?
  2. Onko uskonto ja jokin taide -teeman rajattu mielekkäällä tavalla?
  3. Onko työssä määritelty kaikki aiheen kannalta oleelliset käsitteet?
  4. Miten kirjoittaja käyttää käsitteitä työssä?
  5. Onko työssä esitelty aiheeseen olennaisesti liittyvä teoria? Tukeeko esitetty teoria tekstiä vai jääkö se irralliseksi?
  6. Kuinka monipuolista lähdemateriaali on? Kuinka monipuolisesti sitä on käytetty?
  7. Onko aiheen erittely johdonmukaista, puolueetonta, selkeää ja tarkkaa?
  8. Millainen on työn kokonaisarvio: sen vahvat ja heikot kohdat?

Muoto

  1. Millainen on työn kielellinen selkeys ja tasapainoisuus?
  2. Onko käytetty kieli hyvää ja ymmärrettävää: ovatko välimerkit oikein, onko lauseiden rakenne oikea, onko käytetty kieli ja kirjoitustyyli projektityöhön sopivaa?
  3. Ovatko väliotsikot oikein laaditut ja onko ne esitetty loogisesti?
  4. Ovatko lainaukset, lähdeviitteet ja lähdeluettelo oikein esitetyt?
  5. Ovatko kuviot ja taulukot selkeästi ja kyllin informatiivisesti laaditut sekä oikein sijoitetut suhteessa tekstiin?

Oppilaan esimerkki projektityöstä

**********************************************************************************

Kehittämistehtävän työnimi: Englanti tieteen kielenä

Tekijät: Tytti Tenhunen ja Aki Saariaho

Oppilaitos:

Luokkataso, osallistujaryhmä tms.: 

  • Kaksi englannin tiede ja tulevaisuus -kurssin (ENA05) ryhmää 3, jaksossa 2020-21: ENA05 (opiskelijoita n. 53)
  • Opiskelijat jaetaan noin 7 hengen ryhmiin

Kehittämishaaste:

  • Opiskelijat eivät välttämättä tunne yliopistomaailmaa ja sen käytänteitä
  • Opiskelijat eivät aina hahmota, mitä valmiuksia heiltä odotetaan korkeakouluopinnoissa tai miten heidän tulisi hyödyntää englannin taitoaan korkeakouluopinnoissa
  • akateemisuuteen tutustuminen englannin kielellä

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? Konkreettisia ehdotuksia!

  • Opiskelijoiden taitoa tiivistää olennainen hankkimastaan tutkitusta tiedosta (Aallon opiskelijoiden haastattelu)
  • Relevanttien kysymysten asettelu
  • Ulkopuolisen yhteistyötahon hyödyntäminen (https://idilgaziulusoy.com/), asiantuntijaluento: akateeminen urapolku englanniksi, omasta tutkimuksesta kertominen
  • Prosessimaisuus: opiskelijat saavat eri työvaiheissa vertaispalautetta muilta ryhmäläisiltä (sekä opettajalta?). He parantavat suunnitelmiaan tämän palautteen perusteella. 

Ratkaisun ideointia: 

  • Kurssi alkaa akateemiseen maailmaan tutustumisella:
  1.       Idil Gaziulusoy pitää opiskelijoille etäluennon: akateeminen urapolku englanniksi, omasta tutkimuksesta kertominen
  2.         Opiskelijat käyvät yliopistollisessa kirjastossa etsimässä heitä kiinnostavan lyhyen englanninkielisen artikkelin, artikkelit jaetaan yhteisöllisesti ja opiskelijat selostavat artikkelit toisilleen
  • Tämän jälkeen opiskelijat valitsevat ryhmälleen haastateltavan (joko Aallon opiskelijan tai tutkijan työtä tekevän ihmisen). Opiskelijat muodostavat yhdessä haastattelukysymyksiä haastateltavalle. Toinen ryhmä kommentoi kysymyksiä (?). Opiskelijat tekevät haastattelun ja videoivat sen. Opiskelijat editoivat tuotoksensa ja esittävät ne muille. Muut arvioivat tuotokset ja niistä keskustellaan. Tuotosten pohjalta tehdään multimediaalinen julkaisu koulun sivustolle.

https://www.aalto.fi/en/school-of-business/chat-with-our-students 

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

  • OPS 2019: ENA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op) Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, ja vahvistaa hänen tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.
  • Tavoitteet Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
    • oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja tiivistämisen taitoja 
    • kehittää taitojaan raportoida jäsennellysti havainnoista itseään kiinnostavista aiheista yksin ja ryhmässä.
  • Keskeiset sisällöt:
    • opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat
    • erilaiset tulevaisuuden visiot 
    • kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia
    • yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys
    • englanti tieteen kielenä, tieteellisen tekstin piirteet
  • (uusi OPS)

Aikataulu

  • 2.12.2020-5.2.2021 (3. jakso Otaniemen lukio)

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

  • Opiskelijoiden informointi kurssien uudesta sisällöstä ja arvioinnista
  • Relevanttien tahojen kontaktointi vierailuja ja haastatteluja varten

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

  • Digitaaliset työvälineet: Trello?, Miro?, jaettu Google Doc?, Canva?, Adobe Spark?, Flipgrid?,

Vaiheita: 

  • Guest speaker (Idil Gaziulusoy)  Kertomassa yliopistoissa työskentelystä ja tutkimuksen teosta, akateemisen uran tekeminen englanniksi, ulkomailla opiskelu(personal bio), opiskelijaryhmien kysymykset

Kurssin idea pähkinänkuoressa: 

 Opiskelijat tutustuvat kurssin alussa yliopisto-opintoihin Aalto-yliopistossa. Sen jälkeen käydään läpi erilaisia lyhyitä tutkimusraportteja englannin kielellä eri aiheista ja harjoitellaan kriittisen lukemisen ja tiivistämisen (olennaisen poimimisen pitkästä tekstistä) taitoja. Tämän jälkeen opiskelijat haastattelevat ryhmissä joko jotakuta Aallon lopputyövaiheessa olevaa opiskelijaa (joko suomenkielisen sivistyksen saanutta tai ei-suomenkielisen sivistyksen saanutta) tai jo tutkimusta tehnyttä väitöskirjan tekijää / tutkijaa. Näistä haastatteluista opiskelijat työstävät videon, joka esitellään muulle ryhmälle. Opiskelijat kokoavat kurssin aikana myös multimediaalisen julkaisun koulun internetsivuille. 

Kysymykset:  

Mitä opiskelijat kysyvät haastatteluissaan? Annetaanko osa kysymyksistä valmiina ja osan he joutuvat miettimään itse?

Kuinka pitkä haastatteluvideon tulisi olla?

Onko tämä prosessi ylipäätään järkevä ja mitä taitoja se opettaa? Saisiko prosessista vielä paremman ja fokusta eri taitojen harjoitteluun?

Miksi valitsit tämän tutkimusaiheen? Mitä merkitystä sillä on?
Mitä tutkimusmenetelmiä käytät ja miksi?
Mikä on tutkimuksen hypoteesi ja millä perusteella?’
Missä yhteyksissä joudut käyttämään englannin kieltä ja miten?
Miten olet oppinut esim. akateemista kirjoittamista englanniksi?
Voidaanko tutkimustuloksia yleistää ja millä tavoin?

OPPIMISPÄIVÄKIRJA – OHJEET JA ARVIOINTI

Kurssin aikana laadit ​itsenäisen oppimispäiväkirjan ​video​muodossa​ ja pohdit videonpätkillä kurssin projektiin liittyviä sisältöjä sekä oman projektisi etenemistä ja toteutusta. Oppimispäiväkirjan avulla harjoittelet vapaata suullista kertomista. On tärkeää, että pohdit englannin asemaa tieteen kielenä ja eri tieteenaloja (ks. valtakunnallinen opetussuunnitelma). Oppimispäiväkirjaa ​ei siis videoida jokaisen oppitunnin jälkeen​, vaan ainoastaan alle kirjattuinaVIITENÄ kertana. Katso alta kunkin oppimispäiväkirjavideonpätkän ohjeistus.

Oppimispäiväkirjan tulisi sisältää seuraavat ​englanninkieliset​ videot (yhteensä viisi videota):

  • Ma 7.12. tunnin jälkeen kuvattu oppimispäiväkirjavideo, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Mitä professori ​Idil Gaziulusoy​n (Aalto-yliopisto) luennosta jäi sinulle päällimmäisenä mieleen? Miksi?

o Mitä ajatuksia hänen akateeminen uransa ja urapolkunsa herättivät?

o Mitä uusia ajatuksia luento herätti tieteen tekemisestä ja englannin kielen käytöstä akateemisessa maailmassa?

  • 14.1. tunnin jälkeen kuvattu oppimispäiväkirjavideo, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Kenet ryhmäsi on valinnut haastateltavaksi? Miksi itse olet kiinnostunut juuri tästä haastateltavasta?

o Mitä tietoja saitte selville haastateltavastanne etukäteen?

o Millaisia kysymyksiä olette päättäneet kysyä haastateltavaltanne? Miksi olette valinneet juuri nämä kysymykset?  

  • Luet haastateltavaltasi jonkin tämän laatiman akateemisen tekstin / osan tekstistä. Kuvaa artikkelin luettuasi oppimispäiväkirjavideo,

jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Erittele haastateltavanne laatiman tieteellisen artikkelin / opintoihin liittyvän englanninkielisen akateemisen tekstin keskeistä

sisältöä. Mitä ajatuksia se sinussa herätti? Mitä ymmärsit ja mikä jäi epäselväksi? 

o Millaisia piirteitä tieteellisessä tekstissä on?

o Voisitko kuvitella laativasi itse yliopistotasoisia tekstejä englanniksi? Millaisia?

o Millä tavoin sinun tulee kehittää englannin taitoasi, jotta pystyisit kirjoittamaan akateemisia tekstejä englanniksi?

  • Oman ryhmän haastattelun jälkeen kuvaat oppimispäiväkirjavideon, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Ketä haastattelitte, ja miten haastattelu mielestäsi onnistui?

o Mitä uutta tietoa sait haastateltavan alasta?

o Saattaisiko sinua kiinnostaa opiskella samantapaista alaa kuin haastateltava? Miksi (ei)?

o Muuta?

  • Ennen to 4.2. (mutta vasta yhteisen esittelykerran 1.2. jälkeen) kuvattava video, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Tee kokoava yhteenveto kurssiprojektista. Mitkä olivat sen hyödyt itsellesi? Miten ehkä kehittäisit kurssiprojektia?

o Mitä uutta tietoa sait selville eri akateemisilla aloilla toimivista / opiskelevista ihmisistä?

o Kiinnostuitko mistään sinulle uudesta opiskelualasta?

o Näkisitkö itseäsi tutkijan uralle suuntautuvana? Miksi (et)?

o Mitä uutta tietoa sait kurssilla selville englannin kielen käytöstä tieteen kielenä? Miten tämä tieto vaikuttaa sinun tulevaisuudensuunnitelmiisi? 

