Lasten ja nuorten tietotyötaidot

Lasten ja nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen

Opetushallituksen rahoittamassa koulutushankkeessa Lasten ja nuorten tietotyötaidot (2019-2020) tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  

Tietotyötaidoilla tarkoitetaan vähän muutakin kuin ns. perinteisiä työelämätaitoja tai ns. 2000-luvun taitoja: fokus on tietotyössä, jossa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ”tietokäytäntöjä”. Oppilaiden tietotyötaidot tulevat esiin erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa opiskelijoiden/oppilaiden tehtävänä on käsitellä tietoa, esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, tehdä haetuista tiedoista synteesiä tai kirjoittaa tiedon pohjalta jokin työ.

Lapset ja nuoret eivät opi automaattisesti erilaisia tietotyön käytänteitä. Tietotyötaitojen kehittämiseen tarvitaan harjoittelua, jossa tuetusti erilaisten työvaiheiden ja ohjeiden avulla voidaan näitä taitoja opetella ja oppia. Osallistujat koulutuksessa kokivatkin saaneensa välineitä näiden taitojen integroimiseen oppisisältöihin ja oman opetustyön arkeen.

Koulutushankkeeseen sisältyi neljä koulutuspäivää sekä kehittämistehtävä omaan työhön, jota työstettiin koko koulutuksen ajan. Alla osallistujien kehittämiä ja suunniteltuja käytäntöjä sekä esimerkkejä oppijoiden tietotyötaitojen kehittämiseen (esimerkkejä on tulossa vielä lisää) Koulutus toteutettiin kahdelle ryhmälle peruskoulun ja lukion opettajille

 

Kehittämistehtävän työnimi: 

 

Näin tehdään tietoteksti: oman tiedon tuottamiseen tähtäävä projekti

 

LINKKI ESITYKSEEN: https://padlet.com/alikettu/kehittamistehtava

SALASANA: kartsi

Tekijät: Alina Kettunen ja Reeta Riekkinen

Oppilaitos: Kartanonkosken koulu

Luokkataso: 6.lk

Kehittämishaaste: 

Kehittämishaasteenamme ovat oppilaiden heikot tiedonrakentamistaidot ja oppiminen prosessin aikana. Tiedonrakentamistaidoilla tarkoitamme kykyä hankkia luotettavaa tietoa, löytää siitä olennainen, muokata sitä ja yhdistää sitä muuhun opittuun. Projekti yhdistää erityisesti ympäristöopin ja äidinkielen oppisisältöjä. Äidinkielen osalta keskeistä on tuottaa omin sanoin ymmärrettävä teksti, joka täyttää tietotekstin kriteerit ja on esitysasultaan selkeä ja looginen. Tavoitteena on myös käyttää tiedonalan keskeisiä käsitteitä. 

Toteutus:

Käsittelemme ympäristöopissa Suomen luonnon uhanalaisia eläinlajeja. Jokainen oppilas valitsee aihepiirin sisältä jonkin oman tutkimuskysymyksen, johon lähtee vastaamaan (esim. Miksi saimaannorpat ovat uhanalaisia? Miten liito-oravia suojellaan?). Hän etsii aihealueesta kaksi erilaista lähdettä (yksi verkkomateriaali ja yksi tietokirja kirjastokäynnin yhteydessä). Harjoittelemme haun rajaamista ja hakusanojen muokkaamista opettajan esimerkin avulla. Teemme myös yhteistä hakutulosten arviointia (Mikä on luotettavin sivusto? Miksi juttu on julkaistu?). Lähteet löydettyään oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja sieltä olennaisen tiedon poimimista. Jokainen kokoaa tietoa omaan ajatuskarttaansa ja merkitsee lähteensä opettajan ohjeiden mukaan vihkoon. (Ajatuskartan laatimista harjoiteltu 5.-ja 6.luokalla. Pitäisi sujua vähintäänkin kevyellä avustuksella.)

Ajatuskartan pohjalta työstämme jokaisen omaa tietotekstiä. Tietotekstille on valmis pohja, josta näkyy sen rakenne.  Teksti kirjoitetaan siihen omin sanoin jäsennellen ja yhdistellen tietoa eri lähteistä. Lopuksi jokainen oppilas ohjataan tarkistamaan oikeinkirjoitus, tekemään otsikot, harjoittelemaan tekijänoikeudet huomioivaa kuvanhakua, laatimaan kuvatekstit, kirjaamaan lähdemerkinnät yms.  Samalla oppilas harjoittelee sitä, miten hän suunnittelee omaa työskentelyään ja aikatauluttaa sen.  

Prosessi ja valmis työ ovat osa projektin arviointia. Herättelemme oppilaiden sisäistä motivaatiota tehtävään pitämällä tietotekstistä omalle kummioppilaalle Google Meetissä opetustuokion, jossa teksti luetaan ääneen. Kummioppilaalla on lopuksi mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheesta. Toinen vaihtoehto on tehdä lyhyt opetusvideo kummioppilaalle. (Tämä palvelee myös koulumme kuummitoimintaa, joka tänä syksynä pitää toteuttaa toistaiseksi etänä.) Yhteistyötaitoja harjoittelemme vertaispalautteen kautta. Käytämme tässä Kuiske 6 – oppikirjan valmista vertaispalautelomaketta, joka on tarkoitettu juuri tietotekstin arviointiin. 

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? 

Haluamme kehittää tiedonhankintataitoja ja oman tietotekstin tuottamisen osaamista. Projektissa keskeistä oman itsensä johtaminen ja oman toiminnan suunnittelu sekä argumentoinnin kehittäminen. 

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

Tiedonhankintataitojen kehittäminen ja oman tietotekstin tuottaminen. Projektissa keskeistä tietotyötaitojen lisäksi oman itsensä johtaminen ja oman toiminnan suunnittelu sekä argumentoinnin kehittäminen. 

Aikataulu

Pohjustetaan työtä etukäteen (1 ympäristöopin oppitunti)

1 VKO vaiheet 2-3: 3 suomen kielen oppituntia (valmiit yhteiset materiaalit ja pohjat + kirjastokäynti)

2 VKO vaiheet 4-7: 2 ympäristöopin oppituntia ja 3 suomen kielen oppituntia

3 VKO vaiheet 8-9: 1 ympäristöopin oppitunti ja 1 suomen kielen oppitunti (kummitoimintaa varten)

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

  • Aihealueesta löytyviin hakutuloksiin tutustuminen jo etukäteen. 
  • Valmiit yhteiset materiaalit verkossa tapahtuvan tiedonhaun rajaamiseen, hakutulosten arviointiin ja hakusanojen määrittelyyn.
  • Yhteistyöstä sopiminen kummiluokkien kanssa. 
  • Valmis suunnitelmarunko ja tietotekstipohja. 