******************************************************************

Kehittämistehtävän nimi: Ainutlaatuinen minä 

Tekijät: Minna Simonsson ja Kati Tiainen 

Oppilaitos: Havukosken koulu 

Luokkataso, osallistujaryhmä tms.: 7. luokat, äidinkieli ja kirjallisuus + matematiikka

Kehittämishaaste: Ratkaisua vaativa pedagoginen ongelma tai tarve, joka liittyy tietotyötaitojen oppimiseen ja/tai opettamiseen (esim. jokin huomattu oppilaiden / opiskelijoiden taitojen kehittämistarve; jokin kurssi, joka kaipaa kehittämistä tietotyötaitojen näkökulmasta; jokin koulun yhteinen käytäntö tai teemakokonaisuus, joka pitäisi kehittää tukemaan tietotyötaitoja, tms.)

Havukosken koulussa on 7.-luokkalaisten monialainen oppimiskokonaisuus Ainutlaatuinen minä. Oppimiskokonaisuudessa on mukana useita oppiaineita: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, oppilaanohjaus, terveystieto, liikunta ja kotitalous. Oppimiskokonaisuus jatkuu koko vuoden osana ihan tavallista opetusta. Oppilaat tekevät kokonaisuuteen liittyviä tehtäviä, jotka kootaan portfolioon.

Kehittämishaasteita on kaksi:

  1. Mitä, missä, milloin, miten ja kuka – tämä kaikki on olemassa hiljaisena tietona, mutta vaatii kokoamista 
  1. Miten äidinkielen ja matematiikan yhteistyötä voidaan lisätä? Tällä hetkellä meidän osuutemme eivät leikkaa vaan kulkevat rinnakkain tai peräkkäin. 

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? Konkreettisia ehdotuksia!

 Äidinkielen ja matematiikan yhteistyö

  • Tiedon kerääminen (kyselytutkimus, millainen on hyvä kysymys?)
  • Matematiikan puitteissa tarvitsee olla ainakin muutama kysymys, joihin kaikki vastausvaihtoehdot ovat yksiselitteisiä lukuja. 
  • Tiedon luokittelu ja ryhmittely
  • Tiedon analysointi (tähän konkreettisia malleja oppilaille)
  • Taulukkolaskentaohjelmiston käytön alkeita

 Ratkaisun ideointia: Erilaisia alustavia ideoita ja ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi. 

  • Classroom (luokkataso) ja opettajien kanssa käydään läpi, miten ja mitä sinne lisätään, että tehtävät ja oppilaiden palautukset pysyvät järjestyksessä ja “hallittavissa” sekä kaikille helposti löydettävissä.
  • Ainutlaatuinen minä -aikataulurunko. Visuaaliseen muotoon tehty karkea aikataulu, missä vaiheessa vuotta suunnilleen mitäkin tehdään. Aikataulu kaikkien nähtäville Classroomiin

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite: 

  • Tavoitteena on selkiyttää Ainutlaatuinen minä -kokonaisuutta sekä oppilaille että osallistuville opettajille.
  • Tavoitteena on vahvistaa äidinkielen ja matematiikan yhteistyötä (kyselytutkimus)

Aikataulu (puuttuu vielä liikunnan osuus) Tästä tehdään visuaalisempi.

 

Ajankohta Oppiaine Tehtävä/Opettaja Tehtävä/Oppilas
Syyskuu ÄI Lukijamuotokuva:

Millainen lukija minä olen?

 Oppilas täyttää Docs-asiakirjan.

Purku keskustellen luokassa.
Lokakuu ÄI Oman elämän aakkoset:

Oman elämän tärkeät asiat ja perustelut asioille

Opettajan antamat mallit Classroomissa (Elastinen ja Robin)

  

Oppilas tekee Docsilla Oman elämän aakkoset. Harjoitellaan eri fonttityypejä ja tekstin värin vaihtamista.
Marraskuu OPO Opiskelutekniikat:

Millainen oppija olen? Vinkkejä eri oppiaineiden opiskeluun

 Oppilas tekee Slides-tiedoston vinkeistä eri oppiaineiden opiskeluun. Nämä esitetään luokassa.
Tammi-

helmikuu

 KT Aamupalan suunnittelu ja toteutus, ravitsemussuositukset, ruokaostokset Yksin, parin kanssa tai ryhmässä aamupalan toteutus. Aamupalan kuvaus.
Maaliskuu TT Ainutlaatuinen minä -kirjoitelma

Opettajan ohje ja malliteksti. 

 Oppilas kirjoittaa Docsilla kirjoitelman.
Maalis-huhtikuu ÄI Kyselytutkimukseen valmistautuminen:

Millainen on hyvä kysymys? Miten kyselytutkimus tehdään?
Huhtikuu MA

 

ÄI

 Kyselytutkimus luvuiksi:

Kyselyn tuloksista tilastollisten lukujen määrittämistä ja taulukkolaskentaohjelman käytön harjoittelua

Esitellään kyselytutkimuksen yhteenveto luokassa
Toukokuu  ÄI Portfolion kokoaminen

 

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

 

Monialaisessa mukana olevat opettajat kokoustivat ja sovimme yhteisen Classroomin käytöstä ja jaoimme vastuut, kuka mitäkin tekee Classroomiin. Sovimme myös, miten oppilaille kerrotaan monialaisesta ja miten monialaisesta muistutellaan pitkin lukuvuotta. Päätimme käyttää vuosikello-sanan sijaan sanaa aikataulu, koska se on oppilaille tutumpi.

https://fi.surveymonkey.com/mp/writing-survey-questions/

Punainen lanka esiin: Teemme oppimiskokonaisuudesta visuaalisen “esityksen” esim. ajatuskartan, joka on Classroomissa. 

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

Kevät 2021

Äidinkieli ja kirjallisuus:  

Tunti 1: Virittelyä: Millaisiin tutkimuksiin oppilaat ovat itse vastanneet? Mihin kyselytutkimuksia tarvitaan? Millaista tietoa kyselytutkimuksilla voi saada? Tiedon luotettavuuden arviointi? Millainen on hyvä kyselytutkimuksen kysymys?

Oman kyselytutkimuksen aiheen valinta: Sellainen aihe, josta oppilaalla itsellään on kokemusta tai tietoa tai josta haluaisi oppia lisää. Esim. median käyttö, liikuntatottumukset 

Tunti 1 ja Tunti 2: Tehdään kysymyksiä, opettajan kommentit, vertaiskommentointi ja mahdolliset korjaukset 

Tunti 3 ja Tunti 4: Opetellaan, miten Formsiin tehdään kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen toteuttaminen Formsilla. 

Matematiikka: 

Opiskeltavana uutena työvälineenä taulukkolaskentaohjelmiston käyttö (Google Sheets)

  • Tietojen syöttäminen ja lukeminen taulukosta
  • Taulukkolaskentaohjelmiston laskenta-ominaisuuksiin tutustuminen
  • Taulukkolaskentaohjelmistolla kuvaajan piirtäminen ja kuvaajan ominaisuuksien muokkaaminen 

Tunnit 1 ja 2

  • Tuttujen tilastollisten tunnuslukujen kertaus (moodi, keskiarvo, suurin ja pienin arvo)
  • Uusiin tilastollisiin tunnuslukuihin tutustuminen (frekvenssi, suhteellinen frekvenssi, mediaani ja hajonta)
  • Valikoidut tehtävät netistä (Avoin matematiikka), mekaaninen harjoittelu

Tunti 3

  • Forms-kyselystä saatujen tulosten avaaminen taulukkolaskentaohjelmistolla
  • Käydään keskustellen läpi, miten taulukkoa luetaan. 
  • Kokeillaan omilla koneilla automaattisten tilastollisten tunnuslukujen hakemista valituista soluista (ainakin minimi, maksimi, keskiarvo).
  • Keskustellaan, mitkä seikat vaikuttavat tilastollisten tulosten luotettavuuteen (7. -luokkalaisen tasolla!) 

Tunti 4

  • Opeteltujen tilastollisten tunnuslukujen määrittäminen vähintään kolmesta oman kyselyn kysymykseen tulleesta vastausdatasta. (Esimerkit!) 

Tunti 5

  • Erilaisia diagrammeja: diagrammin piirtäminen ja muokkaaminen Google Sheetsissä
  • Millaisia erilaisia diagrammeja ohjelmistosta löytyy?
  • Mitä ominaisuuksia diagrammista voidaan muuttaa ja miten?
  • Millainen on hyvä/selkeä diagrammi?
  • Esimerkit
  • Omien diagrammien luominen ja muokkaaminen vähintään kolmen oman kyselyn kysymyksen vastausten pohjalta.

Tunti 6

  • Analyysin aukikirjoittaminen ja viimeistely
  • Yhteenveto ja omaan itseen vertailu

Malli oppilaille tutkimuksen analysointia varten 

  1. Kuinka monta vastausta sain? 
  2. Miten toteutin tutkimuksen? (Kuinka monelta, keneltä, miten kysyin)
  3. Vastaajien sukupuoli ja ikä (jos on kysytty tätä)
  4. Huomasin vastauksista, että…
  5. Tärkeä havainto oli, että…
  6. Kiinnostavaa vastauksissa oli…
  7. Jäin miettimään…
  8. Minua ihmetyttää…
  9. Miten kyselytutkimuksen vastaukset liittyvät minuun? (Tämä muotoiltava uudelleen…)
  10. Miten tätä kyselyä voisi hyödyntää? (esim. koulussa, harrastustoiminnassa?)

Toteutuksen kuvaus: https://docs.google.com/presentation/d/10MCLOYqFimjrxJH9kz3AnojziN-PjZSxSkf37cUyivs/edit#slide=id.p

Kehittämistehtävän työnimi: Tiedonhaun harjoittelua ja soveltamista (ENA/AI/REAALI)

Tekijät: Mari Vehviläinen, Justiina Kallioranta 

Oppilaitos: Ruusuvuoren koulu 

Luokkataso: 8lk 

Kehittämishaaste: Oppilaiden taidot tiedonhaussa ovat todella vaihtelevia. Sopivien hakusanojen keksiminen, tietolähteiden arvioiminen, lähteiden merkitseminen ja lähteiden luotettavuuden arvioiminen vaativat sekä ohjeistamista ja harjoittelua. Kahdeksannella luokalla on sopiva hetki varmistaa, että kaikki oppilaat kertaavat vielä kerran näitä perustaitoja.   

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? 

                   -lähteen luotettavuuden arvioimisen harjoittelua

                   -taitoja lähteiden etsimiseksi: hakusanat, lähteiden kriittinen valitseminen

                   -lähteiden ja lainausten merkitseminen

                   -miten viitataan lähteisiin (vai onko enemmän 9.luokan aihe)

                   -oman tekstin tuottaminen lähteiden avulla, plagioimisen välttäminen             Ratkaisun ideointia:

-Johdanto aiheeseen englannin tunnin tehtävällä. Tehtävää kokeiltiin tänä vuonna jo 9.luokkalaisilla, mutta se olisi vaatinut enemmän jatkokäsittelyä ja pohdiskelua ollakseen oikeasti tehokas.

-Käsittely siirtyy äidinkielen tunnille: tarkempaa pohdintaa, harjoittelua, ohjeistus jatkoa varten

-Äidinkielen tunneilla harjoiteltuja taitoja sovelletaan reaaliaineen tehtävässä

 TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

 Oppilaat harjoittelevat tiedonhakua ja saavat valmiin mallin sen tueksi. Mallia pystytään soveltamaan jatkossa tiedonhakua vaativissa tehtävissä.

Aikataulu: Loppusyksy 2020 

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta:  

  • Selvitettävä yhteistyömahdollisuuksista eri aineiden opettajien kanssa. 
  • Luodaan ohjeistus/mallipohja tiedonhaun tueksi. Onko jollain opettajista olemassa valmista pohjaa tiedonhaun ohjeistukseksi, tätä voisi hyödyntää koulun tai luokkatason yhteisen mallipohjan rakentamisessa? 
  • Otetaan selvää, minkälaisia projekteja oppilailla on tulossa esim. marras – joulukuun aikana, näihin ehtisi vielä tehdä pohjatyöt ennen aloittamista. 
  • Sovitaan minkä reaaliaineen projektissa opittuja taitoja sovelletaan

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

Englannin tunti:  Virittäydytään aiheeseen, medialukutaidon harjoittelua opetuskäyttöön rakennetulla “huijaussivustolla” https://zapatopi.net/treeoctopus/ , sivustoon liittyvä tehtävä Formsissa. Tehtävä liittyy samalla luontosanastoon, sanakirjan käyttöön ja luetun ymmärtämisen harjoitteluun. Tehtävän loppuvaiheessa pohditaan yhdessä sivuston luotettavuutta ja alustetaan aiheen jatkokäsittelyä.

Äidinkielen tunti:

Reaaliaineen tunti: Oppilaat soveltavat oppimaansa oman aineen sisältöihin liittyvän projektityönsä tekemisessä.
Englannissa joka tapauksessa tehdään lopuksi infograafi omasta työstä 

Aineistoa, tiedonhaun kysymyksiä

 

 

 

Julkaistu

Voimaa ohjaukseen ja opetukseen!

Opetushallituksen rahoittama 9 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 21.1.2020 – 22.1.2021. Hanke sisälsi neljä koulutusmoduulia, joihin jokaiseen
sisältyi ennakkotyöskentelyä, 1‒2 koulutuspäivää sekä työhön liittyvä kehittämiskokeilu. Lisäksi hankkeeseen kuului osallistava päätösseminaari, jossa tutustuttiin intuition mahdollisuuksiin opetuksen ja ohjauksen tukena sekä tutustuttiin hankeen aikana osallistujien kehittämiin ideoihin ja toteutuksiin. Päätösseminaariin kutsuttiin kohderyhmään kuuluvia myös laajemmin.

Lisätietoa hankkeesta

Kohderyhmä

Perusopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen peruskoulutus, Ammatillinen aikuiskoulutus

Hankkeen tavoite

Koulutushankkeen tavoitteena oli tukea monipuolisesti vahvuusperusteisen otteen kehittämistä ohjaus- ja opetustyössä. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena oli, että osallistujat saavat kokonaiskuvan siitä, mitä vahvuusperusteisuus ja positiivinen pedagogiikka tarkoittavat ohjauksessa ja opetuksessa sekä oppivat soveltamaan niitä työssään, työyhteisössään ja myös oman työhyvinvoinnin edistäjänä.

Keskeisenä osana oli antaa erilaisia teoreettisia lähtökohtia ja käytännön menetelmiä opettajille ja ohjaajille ohjaustyöhön. Koulutuksen keskeisiä teemoja olivat:

  • Huomaa hyvä! Positiivinen pedagogiikka ja oppijan vahvuuksien huomioiminen
  • Ohjaajuuden työvälineet; keinoja visuaalisiin ohjaustyökaluihin, Kipinä-uraohjausmalli
  • Ryhmän voima ohjauksessa ja opetuksessa; ryhmänohjaus, menetelmiä ryhmien  fasilitointiin
  • Ratkaisukeskeisyys ja myötätunto ohjauksessa ja opetuksessa
  • Tunne- ja tietoisuustaidot opetuksessa ja ohjauksessa
  • Kieli- ja kulttuuritietoinen ohjaus; Selkoviestintä ohjauksen tukena, opiskelijan kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta voimavaraksi

Opittua ja oivallettua

Voimaa ohjaukseen koulutus koettiin antavan hyviä työvälineitä oppijalähtöiseen ohjaustyöhön. Se sai palautetta kokonaisvaltaisesta myönteisen ohjauksen lähestymistavasta sekä vinkeistä erilaisiin työskentelymalleihin ohjaustyössä.

Koulutuksen aikana ilmennyt Koronapandemia toi muutoksia koulutuksen toteuttamiseen ja työskentelyyn: Lähityöskentely ja yhteiset tapaamiset muuttuivatkin kesken koulutuksen verkkotyöskentelyksi ja Zoom-tapaamisiksi,  jossa asiantuntijaosuudet, fasilitoitu työskentely ja erilaiset pienryhmäkeskustelut vaihtelivat. Päätösseminaarissa saimme voimauttavan kokemuksen – yli 70 osallistujan osallistava seminaari oli huippuantoisa ja sai kiitoksia innostuksesta, pienryhmäkeskusteluista ja erittäin käytännönläheisistä osallistujien esimerkeistä ja malleista opetukseen ja ohjaukseen.

Tässä ajassa oli myös merkityksellistä jakaa kokemuksia poikkeuksellisten aikojen tuomista haasteista opettajille, ohjaajille, oppilaille ja koko kouluyhteisöille. Yhtä tärkeäksi koettiin myös voimavara- ja ratkaisukeskeisten mallien ujuttaminen työhön ja omaan elämäänkin – näistä kukin sai omallaan tavallaan voimaa arkeen ja työhön juuri tässä tilanteessa!

Osallistujat jakoivat kehittämiskokeilujensa tuloksia sekä reflektoivat opittua toistensa kanssa yhteisessä verkkoympäristössä, ja niitä koottiin myös julkiseen blogiin

Voimaa ohjaukseen Blogi- osallistujien oivalluksia ja ideoita

 

Lisätietoja

Anne Burman
Kehittämisen asiantuntija, hankkeen projektipäällikkö
anne.burman@hyplus.fi

Julkaistu

Monialaiset oppimiskokonaisuudet – Ilmiöoppimisen äärellä 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet -koulutuksessa keskityttiin nimensä mukaisesti antamaan osallistujille pedagogisia eväitä ja konkreettisia välineitä monialaisten oppimiskokonaisuuksien/ilmiöoppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lähtökohtana koulutuksessa oli toimivan ja oppilaslähtöisen oppimisprosessin rakentaminen ilmiöoppimisen kokonaisuuksiin.

Koulutus kuului laajempaan Uusi peruskoulun pedagogiikka –koulutushankkeeseen ja se toteutettiin kaksi kertaa vuosien 2017-2018 aikana. Yleisesti koulutus koettiin antoisaksi ja tarpeelliseksi, sillä monet opettajat, koulut ja kunnat pohtivat tällä hetkellä ilmiöoppimisen toteuttamista ja hyviä ja erilaisia käytäntöjä sen toteuttamiseen kaivataan. Koulutus koettiin selkiyttävän itse ilmiöoppimisen käsitettä sekä antavan keinoja oppijalähtöisten ilmiökokonaisuuksien suunnitteluun sekä opettajatasolla että koko koulun ilmiörakenteen suunnittelun tasolla.

Kouluttajana toiminut Petteri Elo tuo esiin tärkeitä havaintojaan koulutuksen sisällöstä ja sen etenemisesta:

Monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttaminen koulussa nostattaa monella tunteet pintaan niin hyvässä kuin pahassa. Myös media sekä monet asiantuntijat ja vanhemmat ovat ottaneet kantaa asiaan. Tällä kurssilla lähdimme tutkimaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa tavoitteena mallintaa ja luoda caseja toimivista, tarkoituksenmukaisista ja oppimista laaja-alaisesti tukevista opintokokonaisuuksista. Kouluttajana toin kurssille esimerkkejä omasta opetuksestani sekä ennen kaikkea esimerkkejä toimivista oppimisprosesseista, jotka luovat runkoa ja struktuuria opintokokonaisuuksiin. Yksi suurimmista väärinymmärryksistä monialaisten opintokokonaisuuksien kohdalla on se, että oppilaslähtöisyyden ajatellaan tarkoittavan sitä, että opettaja ei voi “opettaa”, vaan oppilaiden pitää antaa toimia vapaasti oma mielenkiinnon kohde mielessä. Opettaja kyllä opettaa ja mallintaa hiki hatussa, mutta kohteena on erityisesti taidot. Tällöin tarvitaan erityisesti taitoja ohjata oppijoita harjoittelemaan ja oppimaan näitä taitoja. 
Alla otteita erilaisista osallistujien kehittämistä ja kokeiluista ilmiöoppimisen suunnitelmista ja käytännöistä.

Nimet: Heidi Jurkola ja Anna-Mari Pökkönen
Kehittämishaaste: Ilmiöoppimisen tavoite- ja toteutussuunnitelman työstäminen omaan kouluun.

Tavoite ja toiminta: Ilmiöoppimisen suunnitelmallisuuden puuttuminen ylläpitää toiminnan hajanaisuutta. Olemme ryhtyneet rakentamaan kokonaisuutta pedagogisin keskusteluin rehtorin kautta. Toiveena lasten osallistaminen, pitkäjänteisyys, henkilökunnan ymmärryksen lisääminen siitä, mitä ilmiöoppiminen on. Yhteisyys ja yhtenäisyyden vahvistaminen tärkeää sekä jakamisen kulttuuri koko kouluyhteisössä.

Kuntamme opetuksen painopistealue on tänä lukuvuonna luonto. Se tulee olemaan koulussamme ilmiöiden yläkäsite. Laadittava runko toimii opetuksen pohjana seuraavat kolme lukuvuotta vuosittaisin tarkennuksin.

Syksyllä 2018 toteutettiin koulun opettajien kanssa nk. pedagoginen kokous. Tuolloin hahmoteltu linjaa ja käyty läpi uudelleen Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet -kuvausta paikallisesta OPS:sta. Suunnitteltu. yhdessä oppilaiden osallistamisen muotoja luontoteeman pohjalta.

Opettajakunnan toiveita ja yhteisiä suuntaviivoja ilmiöoppimiseen ja sen tavoitteisiin: todellisen maailman kohtaaminen, jotain konkretiaa, oppilaiden näkökulman laajentaminen, lasten osallistaminen, tutkiva oppiminen ja oivaltaminen, myös tylsyyden sietäminen.