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

  1. Käydään ympäristöopissa läpi LuontoOn 6-oppikirjan luku 7. Valitaan oma Suomen uhanalaisiin eläinlajeihin liittyvä tutkimuskysymys (esim. Miksi saimaannorpat ovat uhanalaisia?)
  2. Harjoitellaan opettajajohtoisesti hakusanojen muodostamista ja lähteen luotettavuuden arviointia. Käydään läpi myös lähteiden merkitseminen. Toteutetaan molempien ryhmien kanssa valmiiden materiaalien pohjalta.
  3. Etsitään oman tutkimuskysymyksen aiheena olevasta eläimestä tietoa. Haetaan yksi luotettava verkkolähde (esim. WWF:n verkkosivu)ja lainataan kirjastovierailulla yksi tietokirja.
  4. Harjoitellaan tietotekstin lukemista ja sieltä olennaisen tiedon poimimista. Tehdään ajatuskartta. Täydennetään sitä molempien lähteiden avulla. Merkitään lähteet ylös.
  5. Kerrataan opettajajohtoisesti tietotekstin rakenne ja se, miten tehdään tekijänoikeudet huomioivaa kuvahakua. 
  6. Harjoitellaan huolellisen suunnitelman tekemistä ennen kirjoittamista:
  • Miten aikataulutan kirjoittamista?
  • Mikä on tekstin pääotsikko (eli kaikista tärkein sisältö tekstissä)? Vastaako se tutkimuskysymykseeni? Onko se lukijan mielenkiinnon herättävä?
  • Mitkä ovat tekstin väliotsikot? Mitä kerron kussakin tekstikappaleessa?
  • Milloin teen kuvahakua ja kirjoitan kuvatekstin?
  • Missä vaiheessa tarkastan tekstini? Mitä muistan tarkistamisvaiheessa? 
  • Miten esittelen työni kummioppilaalle?
  1. Työstetään omaa tietotekstiä annettuun runkoon. Etsitään kuva ja laaditaan kuvateksti.
  2. Luetaan tietotekstejä pareittain niin, että jokainen antaa vertaispalautteen ainakin yhdelle luokkatoverilleen valmiin lomakkeen avulla. 
  3. Esitellään oma tietoteksti nauhoittamalla se etukäteen opetusvideoksi tai lukemalla kummioppilaalle Google Meetissä. Toimitaan esittelyn lopuksi “asiantuntijoina”, joille kummioppilaat voivat esittää kysymyksiä.

*************************************************************************************

Kehittämistehtävän nimi: projektityö uskonto ja taide -teemasta UE5-kurssilla 2/2020

Tekijä: Kaija Laivuori
Luokkataso, osallistujaryhmä tms: peruskoulu, UE5

Tavoitteet

  • Perehtyä pintaa syvemmältä yhden taiteenalan ja uskonnon suhteeseen
  • Harjoitella prosessityöskentelyä: oppia ideoimaan, rajaamaan, jäsentämään, tuottamaan, ottamaan palautetta vastaan ja muokkaamaan tekstiä sen pohjalta kohti lopullista muotoa
  • Käydä vuorovaikutusta sähköisellä alustalla vertaispalautteen antajan ja opettajan kanssa projektityön eri vaiheissa
  • Harjaantua rakentavan palautteen antajana ja vastaanottajana
  • Kehittyä keskustelijana ja esiintyjänä
  • Harjoitella kriittistä nettilukutaitoa: 
    • Opetella löytämään olennaista, monipuolista ja luotettavaa informaatiota
    • Analysoida ja vertailla eri lähteiden sisältämää informaatiota ja muodostaa niistä johdonmukainen synteesi

Työskentelyvaiheet

  1. Opiskelija perustaa sähköisen suunnittelualustan (Google Docs, Jamboard, Padlet…) ideointia ja prosessityöskentelyn vuorovaikutusta varten ja jakaa kommentointioikeudet vertaispalautteen antajalle ja opettajalle.
  2. Valitaan yhdessä kaikille jokin taiteenala. Aihetta ei valita mieltymysten ja aiemman harrastuneisuuden pohjalta, vaan pohditaan yhdessä seuraavista teemoista kullekin se teema, joka on hänelle vähiten entuudestaan tuttu: uskonto ja kuvataide/ arkkitehtuuri/ musiikki/ teatteri/ kirjallisuus.  
  3. Opiskelija miettii, mitä kysymyksiä teema hänessä herättää, mitä itse haluaisi tietää lisää, mitä ei oikein ymmärrä, mikä aiheessa on epäselvää tms. (ongelma/kysymys) ja kirjaa kysymyksiään, tietoja, kokemuksia ja mielipiteitä sähköiselle suunnittelualustalle. Opiskelija rajaa esiin nousseiden kysymysten ja ajatusten pohjalta aihettaan ja täsmentää sitä. Opiskelija esittää alustallaan opettajalle/vertaispalautteen antajalle kolme kysymystä, joihin haluaa neuvoja, ehdotuksia, ideoita, palautetta. Opettaja antaa feed forward -palautetta.
  4. Opiskelija perehtyy omaan aiheeseensa monipuolisesti sekä kirjasta että muista lähteistä. Google Scholar-hakukoneella voi etsiä tutkimustietoa. Studeon kirjassa voi olla hyödyllisiä linkkejä. Ideoita, linkkejä, ajatuksia, tietoja kootaan omalle sähköiselle työskentelyalustalle.
  5. Työstetään omaa projektitehtävää, joka tehdään joko Google Docs -asiakirjaan, Google Slides -esitykseen, Preziin, Thinglink -kuvaan tms.
  1. Työn rakenne: otsikko (mieluiten kysymysmuodossa), yleinen taiteen alan esittely, syventely, lähteet
  2. Tarkemmat prosessikirjoittamisen ohjeet kurssin oppimisalustalla ja alla
  3. Työstetään kurssin 1.- ja 2. viikoilla jokaisen oppitunnin loppupuolella eteenpäin: miten kullakin oppitunnilla opiskeltua voisi hyödyntää omassa projektityössä? 
  1. Seminaaripäivät kurssin 3-4 viikoilla, joissa kunkin vuorollaan kertoo projektityöstään ja antaa vertaispalautetta yhdestä projektityöstä.
  2. Projektitehtävän viimeistely seminaarissa saadun palautteen perusteella. Lopulline työ on valmis kurssin 5. viikon päätteeksi. 

Prosessikirjoittamisen vaiheet

  • Aiheen valinta, ideointi ja rajaus
    • tee vaikka miellekartan aihio tai lista
    • pohdi, mitä jo tiedät, mitä haluaisit tietää, mikä aiheessa sinua kiinnostaa, mitä et vielä ymmärrä tai mistä haluat tietää lisää
    • kirjoita kaikki, mikä mieleen tulee, älä kritisoi!
  • Aiheeseen perehtyminen ja tiedon haku
    • muista merkitä lähteet ylös ja kerätä ne kaikki sähköiselle suunnittelualustalle linkkeinä
  •  Jäsentely ja  projektityön rungon laatiminen
    • mieti mm. aiheiden käsittelyjärjestystä vaikka työstämällä miellekarttaa
    • jäsentele aiheesi rajauksen kannalta pääasiat, sivuasiat ja epäolennaiset asiat
    • Työn rakennetta voi muuttaa myöhemmin!
  • Varsinainen kirjoittaminen (1. versio)
    • voit aloittaa mistä kohdasta tahansa
    • luonnostele, kirjoittele vapaasti
    • muokkaa lopulta otsikko, mieluiten kysymyksen muotoon
  • Palautteen otto ja antaminen
    • feed forward -palaute opettajalta, vertaispalaute opiskelijoilta, itsekritiikki
  • Tekstin muokkaaminen palautteen pohjalta
    • järjestele, karsi, lisää, tarkista viitteet
    • kielenhuolto
  • Julkaise lopullinen versio määräpäivään mennessä

Seminaari

Tavoite

  • oppia ajattelemaan ääneen omasta projektityönsä teemasta ja pyytämään ehdotuksia sen kehittämiselle
  • oppia tiivistämään työstään olennainen ja kertomaan siitä ilman, että esittää työtään
  • pystyä vastaamaan vertaispalautteen antajan kysymyksiin ja perustelemaan näkemyksensä
  • pystyä vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja kehittämään työtään sen avulla.

Ohjeet projektityön esittelijälle

Kerro 10-15 min. projektitehtävästäsi seuraavien apukysymysten avulla

  • Millainen työ on tehty? Perustele aiheen valintaa ja mahdollisia työssä tehtyjä muita valintoja (esim. rajaukset).
  • Kerro tiivistetysti työn sisällysluettelon lupaamat asiat
  • Voit käyttää esim. asiasanoja, jotka kuvaavat työn ydinsisällöt.
  • Mieti, mitkä asiasisällöt on tarpeen ottaa esille ja mitkä ovat asiasisällön pääkohdat, joita havainnollistamalla seminaariin osallistuvat voivat muodostaa kokonaiskuvan asiasta.
  • Reflektoi
  • Mitä uutta opit ja oivalsit työtä tehdessään?
  • Mikä merkitys projektityön sisällön osaamisella voisi olla? Missä sitä voi hyödyntää?
  • Mihin olet juuri nyt työssäsi tyytyväinen ja mitä tekisit eri tavalla/mikä kaipaisi hiomista?

Ohjeet vertaispalautteen antajalle

Käydään rakentava keskustelu (10-15 min) projektitehtävän tekijän puheenvuoron jälkeen. Vertaispalautteen antaja tarkastele sisältöä ja muotoa, mutta ei hae virheitä ja puutteita, vaan perusteluja ja vaihtoehtoja.

Valmistaudu huolellisesti perehtymällä projektityöhön etukäteen ja miettimällä keskustelukysymyksiä. Kirjoita omat kysymyksesi ylös ja tutustu kurssitoverisi projektityöhön seuraavien kysymysten avulla.

Sisältö

  1. Kattaako työn otsikko työn sisällön?
  2. Onko uskonto ja jokin taide -teeman rajattu mielekkäällä tavalla?
  3. Onko työssä määritelty kaikki aiheen kannalta oleelliset käsitteet?
  4. Miten kirjoittaja käyttää käsitteitä työssä?
  5. Onko työssä esitelty aiheeseen olennaisesti liittyvä teoria? Tukeeko esitetty teoria tekstiä vai jääkö se irralliseksi?
  6. Kuinka monipuolista lähdemateriaali on? Kuinka monipuolisesti sitä on käytetty?
  7. Onko aiheen erittely johdonmukaista, puolueetonta, selkeää ja tarkkaa?
  8. Millainen on työn kokonaisarvio: sen vahvat ja heikot kohdat?

Muoto

  1. Millainen on työn kielellinen selkeys ja tasapainoisuus?
  2. Onko käytetty kieli hyvää ja ymmärrettävää: ovatko välimerkit oikein, onko lauseiden rakenne oikea, onko käytetty kieli ja kirjoitustyyli projektityöhön sopivaa?
  3. Ovatko väliotsikot oikein laaditut ja onko ne esitetty loogisesti?
  4. Ovatko lainaukset, lähdeviitteet ja lähdeluettelo oikein esitetyt?
  5. Ovatko kuviot ja taulukot selkeästi ja kyllin informatiivisesti laaditut sekä oikein sijoitetut suhteessa tekstiin?

Oppilaan esimerkki projektityöstä

**********************************************************************************

Kehittämistehtävän työnimi: Englanti tieteen kielenä

Tekijät: Tytti Tenhunen ja Aki Saariaho

Oppilaitos:

Luokkataso, osallistujaryhmä tms.: 

  • Kaksi englannin tiede ja tulevaisuus -kurssin (ENA05) ryhmää 3, jaksossa 2020-21: ENA05 (opiskelijoita n. 53)
  • Opiskelijat jaetaan noin 7 hengen ryhmiin

Kehittämishaaste:

  • Opiskelijat eivät välttämättä tunne yliopistomaailmaa ja sen käytänteitä
  • Opiskelijat eivät aina hahmota, mitä valmiuksia heiltä odotetaan korkeakouluopinnoissa tai miten heidän tulisi hyödyntää englannin taitoaan korkeakouluopinnoissa
  • akateemisuuteen tutustuminen englannin kielellä

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? Konkreettisia ehdotuksia!

  • Opiskelijoiden taitoa tiivistää olennainen hankkimastaan tutkitusta tiedosta (Aallon opiskelijoiden haastattelu)
  • Relevanttien kysymysten asettelu
  • Ulkopuolisen yhteistyötahon hyödyntäminen (https://idilgaziulusoy.com/), asiantuntijaluento: akateeminen urapolku englanniksi, omasta tutkimuksesta kertominen
  • Prosessimaisuus: opiskelijat saavat eri työvaiheissa vertaispalautetta muilta ryhmäläisiltä (sekä opettajalta?). He parantavat suunnitelmiaan tämän palautteen perusteella. 