Nimi: Laura Saario
Kehittämishaaste: Jopo-ryhmän leivoskokeilu
Kohderyhmä 9 lk. Jopot, ryhmän koko 10 oppilasta
Ilmiölle varattu aikaa 3 x 1,5h

Tutkittava ilmiö on leivonta ja leivontaan liittyvät tekijät. Oppilaat saavat kehitellä parhaan mahdollisen leivonnaisen käyttämättä apuna mitään ohjetta. Tarkoituksena on siis ensin tehdä yksin tai parin kanssa suunnitelma (resepti) mitä lähtee toteuttamaan. Kun reseptin on toteuttanut käytännössä, pitää pohtia mikä meni vikaan, miltä leivos maistuu ja näyttää ja miten ohjetta voisi kehittää. Seuraavaa kokeiluerää varten ohjetta muutetaan jne.

Tavoitteena on että oppilaan luovuus, ongelmanratkaisu, syy-seuraussuhteiden hahmotus ja tiedon tuottaminen kehittyy. Oppilaat pitävät kirjaa reseptin kehittelyn eri vaiheista ja antavat palautetta itselleen leivonnaisesta. Näin kehittyy myös ymmärrys siitä, että palaute kohdistuu tekemiseen ja toimintaan, ei sinuun ihmisenä. Lisäksi kokeilussa opitaan epäonnistumisen ja virheiden sietoa.

Huomiot aloituksesta

-osa oppilaista lamaantuu tällaisissa tehtävissä, missä saisikin koittaa mitä vaan. Eivät tiedä mitä tehdä. “Emmä tiedä mitä mä teen ku en tiedä yhtään mitä johonki muffinsseihin tulee”

-osa oppilaista valitsee helpon reseptin, minkä jo hallitsee. Uuden kokeilu ja itsensä haastaminen vaikeaa, halutaan pysyä tutussa ja turvallisessa.

-oppilaita pitää ohjeistaa siihen, että määrät, raaka-aineet ja tekovaiheet kirjataan tarkasti ylös. Pitää siis korostaa että ohjetta ei voi kehittää, jos et tiedä mikä on lähtötilanne.

-epäonnistumista pelätään ja siitä turhaudutaan

-tasapainottelu liian neuvomisen ja ohjaamisen välillä haastavaa. Neuvojen antaminen johti siihen, että oppilas ei pohtinut itse asioita, vaan totteli annettuja neuvoja.

Huomiot muista jatkokerroista: oppilaiden osaaminen kehittyi muilla seuraavilla kerroilla, ja sen huomasi sekä tuotoksissa että työskentelytavoissa (opeteltiin reseptejä, innostus tekemiseen), onnistumisen huomaaminen omassa tekemisessä, epäonnistumisen sietokyky kasvanut.

 

Nimi: Saija Hietala ja Tiina Jukkala

Aihe ja tavoite: KESTÄVÄ KEHITYS (Yhdessä voimme hyvin, kestävä kehitys, osallistuminen, vaikuttaminen)

3.-4.luokkalaisten teemana on tänä syksynä Unicefin Kestävän kehityksen tavoitteet, jotka pitäisi maailman laajuisesti saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen oppilas saa valita kaksi teemaa syksyn aikana ja aihetta opiskellaan 2 tuntia viikossa ja kahdeksan viikon ajan yhtä teemaa.

Kiky-lauantaina pidetty opettajille koulutustilaisuus ilmiöoppimisen projektista, jotta kaikille syntyisi käsitys ilmiöoppimisen tavoitteista ja mahdollisuuksista:

https://prezi.com/p9fzjlwmhz3n/monialaiset-oppimiskokonaisuudet/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Eteneminen: Teemat esiteltiin oppilaille ensin omissa luokissa. Video, julisteet.

5 Teemaa

  • Vedenalainen elämä
  • Innovaatiot ja infrastruktuuri
  • Ilmastotekoja
  • Edullinen ja puhdas energia
  • Terveys ja hyvinvointi

5 ryhmää/ 2 opettajaa per ryhmä

Arviointi:

  • Itsearviointi
  • Passi, jota täytetään jokaisella kerralla

Linkkejä, erityisesti YK-liiton sivuille oli kerätty hyvin kattava kokelma erilaisia linkkejä materiaaleista opetuksen tueksi.

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/

https://maailmankoulu.fi/agenda2030/

https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Tämä oli aloitusvideo:

https://www.youtube.com/watch?v=MqWE6pwwbO0&feature=youtu.be

Jokainen opettaja näytti luokassaan yllä olevan videon ja oppilaat numeroivat kiinnostuksensa mukaisesti tarjolla olevat 5 teemaa listalle.

Toteutuminen: Tärkeää on ollut oppilaiden itsearviointi eli oman työskentelyprosessin ymmärtäminen ja seuraaminen, välineenä mm. seuraava lomake

Ilmiöopiskelua: Terveys ja hyvinvointi

Nimi:

Mitä haluat tutkia? Mikä terveeseen elämään liittyvä ilmiö sinua kiinnostaa?

Ympyröi ajatuskartasta yksi aihe. Ympyröi se. Kirjoita kysymyksiä aiheeseen liittyen. Valitse niistä mielenkiintoisin.

Mitä työskentelytapoja käytät? Miten etsit vastauksia kysymyksiisi?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

 

Missä eri paikoissa työskentelet ja mitä niissä teet?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Millä eri välineillä aiot työskennellä? Tarvitsetko jotakin kotoa?

 

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Miten esittelet opintosi? Minkälainen tuotos? Kirjoita tai piirrä suunnitelmasi.

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Suunnittele aikataulu. Miten etenet?

Kerta 1.Suunnittelu ja työn aloitus

Kerta 2. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 3. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 4.Työskentelyä: ______________________________

Kerta 5. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 6. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 7. Työ on valmis! Esittelyä.

Käytätkö omaa aikaa? Kuinka paljon?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Itsearviointi

 

Keksin ilmiön helposti

 

Löysin vastauksia kysymykseeni

 

Keskityin työskentelyyn

 

Sain työni valmiiksi aikataulussa

 

Työskentely oli innostavaa

 

Yhteistyö sujui

 

 

Mitä opin? Kerro kaksi asiaa.

________________________________________________________

___________________________________________________________

Projektin nimi: Karviaistien Pilvikartta – projekti
Tekijä(t): Anton Telih ja Susan Myllyaho

Kehittämishaaste: Tavoitteena oli saada tuotua koulussa opiskeltavat asiat lähemmäksi arkea, sekä saada oppilaat huomaamaan heidän suuren potentiaalin. Toisaalta halusimme saada oppilaat myös omakohtaisesti huomaamaan, että koulussa opitut asiat ovat hyödyksi myös koulun ulkopuolella. Tässä kohtiin oppilaiden omat ideat ja testaukset olivat pääosassa.

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Lähtökohtana oli rakentaa syyslukukaudelle ilmiö, jossa oppilaiden vahvuudet nousisivat esille. Toisena merkittävänä tavoitteena oli tuoda koulua lähemmäksi oppilaiden arkea, sekä näyttää että he voivat tuoda kouluun paljon osaamista mutta samalla näyttää, että koulukin voi tuoda heidän arkeen lisää osaamista.

Sovimme myös, että näkyvyyttä tällä ilmiölle luodaan koko koulun yhteisillä musiikkitunneilla. Kerran viikossa jokainen luokka tai luokkaryhmät pääsevät esittämään omia tuotoksia ja omaa tekemistä joita on syntynyt viikon/viikkojen aikana. Tämän huomattiin edistävän erityisesti esimerkiksi oppilaiden osallisuutta, innostuneisuutta ja motivaatiota.

Kokemukset ja arviointia: Arviointi oli eniten keskustelua herättävä aihe varsinkin oppimisportfolioissa. Kyseisen ilmiöprojektin ansiota koulumme otti käyttöön yhteisen portfoliokäytännön. Oppilaat rakentavat omaa portfoliota tästä eteenpäin, joka näkyy mm. vanhemmille ja ennen kaikkea oppilaille itselleen. Oppijoille saatiin näkyväksi erilaisia koulussa opittavia taitoja ja tietoja ja niiden opetussuunnitelmaan linkittymisen ymmärtäminen

Tehtävänannon ja tekemisen apuna käytetty lomake:

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen:

Tämän tehtävän tekemisessä oppilas kartoittaa ajatuksia omasta oppimisesta, tulevaisuuden haaveistaan ja omista arjen taidoistaan.  Oppilas miettii millaisessa kulttuurissa hän elää nyt ja millaisessa hän haluaisi elää ja miten hän omalla toimintaan vaikuttaa ympäristöön vastuullisena kansalaisena. Näitä ajatuksia kartoitetaan ja pohditaan yhdessä toisten kanssa monipuolisilla työtavoilla ja vahvistetaan omaa ilmaisua sekä monilukutaitoja.

Tämä tehtävän sisällöissä toteutuu kaikki Opetussuunnitelman osa-alueet.

Oppilaiden ajatukset kootaan jokaisen omaan pilvikarttaan, jonka keskelle laitetaan oma kuva. Nämä ajatukset kootaan vielä luokan yhteisiksi ja lopulta kaikki yhteen koulun ruokasalin seinällä olevaan suureen yhteiseen pilvikarttaan.

Alla on pilvikartan sisällön koordinaatit ja apukysymyksiä sekä linkkejä avuksi tiedonhakuun.

Pilvikartta: Aurinko

Omat vahvuudet: Missä olen hyvä? Mikä tekee minut iloiseksi? Mitä toivon itselleni? … Kirjoita itsellesi kirje tulevaisuuteen

OPS 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Mikä minua kiinnostaa? Mitä harrastan? Mitä haluaisin harrastaa?

OPS 6. Työelämä ja yrittäjyys

Mistä unelmoin tulevaisuudessa? Missä haluaisin olla töissä? Mitä haluaisin tehdä työkseni? Millaisen elämän, vapaa-ajan, kodin ym. haluaisin vanhana?

yläkoulu: ammatinvalinta monisteet.

ylä- ja alakoulu: unelma-ammatti moniste

linkit:

Hommat hoituu [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3838891

Runoja ja rusinoita [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3719259

Elintarvikealalta ammatteja moneen makuun [Symbol] http://www.maistuvaammatti.fi/

OPS 1.

Miten opin parhaiten? Mikä koulussa kiinnostaa? Mitä haluaisin oppia tänä vuonna?

OPS 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Miten huolehdin itsestä? Mitä osaan ja missä aion kehittyä? Ensiaputaidot

Punaisen ristin opetusmateriaalit [Symbol]

www.punainenristi.fi/koulusivut/opetusmateriaalit

OPS 2. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus

Ketkä auttavat minua ympärilläni arjessa?  Mistä saan tietoa maailmasta ja apua? Millä viestin toisille? Mitä viestintävälineitä käytän ja miten (sovellukset, pelit ym.)?

linkit: www.suomi.fi  / https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan

OPS 7. Osallistuva vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Miten voin toimia toisten hyväksi? Miten voin toimia maailman hyväksi?

Miten säästän luontoa ja rahaa? Pohditaan kuluttamista ja säästämistä.

linkki:

Kilpailu – ja kuluttajavirasto [Symbol] https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/

Martat [Symbol] https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/

 

Projektin nimi: Metsä (Eri luokka-asteilla oli valittuna erilaisia teemoja metsään liittyen, mutta kaikilla yhteisenä teemana oli metsä.)

Tekijä(t): Satu Väliaho, Ari Sillanpää

Oppilaitos: Parkanon yhteiskoulu

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Yläkoulun vuosiluokat 7-9, kaikki ryhmät

Kehittämishaaste: Mitä haluttiin ratkaista? Mikä oli tavoitteena? Tavoitteena oli luoda neljän koulupäivän mittainen kokonaisuus, jossa metsä tulisi oppilaille tutuksi heidän haluamasta näkökulmasta. Opettajat päättivät teeman (metsä), mutta oppilaat näkökulman, josta halusivat metsää tarkastella koko kokonaisuuden ajan. Tavoitteena oli luoda toiminnallinen kokonaisuus, jonka lähtökohtana on oppilaan oma kiinnostus. Erilaisia teemavaihtoehtoja olivat esim. nämä: Metsän antimet, Metsästys ja  riistanhoito, Ulkoilu ja retkeily, Puun kasvatus

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: 1. päivänä oppilaat tutustutettiin teemaan ja eri aihevaihtoehtoihin koulun ulkopuolisten alustajien (esim. 4H-yhdistys, vapaa-aikatoimi, metsästysseura) pitämien tietoiskujen avulla. Loppupäivän aikana oppilaat ryhtyivät hakemaan valitsemastaan aiheesta tietoa netistä opettajien antamien ohjeiden mukaisesti (tavoitteena on Slide-esitys ryhmissä). Toisena päivänä osallistutaan metsäaiheiseen kirjoituskilpailuun sekä lähdetään toteuttamaan metsään omaa, ensimmäisenä päivänä aloitettua ryhmätehtävää (Slide-esitys). Ajatuksena on, että ryhmätehtävää toteutetaan myös kolmantena teemapäivänä kokemuksellisesti metsässä kulkien ja oppien. Viimeisenä eli neljäntenä teemapäivänä on vuorossa tehtävän läpikäyntiä. Läpi koko kokonaisuuden oppilaat kirjoittavat oppimisestaan oppimispäiväkirjaa oman oppimisensa tueksi.

Kokemukset ja arviointia: arviointia, sekä mitkä ilmiöoppimisen elementit (joita yhdessä alussa määriteltiin) olivat läsnä vahvasti? Miten haastoit itsesi ilmiöoppimisen näkökulmasta sinulle uudella tavalla? Ensimmäinen päivä sujui odotusten mukaisesti, vaikkakin oppilaille tällainen oppimistapa tuntui aluksi oudolta: osa oppilaista lähti koulusta pois kesken koulupäivän. Ilmiöoppimisen elementeistä toteutuivat tai toteutuvat tulevissa päivissä erityisesti oppilaiden osallisuus, kokemuksellisuus, monipuoliset oppimisympäristöt, vuorovaikutus sekä oppilaiden tarpeet. Opettajan näkökulmasta uutta ja ehkä haasteellistakin oli tiivis yhteistyö toisten opettajien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä ison oppilasmäärän hallinta (koko luokka-aste oli samassa oppimistilanteessa).

Projektin nimi: Lähiympäristöä tutkimaan
Tekijä(t): Susanna Sirén-Lääperi
Oppilaitos: Itä-Hakkilan koulu, Vantaa
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: 4 lk

Kehittämishaaste: Halusin opettaa oppilaille projektin avulla tutkivaa työtapaa ja lähiympäristön havainnointia.

Osatavoitteita suomenkieli -ja kirjallisuus alueelta: Kysymyslause (kertaus), hakusana, tiedonhankinta, tietoteksti ja uutinen.

Osatavoitteita ympäristöopin alueelta lähiympäristöön liittyen: tutkimuksen tekeminen, alueen rakennettu ympäristö, alueen kasvillisuus, alueen elinkeinot ja alueen liikenne havainnoiden.

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Suunnittelin 5 oppituntia kestävän tutkivan oppimisen kokonaisuuden, jossa mukailin tutkivan oppimisen mallia. Tunneilla oli tutkimuksen etenemisen lisäksi myös muita yllä mainittuja tavoitteita. Viisi tuntia osoittautui liian lyhyeksi ajaksi kun mukaan tuli yhä enemmän sisältöjä suomen kielestä. Laajensin projektia n. seitsemään tuntiin.

1. tunti En malttanut olla esittelemättä Bloomin taksonomiaa. Teimme lisäksi saman kysymysharjoituksen kuin ensimmäisellä lähiopetuskerralla. Hieman toki mukaellen. Oppilaat hoksasivat yllättävän hyvin mihin Bloomin taksonomian tasoihin kysymyksillä päästiin. Yllätyin positiivisesti!

Kävimme läpi kysymyslauseen kirjoittamisen ja jokainen keksi kymmenen lähiympäristöön liittyvää kysymystä.

2.- 3. tunti: Kysymykset luettiin läpi ryhmissä ja niitä sai kommentoida. Tämän jälkeen jokainen valitsi omista kysymyksistään kolme sellaista, joihin olisi olemassa olevilla resursseilla mahdollista löytää vastaus. Ne esiteltiin minulle. Ohjasin kysymyksenasettelua ja haastoin pohtimaan mahdollisia tutkimusmenetelmiä valituille aiheille.

Lopulta jokainen valitsi kolmesta kysymyksestään yhden tutkimusaiheeksi. Tässä vaiheessa osa joutui muokkaamaan kysymyksiään tai hieman muuttamaan kysymysken asetteluaan. Opettelimme hypoteesin käsitteen ja jokainen kirjoitti hypoteesin omaan kysymykseensä sekä tutkimussuunnitelman.

4.-5. tunti: Nämä tunnit on vasta edessä. Tarkoitus on jalkautua lähiympäristöön tutkimaan oppilaiden valitsemia aiheita ja tutustua kunkin tarkoitukseen sopiviin tutkimusmenetelmiin. Näiden tuntien aikana käsittelemme yhdessä oppisisältönä hakusanan. Ne oppilaat, joiden tutkimukseen on järkevää etsiä tietoa internetistä, saavat työskentelyaikaa luokassa.

-(7.) tunti: Raportointi. Oppilaat kirjoittavat tutkimusraporttinsa ja esittelevät tutkimuksensa ryhmissä. Käsittelemme aiheita tietoteksti ja uutinen. Lyhyen tutkimusraporttinsa lisäksi ja avulla oppilaat kirjoittavat omasta tutkimuskohteestaan ja tutkimuksestaan joko tietotekstin tai uutistekstin. Tämä toteutetaan todennäköisesti tietokoneella kirjoittaen. Oppilaat lukevat valmiit tekstit toisilleen ja keskustelemme prosesseista yhdessä ja mietimme nouseeko aihepiireistä jatkotutkimusten aiheita.

Kokemukset ja arviointia: Toteutus on vasta puolivälissä, mutta koen jo nyt onnistuneeni osallistamaan oppilaita ja tarjoamaan heille heidän lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtevää oppimista. Työtapa vie paljon aikaa, mutta olen saanut aika mielekkäästi sisällytettyä myös oppiaineiden sisältötavoitteita osaksi projektia. Oppilaat ovat jakaneet osaamistaan ja haastaneet itseään työskentelyssä.

Vaikka rajasinkin kysymystenasettelun lähiympäristön aihepiiriin, otin uuden askeleen siinä, että oppilaat saivat varsin vapaasti valita mitä teemoja he lähiympäristöön liittyen aikovat tutkia/opiskella. Päätin myös mielessäni, että tämän prosessin tavoitteet ovat ensisijaisesti taidoissa. Projekti vei aika paljon aikaa ja se kasvoi edetessään. Se on ehkä hyväkin, sillä tulimme käsitelleeksi juuri sillä hetkellä relevanttea asioita. Hieman takaraivossa kuitenkin painoi se, että muut sisällöt jäivät nyt vähän heikommalle käsittelylle. Tätä pyrin tosin lievittämään siten, että työskentelyyn käytetyt tunnit jakaantuivat useamman viikon ajalle.

Hyvinvointiprojekti 4.lk
Nimet: Päivi Pitkänen ja Anna-Kaarina Mantela Jämsänjoen yhtenäiskoulu
Tavoitteet:
Oppilas oppii, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin.
Oppilas osaa etsiä tietoa eri lähteistä.
Yhteistyö ryhmän kanssa, oman roolin merkitys ryhmässä.

Projektin vaiheet tutkivan oppimisen mallia mukaellen:
Arvioidaan oppilaiden ennakkotietoja käsitekartan avulla.
Haetaan virikkeitä ja tutkitaan mm. oppikirjan hyvinvointijaksoa.
Mietitään, mistä osista ihmisen hyvinvointi koostuu. Kerätään ideoita luokan yhteiseen käsitekarttaan.
Mikä aiheista voisi kiinnostaa henkilökohtaisesti? Mitä haluaisin tutkia lisää? Valitaan tutkimusaihe. Pohditaan kysymyksiä, joihin etsitään vastausta.
Hypoteesin luominen omiin tutkimuskysymyksiin.
Arvioidaan tutkimuskysymysten hypoteeseja ja tarkennetaan sekä muokataan niitä tarvittaessa.

Suunnitellaan, mistä tietoa hankitaan. Etsitään tietoa aiheesta eri tavoin ja eri lähteistä.
Verrataan saatuja tuloksia ja löydettyjä tietoja hypoteeseihin.
Tutkimuksen saattaminen julkaisukuntoon.

Muuta:

Aulaan rakennetaan hyvinvoinnin puu, jonka oksat ovat hyvinvointiin osa-alueita. Oppilaat tuovat puuhun lehtiä, joihin kirjataan tehtyjä tekoja, jotka lisäävät omaa hyvinvointia.

Arviointi:

Oppilas laatii käsitekartan ennakkotiedoistaan projektin alussa ja lopussa. Verrataan käsitekarttoja.

Arvioidaan ryhmätyötaitoja itsearvioinnin avulla.

Omaa arviontia: Enemmän pitäisi kiinnittää huomioita vielä että julkaisut voisivat olla hyvin monimuotoisia.

Julkaisun arviointi

Oppilaat lähtivät miettimään, mitä hyvinvointi tarkoittaa, käsitekartan avulla

1) Koonti ennakkokäsitekartoista

2) Esimerkki oppilasryhmän ennakkokäsitekartastaKoonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä

3) Koonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä

4) Tutkimussuunnitelmapohja

Tavoitteet ja arviointi:

  • Oppia, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – > käsitekartta
  • Oppia etsimään tietoa erilaisista lähteistä -> lähdeluettelo
  • Toimia yhteistyössä toisten kanssa -> vertaisarviointi ryhmässä
  • Esitellä oma työ toisille – Julkaisu

Opettajan palaute työstä. Arvosana ryhmälle. Oppilaat jyvittävät arvosanan työhön osallistumisen perusteella.