Ratkaisun ideointia: 

  • Kurssi alkaa akateemiseen maailmaan tutustumisella:
  1.       Idil Gaziulusoy pitää opiskelijoille etäluennon: akateeminen urapolku englanniksi, omasta tutkimuksesta kertominen
  2.         Opiskelijat käyvät yliopistollisessa kirjastossa etsimässä heitä kiinnostavan lyhyen englanninkielisen artikkelin, artikkelit jaetaan yhteisöllisesti ja opiskelijat selostavat artikkelit toisilleen
  • Tämän jälkeen opiskelijat valitsevat ryhmälleen haastateltavan (joko Aallon opiskelijan tai tutkijan työtä tekevän ihmisen). Opiskelijat muodostavat yhdessä haastattelukysymyksiä haastateltavalle. Toinen ryhmä kommentoi kysymyksiä (?). Opiskelijat tekevät haastattelun ja videoivat sen. Opiskelijat editoivat tuotoksensa ja esittävät ne muille. Muut arvioivat tuotokset ja niistä keskustellaan. Tuotosten pohjalta tehdään multimediaalinen julkaisu koulun sivustolle.

https://www.aalto.fi/en/school-of-business/chat-with-our-students 

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

  • OPS 2019: ENA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op) Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, ja vahvistaa hänen tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.
  • Tavoitteet Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
    • oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja tiivistämisen taitoja 
    • kehittää taitojaan raportoida jäsennellysti havainnoista itseään kiinnostavista aiheista yksin ja ryhmässä.
  • Keskeiset sisällöt:
    • opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat
    • erilaiset tulevaisuuden visiot 
    • kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia
    • yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys
    • englanti tieteen kielenä, tieteellisen tekstin piirteet
  • (uusi OPS)

Aikataulu

  • 2.12.2020-5.2.2021 (3. jakso Otaniemen lukio)

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

  • Opiskelijoiden informointi kurssien uudesta sisällöstä ja arvioinnista
  • Relevanttien tahojen kontaktointi vierailuja ja haastatteluja varten

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

  • Digitaaliset työvälineet: Trello?, Miro?, jaettu Google Doc?, Canva?, Adobe Spark?, Flipgrid?,

Vaiheita: 

  • Guest speaker (Idil Gaziulusoy)  Kertomassa yliopistoissa työskentelystä ja tutkimuksen teosta, akateemisen uran tekeminen englanniksi, ulkomailla opiskelu(personal bio), opiskelijaryhmien kysymykset

Kurssin idea pähkinänkuoressa: 

 Opiskelijat tutustuvat kurssin alussa yliopisto-opintoihin Aalto-yliopistossa. Sen jälkeen käydään läpi erilaisia lyhyitä tutkimusraportteja englannin kielellä eri aiheista ja harjoitellaan kriittisen lukemisen ja tiivistämisen (olennaisen poimimisen pitkästä tekstistä) taitoja. Tämän jälkeen opiskelijat haastattelevat ryhmissä joko jotakuta Aallon lopputyövaiheessa olevaa opiskelijaa (joko suomenkielisen sivistyksen saanutta tai ei-suomenkielisen sivistyksen saanutta) tai jo tutkimusta tehnyttä väitöskirjan tekijää / tutkijaa. Näistä haastatteluista opiskelijat työstävät videon, joka esitellään muulle ryhmälle. Opiskelijat kokoavat kurssin aikana myös multimediaalisen julkaisun koulun internetsivuille. 

Kysymykset:  

Mitä opiskelijat kysyvät haastatteluissaan? Annetaanko osa kysymyksistä valmiina ja osan he joutuvat miettimään itse?

Kuinka pitkä haastatteluvideon tulisi olla?

Onko tämä prosessi ylipäätään järkevä ja mitä taitoja se opettaa? Saisiko prosessista vielä paremman ja fokusta eri taitojen harjoitteluun?

Miksi valitsit tämän tutkimusaiheen? Mitä merkitystä sillä on?
Mitä tutkimusmenetelmiä käytät ja miksi?
Mikä on tutkimuksen hypoteesi ja millä perusteella?’
Missä yhteyksissä joudut käyttämään englannin kieltä ja miten?
Miten olet oppinut esim. akateemista kirjoittamista englanniksi?
Voidaanko tutkimustuloksia yleistää ja millä tavoin?

OPPIMISPÄIVÄKIRJA – OHJEET JA ARVIOINTI

Kurssin aikana laadit ​itsenäisen oppimispäiväkirjan ​video​muodossa​ ja pohdit videonpätkillä kurssin projektiin liittyviä sisältöjä sekä oman projektisi etenemistä ja toteutusta. Oppimispäiväkirjan avulla harjoittelet vapaata suullista kertomista. On tärkeää, että pohdit englannin asemaa tieteen kielenä ja eri tieteenaloja (ks. valtakunnallinen opetussuunnitelma). Oppimispäiväkirjaa ​ei siis videoida jokaisen oppitunnin jälkeen​, vaan ainoastaan alle kirjattuinaVIITENÄ kertana. Katso alta kunkin oppimispäiväkirjavideonpätkän ohjeistus.

Oppimispäiväkirjan tulisi sisältää seuraavat ​englanninkieliset​ videot (yhteensä viisi videota):

  • Ma 7.12. tunnin jälkeen kuvattu oppimispäiväkirjavideo, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Mitä professori ​Idil Gaziulusoy​n (Aalto-yliopisto) luennosta jäi sinulle päällimmäisenä mieleen? Miksi?

o Mitä ajatuksia hänen akateeminen uransa ja urapolkunsa herättivät?

o Mitä uusia ajatuksia luento herätti tieteen tekemisestä ja englannin kielen käytöstä akateemisessa maailmassa?

  • 14.1. tunnin jälkeen kuvattu oppimispäiväkirjavideo, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Kenet ryhmäsi on valinnut haastateltavaksi? Miksi itse olet kiinnostunut juuri tästä haastateltavasta?

o Mitä tietoja saitte selville haastateltavastanne etukäteen?

o Millaisia kysymyksiä olette päättäneet kysyä haastateltavaltanne? Miksi olette valinneet juuri nämä kysymykset?  

  • Luet haastateltavaltasi jonkin tämän laatiman akateemisen tekstin / osan tekstistä. Kuvaa artikkelin luettuasi oppimispäiväkirjavideo,

jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Erittele haastateltavanne laatiman tieteellisen artikkelin / opintoihin liittyvän englanninkielisen akateemisen tekstin keskeistä

sisältöä. Mitä ajatuksia se sinussa herätti? Mitä ymmärsit ja mikä jäi epäselväksi? 

o Millaisia piirteitä tieteellisessä tekstissä on?

o Voisitko kuvitella laativasi itse yliopistotasoisia tekstejä englanniksi? Millaisia?

o Millä tavoin sinun tulee kehittää englannin taitoasi, jotta pystyisit kirjoittamaan akateemisia tekstejä englanniksi?

  • Oman ryhmän haastattelun jälkeen kuvaat oppimispäiväkirjavideon, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Ketä haastattelitte, ja miten haastattelu mielestäsi onnistui?

o Mitä uutta tietoa sait haastateltavan alasta?

o Saattaisiko sinua kiinnostaa opiskella samantapaista alaa kuin haastateltava? Miksi (ei)?

o Muuta?

  • Ennen to 4.2. (mutta vasta yhteisen esittelykerran 1.2. jälkeen) kuvattava video, jossa pohdit mm. seuraavaa:

o Tee kokoava yhteenveto kurssiprojektista. Mitkä olivat sen hyödyt itsellesi? Miten ehkä kehittäisit kurssiprojektia?

o Mitä uutta tietoa sait selville eri akateemisilla aloilla toimivista / opiskelevista ihmisistä?

o Kiinnostuitko mistään sinulle uudesta opiskelualasta?

o Näkisitkö itseäsi tutkijan uralle suuntautuvana? Miksi (et)?

o Mitä uutta tietoa sait kurssilla selville englannin kielen käytöstä tieteen kielenä? Miten tämä tieto vaikuttaa sinun tulevaisuudensuunnitelmiisi? 