Tutkimuksen aihe: _______________________________________________________________

 

Tutkimuskysymykset: ____________________________________________________________

 

Hypoteesit:  _____________________________________________________________________

Mistä etsin tietoa?

________________________________________________________________________________

Tutkimuksen aikataulu:

 

oppitunti 1:  aloitan tiedonkeruun______________________________________

 

oppitunti 2:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 3:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 4:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 5:  tutkimusraportin tekeminen______________________________________

 

oppitunti 6:  tutkimusraportin tekeminen______________________________________

Miten esittelen työni ryhmälle?

________________________________________________________________________________

Julkaistu

Uudet arviointikäytännöt opetuksessa

Perusopetuksen uudistetut opetussuunnitelmaperusteet haastavat myös oppimisen ja osaamisen arviointia, jota on hyvä tarkastella laajemmin, ottamalla huomioon oppilaiden osallisuus ja heidän yhteistyötaitonsa. Opetushallituksen rahoittamassa Uusi peruskoulun pedagogiikka hankkeen uudet arviointikäytännöt-koulutuksessa on tarkasteltu erilaisia arviointikäytänteitä, arvioinnin monia eri tehtäviä ja oppimisprosessin aikaista arviointia osana oppimiskokonaisuutta. Koulutuksen tavoitteena on ollut kehittää erilaisten käytännön esimerkkien pohjalta toimivia arvioinnin käytänteitä.

Koulutuksia järjestettiin kaksi 2017-2018 aikana.  Koulutukseen sisältyi kaksi lähipäivää sekä verkon välityksellä toteutettava webinaari. Lisäksi koulutukseen liittyi ennakkotehtävä ja työskentelyä verkkoympäristössä koulutuspäivien välissä. Kouluttajana toimi KT, FL Najat Ouakrim-Soivio, joka on toiminut mm. historian ja yhteiskuntaopin opettajana, rehtorina ja opettajankouluttajana, Opetushallituksessa oppimistulosten arviointiyksikön projektipäällikkönä ja tutkijana Helsingin yliopistossa.

Alla kerätty koulutuksissa syntyneiden keskustelujen yhteenvetoa, osallistujien pohdintoja ja tuotoksia arvioinnin kehittämiseksi

OSALLISTUJIEN OIVALLUKSIA JA POHDINTAA ARVIOINNISTA

Haasteita:

Miten saisin luota itselleni kokonaiskuvan arvioinnista?

Opettajan perustehtävä on opettaa, ohjata ja arvioida. Tämän pitäminen mielessä osoittaa sen, että arviointi ei voi olla päälleliimattuna, vaan se lähtee opettajan oman työn suunnittelusta: opetuksen tavoitteiden pohtimisesta, toteutuksen suunnittelusta ja näiden jälkeen pohdintaa, missä kohtaa arvioidaan ja miten? Täytyy itse pohtia, miten, milloin ja miksi arvioin? On hyvä huomata, että arviointi ei tapahdu menetelmien avulla vaan kokonaisopetuksen suunnittelusta!

Miten saada työyhteisö motivoitumaan pohtimaan arviointia?

Arviointikulttuurin kehittäminen on työyhteisön oma tahtotila, siihen tarvitaan työyhteison halu. Lähtee rakenteista ja toimintatavoista: esim. siitä, että sovitaan arvioinnista keskusteluun käytettävän pari kertaa vuodessa aikaa työyhteisön koulutuksissa ja tapaamisissa. Jos ei ole tahtotilaa, ei riitä, että yksittäinen yksittäinen opettaja tunnistaa tarpeen. Voi miettiä, löytyykö alueelta tahtotilaa (esim. ops-ryhmä), jos omalta koululta tukea ei saa.

Tavoitteet ja niiden arviointi tuntuu epäsuhtaiselta: on paljon tavoitteita ja vähän aikaa (ainakin oppiaineiden tavoitteissa), miten yltää kaikkiin tavoitteisiin?

Tavoitteita opetusuunnitelmassa on monen tasoisia. Usein helpottaa se, että erottaa Opsin yleis-, vuosiluokkaiset-, teema- (kuten monilukutaito) ja oppiaineiden omat tavoitteet.  Yleistavoitteita (ihmisenä kasvaminen, kansalaisuus) ei opita lyhyessä ajassa. Nämä ovat muidenkin opettajien vastuulla, jolloin ”pääkohteeksi” voi ottaa oppiainekohtaiset tavoitteet ja niiden tarkastelemisen.

Kun arviointia pohtii, tuntuu että tulee enemmän kysymyksiä kuin oivalluksia

Tästä usein tunnistaa asiantuntijan, kun alkaa tunnistamaan asioita, mitä kaikkea teemaan liittyy ja herää uusia kysymyksiä. Arviointi on monitahoinen asia, johon perehtyessä syntyy uusia kysymyksiöä, jotka vievät ajattelua ja toimintaa taas eteenpäin. Voisi miettiä, olisiko mahdollisuus vertaispariin, jonka kanssa pohtia kysymyksiä työyhteisössä?

Arki on kiireistä, aika loppuu kesken, aina ei ehdi tehdä kaikkia asioita jaksossa.

Yleensä keskustelu kollegoiden kanssa voi auttaa: pohdintaa, mitä olemme ehtineet tehdä, mikä oli erityisen olennaista tavoitteiden toteutumisen kannalta, miten muut kollegat ovat toimineet. Tarvitaan keskustelua, peilaamista ja pohdintaa oman työn ja arvioinnin suhteen; mikä on välttämätöntä, mitä voi jättää poiskin.

Usein sisältöpainotteisen ajattelun sijaan nimenomaan tavoitteiden tarkastelu, purkaminen ja priorisointi voi auttaa kiireen tunnun hallitsemisessa. yhtälailla erilaisten työskentelytaitojen, kuten oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen opettaminen on tärkeää, jolloin sisältöjen merkitys vähentyy emmekä silti karsi tavoitteden toteutumsesta. Usein kiireen tuntu voi myös johtua ajattelutavasta, että oppiminen syntyy opettajan tekemisestä.

Syntyneitä kysymyksiä

Miten laaja-alaisia arvioidaan?

Osana oppiainetta, täytyy luottaa ja uskaltaa uskoa oman oppiaineen tavoitteiden toteutumisen myötä myös laaja-alaisten toteutumiselle. Mitä selkeämmin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita on purettu auki itselle ja muille, tulee esiin laaja-alaisen osaamisen toteutuminen.

Voiko sisällöt olla enää tavoitteita?

Hyvin voi, faktat ja käsitteet ovat edelleen tärkeitä. Usein, jos opetuksessa keskitytään pelkästään sisältöihin, usein arviointikin keskittyy sisältöjen toistamiseen

Oivalluksia                

-Opsista ei löydy valmista kaavaa arviointiin, Ops kannattaa tuntea kuitenkin hyvin, helpottaa arviointia

-tärkeintä on selventää ja sisäistää itselle, mitä, miksi ja miten arvioidaan, tämän jälkeen vasta tarkempien menetelmien pohtiminen

-tavoitteiden pureskelu ja avaaminen on tärkeää!

-itsearviointi ei ole helppoa aikuisellekaan, oppijaa pitää kuitenkin haastaa ja opettaa itsearviointiin pikkuhiljaa

-jatkuva palaute on suullista puhetta opettajan ja oppija välillä ja usein oppijaa kannustavaa. Arviointi on vuorovaikutusta, johon molemmat voivat vaikuttaa.

-arvioinnin erilaiset tavoitteet määriteltävä itselle, pilkottava itselle, oppilaille sekä huoltajille

-arvioinnin ymmärtäminen kokonaisuutena

-ymmärrys arvioinnin tavoitteista helpotti, ei tarvitakaan arviontiähkyä, olemassaolevan tekeminen näkyväksi,

-on parempi opettaa hyviä toimintataitoja ja työskentelytaitoja, kuin huolehtia yksittäisten sisällöllisten asioiden saavuttamisesta arvioinnissa.

-oppijan minäpystyvyyden kehittäminen arvioinnin avulla on tärkeää; opin tämän, kun teen töitä, saan palautetta etenemisestä, sinnikkyydestä. Tärkeää oppijan tukeminen ja innostuksen huomaaminen

Koulutuksessa pohdittiin millaisia menetelmiä osallistujat käyttävät lähtötason, oppimisen aikaisen ja osaamisen arviointiin:

 

  Lähtötason arviointi Oppimisen aikainen arviointi Osaamisen arviointi
1-2 lk

-ajatuskartta

-liikuntaleikki

-näytä peukulla

-”Selitä sana”  mitä ei osata selittää?

-suullinen palaute

-testit

-kierretään katsomassa toisten töitäà toisilta oppiminen

-Tietokilpailut ryhmissä

-testit

-Videoidut ryhmäkeskustelut
3-6 lk

-Kirjoitustehtävä: kerro itsestäsi

-Lähtötasotestit (esim. ma)

-Taitoaineet: työskentelyn havainnointi

-suullinen tai kirjallinen kysely

-Opettaja istuu kuuntelemaan eri ryhmien työskentelyä

-opettaja auttaa  osaamista/harjoittelua vaativia asioita

-blogi, johon dokumentoidaan osaamisen kehittymistä -eri tavoin

-rastityöskentelyä ryhmissä

-Kahoot aiheesta

-omat tuotokset aiheesta

-portfolio tai muu dokumentoidun oppimisprosessin arviointi

7-9 lk

-Kerro itsestäsi/esittelevä piirros

-ryhmäpohdintaaà mitä muistat tästä aiheesta

-keskustelut aiheesta

-alku/lähtötasotesti

-digivälineidien hyödyntäminen, mm. padlet, mentimeter

-Opetuskeskustelut

 

-Opettaja/oppilaat tekevät päiväkirjaa edistymisestään blogiin

-tehtävien tarkistus

-keskustelu

-open suullinen palaute

-arvioitavat tehtävät

läksyn kuulustelu

-elokuva-analyysi

-esseet

-kokeet (kirjallinen ja suullinen)

-pari/ryhmätyöt,  

-esitykset

-tutkimusraportit,

-työselostukset

-oppimispäiväkirja

-seminaari tai keskustelu

 

Koulutuksessa vedettiin hyvin yhteen arvioinnin keskeisiä teemoja ja niistä syntyneitä havaintoja

Mitä arvioin?

Oppimisprosessia (joka voi sisältää lähtötason, oppimisen aikaisen ja lopputason arviointia), tavoitteiden saavuttamista, itseäni ja omaa opetustyötäni.

Miten arvioin?

kannustaen, eteenpäin ohjaten. Menetelmiä mm. arvosanoilla, arviointikeskusteluilla, havainnoilla, suullisesti, itse- ja vertaisarviointi

Milloin arvioit?