******************************************************************

Kehittämistehtävän nimi: Ainutlaatuinen minä 

Tekijät: Minna Simonsson ja Kati Tiainen 

Oppilaitos: Havukosken koulu 

Luokkataso, osallistujaryhmä tms.: 7. luokat, äidinkieli ja kirjallisuus + matematiikka

Kehittämishaaste: Ratkaisua vaativa pedagoginen ongelma tai tarve, joka liittyy tietotyötaitojen oppimiseen ja/tai opettamiseen (esim. jokin huomattu oppilaiden / opiskelijoiden taitojen kehittämistarve; jokin kurssi, joka kaipaa kehittämistä tietotyötaitojen näkökulmasta; jokin koulun yhteinen käytäntö tai teemakokonaisuus, joka pitäisi kehittää tukemaan tietotyötaitoja, tms.)

Havukosken koulussa on 7.-luokkalaisten monialainen oppimiskokonaisuus Ainutlaatuinen minä. Oppimiskokonaisuudessa on mukana useita oppiaineita: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, oppilaanohjaus, terveystieto, liikunta ja kotitalous. Oppimiskokonaisuus jatkuu koko vuoden osana ihan tavallista opetusta. Oppilaat tekevät kokonaisuuteen liittyviä tehtäviä, jotka kootaan portfolioon.

Kehittämishaasteita on kaksi:

  1. Mitä, missä, milloin, miten ja kuka – tämä kaikki on olemassa hiljaisena tietona, mutta vaatii kokoamista 
  1. Miten äidinkielen ja matematiikan yhteistyötä voidaan lisätä? Tällä hetkellä meidän osuutemme eivät leikkaa vaan kulkevat rinnakkain tai peräkkäin. 

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? Konkreettisia ehdotuksia!

 Äidinkielen ja matematiikan yhteistyö

  • Tiedon kerääminen (kyselytutkimus, millainen on hyvä kysymys?)
  • Matematiikan puitteissa tarvitsee olla ainakin muutama kysymys, joihin kaikki vastausvaihtoehdot ovat yksiselitteisiä lukuja. 
  • Tiedon luokittelu ja ryhmittely
  • Tiedon analysointi (tähän konkreettisia malleja oppilaille)
  • Taulukkolaskentaohjelmiston käytön alkeita

 Ratkaisun ideointia: Erilaisia alustavia ideoita ja ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi. 

  • Classroom (luokkataso) ja opettajien kanssa käydään läpi, miten ja mitä sinne lisätään, että tehtävät ja oppilaiden palautukset pysyvät järjestyksessä ja “hallittavissa” sekä kaikille helposti löydettävissä.
  • Ainutlaatuinen minä -aikataulurunko. Visuaaliseen muotoon tehty karkea aikataulu, missä vaiheessa vuotta suunnilleen mitäkin tehdään. Aikataulu kaikkien nähtäville Classroomiin

TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite: 

  • Tavoitteena on selkiyttää Ainutlaatuinen minä -kokonaisuutta sekä oppilaille että osallistuville opettajille.
  • Tavoitteena on vahvistaa äidinkielen ja matematiikan yhteistyötä (kyselytutkimus)

Aikataulu (puuttuu vielä liikunnan osuus) Tästä tehdään visuaalisempi.

 

Ajankohta Oppiaine Tehtävä/Opettaja Tehtävä/Oppilas
Syyskuu ÄI Lukijamuotokuva:

Millainen lukija minä olen?

Oppilas täyttää Docs-asiakirjan.

Purku keskustellen luokassa.

Lokakuu ÄI Oman elämän aakkoset:

Oman elämän tärkeät asiat ja perustelut asioille

Opettajan antamat mallit Classroomissa (Elastinen ja Robin)

 

Oppilas tekee Docsilla Oman elämän aakkoset. Harjoitellaan eri fonttityypejä ja tekstin värin vaihtamista.

Marraskuu OPO Opiskelutekniikat:

Millainen oppija olen? Vinkkejä eri oppiaineiden opiskeluun

Oppilas tekee Slides-tiedoston vinkeistä eri oppiaineiden opiskeluun. Nämä esitetään luokassa.
Tammi-

helmikuu

KT Aamupalan suunnittelu ja toteutus, ravitsemussuositukset, ruokaostokset Yksin, parin kanssa tai ryhmässä aamupalan toteutus. Aamupalan kuvaus.
Maaliskuu TT Ainutlaatuinen minä -kirjoitelma

Opettajan ohje ja malliteksti. 

Oppilas kirjoittaa Docsilla kirjoitelman.
Maalis-huhtikuu ÄI Kyselytutkimukseen valmistautuminen:

Millainen on hyvä kysymys? Miten kyselytutkimus tehdään?

Huhtikuu MA

 

ÄI

Kyselytutkimus luvuiksi:

Kyselyn tuloksista tilastollisten lukujen määrittämistä ja taulukkolaskentaohjelman käytön harjoittelua

Esitellään kyselytutkimuksen yhteenveto luokassa

Toukokuu  ÄI Portfolion kokoaminen

 

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta

 

Monialaisessa mukana olevat opettajat kokoustivat ja sovimme yhteisen Classroomin käytöstä ja jaoimme vastuut, kuka mitäkin tekee Classroomiin. Sovimme myös, miten oppilaille kerrotaan monialaisesta ja miten monialaisesta muistutellaan pitkin lukuvuotta. Päätimme käyttää vuosikello-sanan sijaan sanaa aikataulu, koska se on oppilaille tutumpi.

https://fi.surveymonkey.com/mp/writing-survey-questions/

Punainen lanka esiin: Teemme oppimiskokonaisuudesta visuaalisen “esityksen” esim. ajatuskartan, joka on Classroomissa. 

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

Kevät 2021

Äidinkieli ja kirjallisuus:  

Tunti 1: Virittelyä: Millaisiin tutkimuksiin oppilaat ovat itse vastanneet? Mihin kyselytutkimuksia tarvitaan? Millaista tietoa kyselytutkimuksilla voi saada? Tiedon luotettavuuden arviointi? Millainen on hyvä kyselytutkimuksen kysymys?

Oman kyselytutkimuksen aiheen valinta: Sellainen aihe, josta oppilaalla itsellään on kokemusta tai tietoa tai josta haluaisi oppia lisää. Esim. median käyttö, liikuntatottumukset 

Tunti 1 ja Tunti 2: Tehdään kysymyksiä, opettajan kommentit, vertaiskommentointi ja mahdolliset korjaukset 

Tunti 3 ja Tunti 4: Opetellaan, miten Formsiin tehdään kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen toteuttaminen Formsilla. 