Arvioidaan prosessin aikana riittävän aikaisin, jolloin oppijalla mahdollisuus reagoida.
Arvioidaan tarpeeksi vähän kerrallaan, ei uuvuttavan pitkää listaa arvioitavia asioita

Miksi arvioin?

Jotta voi tukea oppimista ja ohjata
Jotta oppija voi hahmottaa omaa osaamistaan
Jotta saan tietoa oppijoiden osaamisesta

Miten oppilas on arvioinnissa mukana?

Oppija aktiivisena toimijana , ei vain kohteena
Omien tavoitteiden asettaminen, itse- ja vertais-arviointi

Miten arviointi on omassa työssä mukana

Selkeyttämässä ja jäsentämässä opetusta ja tavoitteiden saavuttamisessa
Opettajalle palaute omasta työstään

Mitä on monipuolinen arviointi?

Tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia osaamisen näyttämiseen
Realistista ja kannustavaa sekä kehittävää

Julkaistu

Sähköisyydestä potkua arviointiin

Uudet ja sähköiset arviointikäytännöt  -koulutushankkeesta opittua

HY+ toteutti vuosina 2016-2017 Opetushallituksen rahoittaman koulutushankkeen Uudet ja sähköiset arviointikäytännöt, jossa tuettiin opettajia ammatillisen osaamisen kehittämisessä kohti uuden opetussuunnitelman edellyttämiä valmiuksia ja tavoitteita, erityisesti uuden arviointikulttuurin ja sähköisten arviointivälineiden hallinnassa sekä digitaalisuuden hyödyntämisessä oppilaiden oman omistajuuden ja oppimisen tukemisessa.

Hanke toteutettiin monimuotokoulutuksena koostuen kolmesta koulutusosiosta, jotka olivat suunnattu vaihtelevasti perusopetuksen ja/tai lukion opettajille: 1. Uudet arviointikäytänteet (yksi koulutustoteutus) 2. Digiteknologia oppimista ja arviointia tukemassa  (kaksi toteutusta) ja 3. Uudenlaiset ja sähköiset arviointikäytännöt eri aineryhmien aineenopettajille (kolme toteutusta)

Hanke osoitti tarpeellisuutensa, sillä koulutuskokonaisuudet osoittivat suurta kiinnostusta jo koulutusten markkinointivaiheessa. Uusi opetussuunnitelma kun asettaa aikamoisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia arvioinnille: se korostaa arviointimenetelmien monipuolisuuden lisäksi myös arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Se edellyttää, että oppijan edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa sekä oppijalle, opettajille että huoltajille.  Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien merkittävimpiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Digitaaliset työvälineet antavat tukea ja hyvät mahdollisuudet monipuolisen arvioinnin toteuttamiseen. Kuitenkin yhteneväisiä käytäntöjä, keskusteluja, ideoita ja malleja arvioinnin toteuttamiseen tarvitaan selvästi. Keskeisiä kysymyksiä, joihin hankeen koulutuksissa on yhdessä lähdetty etsimään ratkaisuja, ovat olleet:

  • Mikä arvioinnissa ja sähköisessä arvioinnissa hämmentää ja ihmetyttää?
  • Mitä nykyisiä välineitä voitaisiin käyttää sähköiseen arviointiin? Millä tavoin?
  • Miten sähköinen arviointi kannustaa ja kehittää itsearviointia?
  • Miten taidon oppimista ja käyttäytymistä voidaan arvioida sähköisesti?
  • Mitä hyviä käytäntöjä juuri omassa aineryhmässäni/kohderyhmälle on ja voi olla sähköiseen arviointiin liittyen?

Kokemuksia ja kehitettävää

Hankkeen koulutuksissa ideoitiin ja kehitettiin uudenlaisia oppijakeskeiseen toimintaan perustuvia arviointikäytänteitä digitaalisia työvälineitä ja mahdollisuuksia hyödyntäen. Osallistujat kokivat suurimmaksi anniksi vertaiskeskustelut ja  arviointiin liittyvän kehittämistehtävän suunittelun, toteuttamisen sekä niiden yhteisen tarkastelun ja jakamisen muille kollegoille. Kehittämistehtävissä syntyi hyvin monenlaisia pedagogogisia käytäntöjä ja kokeiluja, tässä muutamia esimerkkejä:

  • Yläkouluopintoni: Sway-digitaalinen vihko omista saavutuksista ja itsearvionnista koko yläkoulun ajan
  • Museossa opittua – Socrative oman oppimisen arvioinnin tukena
  • Abitti tehokäyttöön
  • Oppijan äänitteet oppimisen dokumentoinnissa ja itsearvioinnissa
  • Qridi-alusta laaja-laisten taitojen arvioinnissa
  • Padlet alusta blogina – kirjavinkkaus ja reflektointi
  • Sähköiset ympäristöt suullisen kielitaidon harjoittelemisessa ja arvioinnissa
  • Vaikeiden käsitteiden kertaaminen – oppijat Kahoot-testien tuottajana
  • Itsearviointi alkuopetuksessa
  • Itse- ja vertaisarviointi Google sheets-työvälinettä käyttäen
  • Liikunta ja itsearviointi –omien taitojen arviointi googlelomaketta hyödyntäen
  • Google Classroomia käsityön arvioinnin tukena
  • Seesaw-sovellus taito- ja taideaineiden dokumentoinnissa ja arvioinnissa
  • Itse- ja vertaisarvioinnin taitotasoihin perustuva oppimispolku

Koulutuksissa digitaalisten välineiden opetus- ja arviointikäytön esimerkit sekä niiden itse kokeileminen opetukseen auttoivat soveltamaan opittua käytäntöön. Osallistujat kokivat saaneensa uusien ideoiden ja välineiden lisäksi myös rohkeutta erilaisten välineiden käyttöön, kokeilevaan otteeseen digivälineiden hyödyntämisessä sekä tukea digitaalisen arvioinnin toteuttamiseen yleensä oppimisen tukena.

Kollegiaalinen jakaminen ja työparityöskentely antoisaa

Osallistujat kokivat kollegiaalisen keskustelun ja erityisesti yhteiskehittämisen sekä  arviointipedagogiikan kehittämisen erittäin antoisaksi koulutuksessa. Yhdistävät tekijät, kuten sama oppiaine tai luokka-aste lisäsivät kokemusta yhteisöllisyydestä ja antoivat tarttumapintaa arvioinnin pohdinnalle ja erilaisten ideoiden ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiselle.

Monet osallistuivat myös työpareina/pienryhminä samasta työyhteisöstä, mikä edisti sekä tehtävien tekemisestä että jakamista ja vaikuttavuutta työyhteisöön sekä antoi paremmat vaikuttamismahdollisuudet oman koulun arviointikulttuurin kehittämiseen.

Kirjoittanut: Anne Burman, Kehittämisen asiantuntija, HY+

Julkaistu

Nuorten tietotyötaitojen edistäminen

Nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen -koulutushankkeessa tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan  oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  Alla osallistujien kehittämiä ja kokeiltuja käytäntöjä aiheesta (lisää tulossa) vuosilta 2017-2018.

Tekijänoikeuksia kulttuurikurssilla

Tekijät: Jaana Ikonen
Oppilaitos: Sibelius-lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: englanti, ENA3-kurssi

Kehittämishaasteeksi valitsin tekijänoikeudet, koska opiskelijat eivät tiedä tai aina edes välitä niistä, ja niiden tuntemus on kuitenkin tärkeä osa heidän tulevaa opiskelu- ja työuraansa. Kursseilla on aina kiire, mutta ajattelin integroida tekijänoikeuksista keskustelemisen kulttuurikurssille ENA3, jolla tehdään portfolio.

Aikaa kehitystehtävään varasin 1,5 oppituntia (á 75 min). Tehtävä aloitettiin oppitunnin lopussa (n. 20 min.) pienryhmäkeskusteluilla siitä, mitä tekijänoikeudet tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä. Ajatuksia koottiin Padlet-seinälle. Sen jälkeen tekijänoikeustuntemusta testattiin opettajan tekemällä englanninkielisellä Kahoot-visalla, jonka aikana tuli esiin paljon faktaa aiheesta.

Seuraavalla tunti alkoi katsomalla yhdessä tekijänoikeuksia käsittelevä englanninkielinen video, ja opiskelijat vastasivat yhdessä suomeksi opettajan esittämiin kysymyksiin suullisesti, eli video toimi myös kuullunymmärrystehtävänä. Opiskelijoille CC-lisenssi ei pääsääntöisesti ollut tuttu, joten uskon videon laajentaneen heidän käsitystään tekijänoikeuksista.

Tämän jälkeen opastin opiskelijat Kopiraitti.fi-sivuostolle. Opetusryhmä jaettin pienryhmiin (jokaisessa 4 opiskelijaa), ja joka ryhmälle tuli oma aihe, josta he alkoivat etsiä tietoa sivustolta (esim. Who has the copyright? / Music and copyright?/ Violations of copyright?) Ryhmät kokosivat oman aihepiirinsä ydinkohdat ja tekivät niistä englanninkielisen julisteen (netissä olevalla postermywall-sivustolla), jotka tulostettiin luokan seinälle ja lisättiin kurssin sähköiseen työhuoneeseen. Ennen julisteiden tulostamista kukin ryhmä näytti suunnitelmansa toiselle ryhmälle ja myös opettajalle, jotka kommentoivat sen selkeyttä, tehokkuutta ja kieliasua, ja tämän jälkeen julisteita vielä hieman muokkailtiin.

Kokonaisuus toimi mielestäni ihan hyvin ja opiskelijat olivat kiinnostuneita ja välillä ihmeissäänkin siitä, miten vähän asiasta tiesivät. Ryhmätyövaihetta olisi ehkä pitänyt enemmän ohjeistaa, esim. jokainen ryhmä olisi voinut jakautua kahteen pariin: toinen etsii tietoa, toinen suunnittelee posterin layoutin samanaikaisesti. Näin siihen menisi vähemmän aikaa, jota lukion kursseilla ei ole koskaan liikaa. Omissa, kurssilla tehdyissä portfoliossaan, opiskelijat kiinnittivät selvästi normaalia enemmän huomiota tekijänoikeuksiin, joten tunsin kantaneeni oman korteni onnistuneesti heidän kasvavaan tietokekoonsa.

Afrikka-projekti

Tekijät: Sirkka-Liisa Kauppinen ja Päivikki Fredriksson
Oppilaitos: Espoonlahden lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: lukion toinen vuosikurssi
Kehittämishaaste:
Kehitysmaiden maantiede etenkin Afrikan osalta. Ajankohtainen aihe, mm. siksi koska alueelta on tulossa paljon pakolaisia. Opiskelijoilla ei ole paljon käsitystä alueesta. Sopii yhteiskurssiksi historian kanssa, koska Afrikan nykytilannetta ei voi ymmärtää ilman historian tuntemusta.

Kuvaus suunnitelmasta

Käytämme kurssin aikana dynaamista itsearviointia, jossa jokainen ryhmä kertoo ja arvioi etenemistään ja oppimistaan.
Kutsumme asiantuntijoita mukaan , mm. Pekka Haavisto.