Matematiikka: 

Opiskeltavana uutena työvälineenä taulukkolaskentaohjelmiston käyttö (Google Sheets)

  • Tietojen syöttäminen ja lukeminen taulukosta
  • Taulukkolaskentaohjelmiston laskenta-ominaisuuksiin tutustuminen
  • Taulukkolaskentaohjelmistolla kuvaajan piirtäminen ja kuvaajan ominaisuuksien muokkaaminen 

Tunnit 1 ja 2

  • Tuttujen tilastollisten tunnuslukujen kertaus (moodi, keskiarvo, suurin ja pienin arvo)
  • Uusiin tilastollisiin tunnuslukuihin tutustuminen (frekvenssi, suhteellinen frekvenssi, mediaani ja hajonta)
  • Valikoidut tehtävät netistä (Avoin matematiikka), mekaaninen harjoittelu

Tunti 3

  • Forms-kyselystä saatujen tulosten avaaminen taulukkolaskentaohjelmistolla
  • Käydään keskustellen läpi, miten taulukkoa luetaan. 
  • Kokeillaan omilla koneilla automaattisten tilastollisten tunnuslukujen hakemista valituista soluista (ainakin minimi, maksimi, keskiarvo).
  • Keskustellaan, mitkä seikat vaikuttavat tilastollisten tulosten luotettavuuteen (7. -luokkalaisen tasolla!) 

Tunti 4

  • Opeteltujen tilastollisten tunnuslukujen määrittäminen vähintään kolmesta oman kyselyn kysymykseen tulleesta vastausdatasta. (Esimerkit!) 

Tunti 5

  • Erilaisia diagrammeja: diagrammin piirtäminen ja muokkaaminen Google Sheetsissä
  • Millaisia erilaisia diagrammeja ohjelmistosta löytyy?
  • Mitä ominaisuuksia diagrammista voidaan muuttaa ja miten?
  • Millainen on hyvä/selkeä diagrammi?
  • Esimerkit
  • Omien diagrammien luominen ja muokkaaminen vähintään kolmen oman kyselyn kysymyksen vastausten pohjalta.

Tunti 6

  • Analyysin aukikirjoittaminen ja viimeistely
  • Yhteenveto ja omaan itseen vertailu

Malli oppilaille tutkimuksen analysointia varten 

  1. Kuinka monta vastausta sain? 
  2. Miten toteutin tutkimuksen? (Kuinka monelta, keneltä, miten kysyin)
  3. Vastaajien sukupuoli ja ikä (jos on kysytty tätä)
  4. Huomasin vastauksista, että…
  5. Tärkeä havainto oli, että…
  6. Kiinnostavaa vastauksissa oli…
  7. Jäin miettimään…
  8. Minua ihmetyttää…
  9. Miten kyselytutkimuksen vastaukset liittyvät minuun? (Tämä muotoiltava uudelleen…)
  10. Miten tätä kyselyä voisi hyödyntää? (esim. koulussa, harrastustoiminnassa?)

Toteutuksen kuvaus: https://docs.google.com/presentation/d/10MCLOYqFimjrxJH9kz3AnojziN-PjZSxSkf37cUyivs/edit#slide=id.p

Kehittämistehtävän työnimi: Tiedonhaun harjoittelua ja soveltamista (ENA/AI/REAALI)

Tekijät: Mari Vehviläinen, Justiina Kallioranta 

Oppilaitos: Ruusuvuoren koulu 

Luokkataso: 8lk 

Kehittämishaaste: Oppilaiden taidot tiedonhaussa ovat todella vaihtelevia. Sopivien hakusanojen keksiminen, tietolähteiden arvioiminen, lähteiden merkitseminen ja lähteiden luotettavuuden arvioiminen vaativat sekä ohjeistamista ja harjoittelua. Kahdeksannella luokalla on sopiva hetki varmistaa, että kaikki oppilaat kertaavat vielä kerran näitä perustaitoja.   

Millaisia tietotyötaitoja haluat / haluatte kehittää? 

                   -lähteen luotettavuuden arvioimisen harjoittelua

                   -taitoja lähteiden etsimiseksi: hakusanat, lähteiden kriittinen valitseminen

                   -lähteiden ja lainausten merkitseminen

                   -miten viitataan lähteisiin (vai onko enemmän 9.luokan aihe)

                   -oman tekstin tuottaminen lähteiden avulla, plagioimisen välttäminen             Ratkaisun ideointia:

-Johdanto aiheeseen englannin tunnin tehtävällä. Tehtävää kokeiltiin tänä vuonna jo 9.luokkalaisilla, mutta se olisi vaatinut enemmän jatkokäsittelyä ja pohdiskelua ollakseen oikeasti tehokas.

-Käsittely siirtyy äidinkielen tunnille: tarkempaa pohdintaa, harjoittelua, ohjeistus jatkoa varten

-Äidinkielen tunneilla harjoiteltuja taitoja sovelletaan reaaliaineen tehtävässä

 TOTEUTUSSUUNNITELMA

Tavoite

 Oppilaat harjoittelevat tiedonhakua ja saavat valmiin mallin sen tueksi. Mallia pystytään soveltamaan jatkossa tiedonhakua vaativissa tehtävissä.

Aikataulu: Loppusyksy 2020 

Konkreettiset toimenpiteet ennen toteutusta:  

  • Selvitettävä yhteistyömahdollisuuksista eri aineiden opettajien kanssa. 
  • Luodaan ohjeistus/mallipohja tiedonhaun tueksi. Onko jollain opettajista olemassa valmista pohjaa tiedonhaun ohjeistukseksi, tätä voisi hyödyntää koulun tai luokkatason yhteisen mallipohjan rakentamisessa? 
  • Otetaan selvää, minkälaisia projekteja oppilailla on tulossa esim. marras – joulukuun aikana, näihin ehtisi vielä tehdä pohjatyöt ennen aloittamista. 
  • Sovitaan minkä reaaliaineen projektissa opittuja taitoja sovelletaan

Pedagoginen suunnitelma (aikataulu, työskentelymenetelmät, tehtävät, digitaaliset välineet jne.)

Englannin tunti:  Virittäydytään aiheeseen, medialukutaidon harjoittelua opetuskäyttöön rakennetulla “huijaussivustolla” https://zapatopi.net/treeoctopus/ , sivustoon liittyvä tehtävä Formsissa. Tehtävä liittyy samalla luontosanastoon, sanakirjan käyttöön ja luetun ymmärtämisen harjoitteluun. Tehtävän loppuvaiheessa pohditaan yhdessä sivuston luotettavuutta ja alustetaan aiheen jatkokäsittelyä.