1. Mielikuvat ja ennakkoluulot Afrikasta (esim. Kartta, johon merkitään mitä eri alueista tiedetään. Mielikuvat yhdistetään yhdeksi tiedostoksi. Kurssin lopussa katsotaan mielikuvat läpi ja arvioidaan mielikuvien todenperäisyys.)
2. Afrikan yleisesittely yhdessä (historia, ilmasto, kasvillisuus, maantiede)
3. Valtioiden vertailu taloudellisten ja kehittyneisyyttä mittaavilla mittareilla. Opiskelijat valitsevat ryhmissä 2-3 valtiota mitä vertailevat. Valtioiden tulee olla mahdollisimman erilaisia.
Opiskelijoille kerrotaan eri tavoista mitata valtioiden ominaisuuksia: freedom house, bkt, HDI, gini-indeksi, HPI, rule of law
4. Vertailussa on mukana mm. Historia ja paikallinen kulttuuri, kasvillisuus, ilmasto, pinnanmuodot, väestö, elinkeinot, maanomistusolot, demokratian aste, jalostusaste, kehitysapu ja pakolaistilanne.
5. Opiskelijat liittävät uutisia omista maistaan työhönsä.
6. Lopputuotos on tutkielma, jossa on etsitty syytä, miksi valtiot ovat erilaisia kehittyneisyydeltään.
7. Tutkielman puolivälissä on vertaisarviointi. Jokainen lukee ainakin kaksi muuta tutkielmaa ja kommentoivat niitä.
8. Kurssin aikana kerätään uutisia Afrikasta.Tee yhteenveto uutisten sisällöstä. Millaisista asioista meille kerrotaan ja miten (negatiivinen / positiivinen). Onko suomalaisilla ja ulkomaalaisilla uutisilla eroa? Mistä valtioista ei ole uutisia? Miksi?
9. Maat sijoitetaan kartalle ja kehitämme tavan, millä ilmaisemme meneekö valtiolla hyvin ja jos menee huonosti, niin miksi.
10. Johtopäätöksenä opiskelijat miettivät mikä on Afrikan tulevaisuus.
11. Kurssin lopuksi palataan katsomaan ensimmäisen tunnin ennakkokäsityksiä ja katsotaan olivatko ennakkokäsityksemme totta.

Toteutus ja kokemukset tai kehitettävää:
Kokeilin kurssia maantieteen kolmannella kurssilla. Käytimme kokeiluumme kolme oppituntia (3 x 75 min.)

  • Opiskelijat merkitsivät Afrikan karttaan tietonsa Afrikasta.
  • Annoin valmiiksi linkit, joista löytyi eri tavat mitata valtioiden kehittyneisyyttä.
  • Opiskelijat valitsivat valtiot (tarkistin, että kellään ei ollut kaikkia samoja valtioita) ja vertailivat niitä toisiinsa ja etsivät syitä erilaisuuteen.
  • Lopuksi teimme yhteisen tiedoston, jonne jokainen kertoi omat huomionsa ja yhdessä mietimme yhteisiä tekijöitä nykyoloihin.
  • Opiskelijat lisäsivät alkuperäiseen karttaansa uudet tietonsa Afrikasta.

Opiskelijat pitivät tätä pientäkin Afrikka-tutkimusta hyvänä ja silmiä avaavana. He kaikki olisivat mielellään tulleet myös kokonaiselle Afrikkaa käsittelevälle kurssille.

Tilastotutkimusta yhteiskuntatieteissä

Tekijät: Tuula Räsänen ja Pekka Törrönen

Oppilaitos: Erkko-lukio, Orimattila

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Kehittämishaaste toteutettiin lukion 2. vuositason opiskelijoiden kanssa MBP5-kurssilla ja YHP1-kurssilla. Kehittämisideassa tuotettiin tilastoja yhteiskuntaopin opiskeluun, minkä toivottiin antavan intoa myös matematiikan opiskeluun.

Kehittämishaaste: Halusimme integroida lyhyen matematiikan tilastokurssin yhteiskuntaopin kurssin kanssa, jotta opiskelijoille selvenisi se, mihin tilastomatematiikkaa oikeasti käytetään ja tarvitaan. Halusimme, että koulumatematiikka tuottaa valmiudet ”oikeaan” työhön, jota todella käytetään jossain.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta: Opiskelijat tekivät ryhmissä 7 oppitunnin aikana tilastollisen tutkimuksen heille annetusta aiheesta. Tästä tutkimuksesta he kirjoittivat raportin. Ryhmien aiheet olivat:

1. Kuntavaalit Orimattilassa 2000 – 2017: puoluekentän muutos
2. Orimattilan väestörakenteen kehittyminen (esim. 1917 ja 2017)
3. Hyvinvointivaltio: toimeentulotuen ja eläkeläisten määrä (2000 ja 2017), peruskoululaisen/lukiolaisen/ammattikoululaisen kustannus yhteiskunnalle
4. Valtuustossa tehtyjen aloitteiden määrä ja niiden ”onnistuminen” (2000-2017) (kaupungin arkisto)
5. Tutkimus nuorten mediaseurannasta / -käyttäytymisestä (Jokivarren koulu)

Oppituntien aikana opiskelijat hakivat tietoa aiheestaan, tekivät itse sopivat taulukot ja kuvaajat, määrittivät aineistoon sopivat keskiluvut ja hajontaluvut sekä viimeistelivät raportin oikean raportin muotoon. Työn etenemistä seurattiin dynaamisen itsearvioinnin avulla. (lähde: https://www.youtube.com/watch?v=kW7McP_0H7o). Opiskelijat palauttivat ryhmissä tehdyt raportit, jossa sisältönä:

1. Tutkimuskysymys: työssä yritetään löytää vastaus tutkimuskysymykseen, joka määritellään tässä kappaleessa.
2. Tutkimusaineisto taulukoituna: esitetään aineisto siisteinä ja hyvinä taulukoina, jotka on selitetty.
3. Tiedon laatu: mieti, kuinka aineisto kuvastaa yleistä tilannetta? Mieti lähteittesi luotettavuutta.
4. Tiedon analysointi: analysoi keräämäsi aineisto tietokoneohjelman avulla. Muista etsiä vastausta asettamaasi tutkimusongelmaan tai –kysymykseen. Havainnollista aineistoasi numeroin ja kaavioin. Voit käyttää esimerkiksi histogrammeja, pylväs-, viiva-, piirakka- ja laatikkodiagrammeja. Tilastolliset suureet (keskiluku ja hajontaluku) täytyy ottaa huomioon.
5. Johtopäätökset: vastataan tutkimuskysymykseen
6. Lähdeluettelo

Kokemukset: Kehittämishaaste onnistui hyvin. Haasteena tässä työtavassa on ajan riittävyys tekemiseen. Aikaa tähän työhön saa kulutettua tosi paljon ja välillä tuntui, että joillekin ryhmille tuli todella kiire työtä tehdessä.


Runonhaku tiedonhakuna

Tekijä: Eero Ovaska

Oppilaitos: Leppävaaran lukio

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Äidinkielen ja kirjallisuuden 3. kurssi          

Kehittämishaaste: Halusin kehittää tehtävän, jossa käytetään tiedonhakuun kirjastoa ja kirjoja. Kaipasin myös runouden tarkasteluun jotakin uutta, ja opiskelijani tarvitsivat mielestäni harjoitusta yhteistyöhön. Loin ryhmätyön, jossa tuli etsiä kirjaston kirjoista kymmenen annetut kriteerit täyttävää runoa, koota runot yhteen ja lopulta myös tulkita muodostunutta kokonaisuutta ja hyödyntää sitä runouden perusasioiden opiskelussa. Runouskäsityksen syventämisen ja kirjojen ja kirjaston kanssa työskentelyn ohella tavoitteena oli yhdistää erilaisia tiedonhaun muotoja ja harjoitella työn jakamista.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta:
Ositin tehtäväkokonaisuuden neljään 75 minuutin oppituntiin: 1) kirjastokäyntiin valmistautuminen, 2) kirjastokäynti, 3) löydettyjen runojen kokonaisuuden viimeistely ja 4) kokonaisuuden tulkinta ja hyödyntäminen. Jokainen ryhmä sai apukysymyksiä etukäteistiedonhakuun ja työnjakoon sekä esitäytetyn jaetun tiedostopohjan, joka ohjasi keräämään löydetyistä runoista lähdetiedot ja ottamaan niistä kännykkäkuvat, jotka liittää tiedostoon. Syntynyttä runokokoelmaa tulkittiin ikään kuin tutkimusaineistoa: Mitkä ovat runouden keskeiset piirteet juuri näiden runojen perusteella? Miten runous on muuttunut viimeisessä 2500 vuodessa? Ryhmien työt jaettiin kaikkien nähtäväksi kurssin Google Classroomissa. Prosessin lopuksi annoin jokaiselle ryhmätyölle arvosanan, josta ryhmät saivat jäsenmäärällään kerrotun potin arvosanapisteitä oikeudenmukaisesti jaettavaksi.

Kokemukset: Havaitsimme, että yksinkertaisetkin kriteerit täyttävän runon löytäminen saattaa edellyttää lukiolaiselta monivaiheista tiedonhakua ja soveltamiskykyä. Jotta löytää lähikirjastosta proosarunon, täytyy selvittää, mikä proosaruno on, mistä tai kenen kirjoista niitä kannattaisi etsiä, mitkä niistä löytyvät kirjastosta, miten siellä pääsee oikealle hyllylle ja kuinka kirjan löytää hyllystä. Viimeisenä on osattava tunnistaa proosaruno kirjan sisältä. Vaikka polun mutkat ovat useimmat selkeitä, niiden välillä kulkeminen voi olla vaikeaa, jopa ylivoimaista. Kahdeksasta neljän hengen ryhmästä ainoastaan yksi ryhmä löysi kaikki kymmenen runoa ja niistä vaaditut perustiedot.

Ehkä vaikeinta projektin toteuttamisessa oli saada useamman peräkkäisen tunnin ryhmätyö sujumaan. Aina on joku kipeänä ja jollakin aamutreenit tai lomamatka. Opiskelijat tuntuvat myös suhtautuvan ryhmätöihin huomattavasti kevyemmin kuin yksilötehtäviin, vaikka niillä olisikin yhtäläinen painoarvo kurssin arvioinnissa. Kuitenkin runonhakupolkujen raivaaminen osoitti opiskelijoille ja minullekin, miten monesta asiasta tiedonhaussa on kyse ja kuinka paljon hyvä yleissivistys tietotyötä helpottaisi. Enää en oleta minkään tiedonetsinnän vaiheen olevan kaikille itsestään selvä, mutta osalle opiskelijoistani ilmeisiä vaiheita on nyt enemmän. Toivoa antaa myös se, että mielestäni kaikki ryhmät onnistuivat jakamaan arvosanansa oikeudenmukaisesti – toki siihen myös voimakkaasti ohjattiin.

Palvelun tarjoaa WordPress