Äidinkielen tunti:

Reaaliaineen tunti: Oppilaat soveltavat oppimaansa oman aineen sisältöihin liittyvän projektityönsä tekemisessä.
Englannissa joka tapauksessa tehdään lopuksi infograafi omasta työstä 

Aineistoa, tiedonhaun kysymyksiä

 

 

 

Nuorten tietotyötaitojen edistäminen

Nuorten tietotyötaitojen ja digitaalisten taitojen tukeminen -koulutushankkeessa tutustuttiin ja kehitettiin työkaluja ja pedagogisia käytäntöjä tukemaan  oppilaiden ja opiskelijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja ja vahvistamaan niiden kehittymistä.  Alla osallistujien kehittämiä ja kokeiltuja käytäntöjä aiheesta (lisää tulossa) vuosilta 2017-2018.

Tekijänoikeuksia kulttuurikurssilla

Tekijät: Jaana Ikonen
Oppilaitos: Sibelius-lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: englanti, ENA3-kurssi

Kehittämishaasteeksi valitsin tekijänoikeudet, koska opiskelijat eivät tiedä tai aina edes välitä niistä, ja niiden tuntemus on kuitenkin tärkeä osa heidän tulevaa opiskelu- ja työuraansa. Kursseilla on aina kiire, mutta ajattelin integroida tekijänoikeuksista keskustelemisen kulttuurikurssille ENA3, jolla tehdään portfolio.

Aikaa kehitystehtävään varasin 1,5 oppituntia (á 75 min). Tehtävä aloitettiin oppitunnin lopussa (n. 20 min.) pienryhmäkeskusteluilla siitä, mitä tekijänoikeudet tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä. Ajatuksia koottiin Padlet-seinälle. Sen jälkeen tekijänoikeustuntemusta testattiin opettajan tekemällä englanninkielisellä Kahoot-visalla, jonka aikana tuli esiin paljon faktaa aiheesta.

Seuraavalla tunti alkoi katsomalla yhdessä tekijänoikeuksia käsittelevä englanninkielinen video, ja opiskelijat vastasivat yhdessä suomeksi opettajan esittämiin kysymyksiin suullisesti, eli video toimi myös kuullunymmärrystehtävänä. Opiskelijoille CC-lisenssi ei pääsääntöisesti ollut tuttu, joten uskon videon laajentaneen heidän käsitystään tekijänoikeuksista.

Tämän jälkeen opastin opiskelijat Kopiraitti.fi-sivuostolle. Opetusryhmä jaettin pienryhmiin (jokaisessa 4 opiskelijaa), ja joka ryhmälle tuli oma aihe, josta he alkoivat etsiä tietoa sivustolta (esim. Who has the copyright? / Music and copyright?/ Violations of copyright?) Ryhmät kokosivat oman aihepiirinsä ydinkohdat ja tekivät niistä englanninkielisen julisteen (netissä olevalla postermywall-sivustolla), jotka tulostettiin luokan seinälle ja lisättiin kurssin sähköiseen työhuoneeseen. Ennen julisteiden tulostamista kukin ryhmä näytti suunnitelmansa toiselle ryhmälle ja myös opettajalle, jotka kommentoivat sen selkeyttä, tehokkuutta ja kieliasua, ja tämän jälkeen julisteita vielä hieman muokkailtiin.

Kokonaisuus toimi mielestäni ihan hyvin ja opiskelijat olivat kiinnostuneita ja välillä ihmeissäänkin siitä, miten vähän asiasta tiesivät. Ryhmätyövaihetta olisi ehkä pitänyt enemmän ohjeistaa, esim. jokainen ryhmä olisi voinut jakautua kahteen pariin: toinen etsii tietoa, toinen suunnittelee posterin layoutin samanaikaisesti. Näin siihen menisi vähemmän aikaa, jota lukion kursseilla ei ole koskaan liikaa. Omissa, kurssilla tehdyissä portfoliossaan, opiskelijat kiinnittivät selvästi normaalia enemmän huomiota tekijänoikeuksiin, joten tunsin kantaneeni oman korteni onnistuneesti heidän kasvavaan tietokekoonsa.

Afrikka-projekti

Tekijät: Sirkka-Liisa Kauppinen ja Päivikki Fredriksson
Oppilaitos: Espoonlahden lukio
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: lukion toinen vuosikurssi
Kehittämishaaste:
Kehitysmaiden maantiede etenkin Afrikan osalta. Ajankohtainen aihe, mm. siksi koska alueelta on tulossa paljon pakolaisia. Opiskelijoilla ei ole paljon käsitystä alueesta. Sopii yhteiskurssiksi historian kanssa, koska Afrikan nykytilannetta ei voi ymmärtää ilman historian tuntemusta.

Kuvaus suunnitelmasta

Käytämme kurssin aikana dynaamista itsearviointia, jossa jokainen ryhmä kertoo ja arvioi etenemistään ja oppimistaan.
Kutsumme asiantuntijoita mukaan , mm. Pekka Haavisto.

1. Mielikuvat ja ennakkoluulot Afrikasta (esim. Kartta, johon merkitään mitä eri alueista tiedetään. Mielikuvat yhdistetään yhdeksi tiedostoksi. Kurssin lopussa katsotaan mielikuvat läpi ja arvioidaan mielikuvien todenperäisyys.)
2. Afrikan yleisesittely yhdessä (historia, ilmasto, kasvillisuus, maantiede)
3. Valtioiden vertailu taloudellisten ja kehittyneisyyttä mittaavilla mittareilla. Opiskelijat valitsevat ryhmissä 2-3 valtiota mitä vertailevat. Valtioiden tulee olla mahdollisimman erilaisia.
Opiskelijoille kerrotaan eri tavoista mitata valtioiden ominaisuuksia: freedom house, bkt, HDI, gini-indeksi, HPI, rule of law
4. Vertailussa on mukana mm. Historia ja paikallinen kulttuuri, kasvillisuus, ilmasto, pinnanmuodot, väestö, elinkeinot, maanomistusolot, demokratian aste, jalostusaste, kehitysapu ja pakolaistilanne.
5. Opiskelijat liittävät uutisia omista maistaan työhönsä.
6. Lopputuotos on tutkielma, jossa on etsitty syytä, miksi valtiot ovat erilaisia kehittyneisyydeltään.
7. Tutkielman puolivälissä on vertaisarviointi. Jokainen lukee ainakin kaksi muuta tutkielmaa ja kommentoivat niitä.
8. Kurssin aikana kerätään uutisia Afrikasta.Tee yhteenveto uutisten sisällöstä. Millaisista asioista meille kerrotaan ja miten (negatiivinen / positiivinen). Onko suomalaisilla ja ulkomaalaisilla uutisilla eroa? Mistä valtioista ei ole uutisia? Miksi?
9. Maat sijoitetaan kartalle ja kehitämme tavan, millä ilmaisemme meneekö valtiolla hyvin ja jos menee huonosti, niin miksi.
10. Johtopäätöksenä opiskelijat miettivät mikä on Afrikan tulevaisuus.
11. Kurssin lopuksi palataan katsomaan ensimmäisen tunnin ennakkokäsityksiä ja katsotaan olivatko ennakkokäsityksemme totta.

Toteutus ja kokemukset tai kehitettävää:
Kokeilin kurssia maantieteen kolmannella kurssilla. Käytimme kokeiluumme kolme oppituntia (3 x 75 min.)

  • Opiskelijat merkitsivät Afrikan karttaan tietonsa Afrikasta.
  • Annoin valmiiksi linkit, joista löytyi eri tavat mitata valtioiden kehittyneisyyttä.
  • Opiskelijat valitsivat valtiot (tarkistin, että kellään ei ollut kaikkia samoja valtioita) ja vertailivat niitä toisiinsa ja etsivät syitä erilaisuuteen.
  • Lopuksi teimme yhteisen tiedoston, jonne jokainen kertoi omat huomionsa ja yhdessä mietimme yhteisiä tekijöitä nykyoloihin.
  • Opiskelijat lisäsivät alkuperäiseen karttaansa uudet tietonsa Afrikasta.

Opiskelijat pitivät tätä pientäkin Afrikka-tutkimusta hyvänä ja silmiä avaavana. He kaikki olisivat mielellään tulleet myös kokonaiselle Afrikkaa käsittelevälle kurssille.

Tilastotutkimusta yhteiskuntatieteissä

Tekijät: Tuula Räsänen ja Pekka Törrönen

Oppilaitos: Erkko-lukio, Orimattila

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Kehittämishaaste toteutettiin lukion 2. vuositason opiskelijoiden kanssa MBP5-kurssilla ja YHP1-kurssilla. Kehittämisideassa tuotettiin tilastoja yhteiskuntaopin opiskeluun, minkä toivottiin antavan intoa myös matematiikan opiskeluun.

Kehittämishaaste: Halusimme integroida lyhyen matematiikan tilastokurssin yhteiskuntaopin kurssin kanssa, jotta opiskelijoille selvenisi se, mihin tilastomatematiikkaa oikeasti käytetään ja tarvitaan. Halusimme, että koulumatematiikka tuottaa valmiudet ”oikeaan” työhön, jota todella käytetään jossain.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta: Opiskelijat tekivät ryhmissä 7 oppitunnin aikana tilastollisen tutkimuksen heille annetusta aiheesta. Tästä tutkimuksesta he kirjoittivat raportin. Ryhmien aiheet olivat:

1. Kuntavaalit Orimattilassa 2000 – 2017: puoluekentän muutos
2. Orimattilan väestörakenteen kehittyminen (esim. 1917 ja 2017)
3. Hyvinvointivaltio: toimeentulotuen ja eläkeläisten määrä (2000 ja 2017), peruskoululaisen/lukiolaisen/ammattikoululaisen kustannus yhteiskunnalle
4. Valtuustossa tehtyjen aloitteiden määrä ja niiden ”onnistuminen” (2000-2017) (kaupungin arkisto)
5. Tutkimus nuorten mediaseurannasta / -käyttäytymisestä (Jokivarren koulu)

Oppituntien aikana opiskelijat hakivat tietoa aiheestaan, tekivät itse sopivat taulukot ja kuvaajat, määrittivät aineistoon sopivat keskiluvut ja hajontaluvut sekä viimeistelivät raportin oikean raportin muotoon. Työn etenemistä seurattiin dynaamisen itsearvioinnin avulla. (lähde: https://www.youtube.com/watch?v=kW7McP_0H7o). Opiskelijat palauttivat ryhmissä tehdyt raportit, jossa sisältönä:

1. Tutkimuskysymys: työssä yritetään löytää vastaus tutkimuskysymykseen, joka määritellään tässä kappaleessa.
2. Tutkimusaineisto taulukoituna: esitetään aineisto siisteinä ja hyvinä taulukoina, jotka on selitetty.
3. Tiedon laatu: mieti, kuinka aineisto kuvastaa yleistä tilannetta? Mieti lähteittesi luotettavuutta.
4. Tiedon analysointi: analysoi keräämäsi aineisto tietokoneohjelman avulla. Muista etsiä vastausta asettamaasi tutkimusongelmaan tai –kysymykseen. Havainnollista aineistoasi numeroin ja kaavioin. Voit käyttää esimerkiksi histogrammeja, pylväs-, viiva-, piirakka- ja laatikkodiagrammeja. Tilastolliset suureet (keskiluku ja hajontaluku) täytyy ottaa huomioon.
5. Johtopäätökset: vastataan tutkimuskysymykseen
6. Lähdeluettelo

Kokemukset: Kehittämishaaste onnistui hyvin. Haasteena tässä työtavassa on ajan riittävyys tekemiseen. Aikaa tähän työhön saa kulutettua tosi paljon ja välillä tuntui, että joillekin ryhmille tuli todella kiire työtä tehdessä.


Runonhaku tiedonhakuna

Tekijä: Eero Ovaska

Oppilaitos: Leppävaaran lukio

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Äidinkielen ja kirjallisuuden 3. kurssi          

Kehittämishaaste: Halusin kehittää tehtävän, jossa käytetään tiedonhakuun kirjastoa ja kirjoja. Kaipasin myös runouden tarkasteluun jotakin uutta, ja opiskelijani tarvitsivat mielestäni harjoitusta yhteistyöhön. Loin ryhmätyön, jossa tuli etsiä kirjaston kirjoista kymmenen annetut kriteerit täyttävää runoa, koota runot yhteen ja lopulta myös tulkita muodostunutta kokonaisuutta ja hyödyntää sitä runouden perusasioiden opiskelussa. Runouskäsityksen syventämisen ja kirjojen ja kirjaston kanssa työskentelyn ohella tavoitteena oli yhdistää erilaisia tiedonhaun muotoja ja harjoitella työn jakamista.

Kuvaus suunnitelmasta tai toteutuksesta:
Ositin tehtäväkokonaisuuden neljään 75 minuutin oppituntiin: 1) kirjastokäyntiin valmistautuminen, 2) kirjastokäynti, 3) löydettyjen runojen kokonaisuuden viimeistely ja 4) kokonaisuuden tulkinta ja hyödyntäminen. Jokainen ryhmä sai apukysymyksiä etukäteistiedonhakuun ja työnjakoon sekä esitäytetyn jaetun tiedostopohjan, joka ohjasi keräämään löydetyistä runoista lähdetiedot ja ottamaan niistä kännykkäkuvat, jotka liittää tiedostoon. Syntynyttä runokokoelmaa tulkittiin ikään kuin tutkimusaineistoa: Mitkä ovat runouden keskeiset piirteet juuri näiden runojen perusteella? Miten runous on muuttunut viimeisessä 2500 vuodessa? Ryhmien työt jaettiin kaikkien nähtäväksi kurssin Google Classroomissa. Prosessin lopuksi annoin jokaiselle ryhmätyölle arvosanan, josta ryhmät saivat jäsenmäärällään kerrotun potin arvosanapisteitä oikeudenmukaisesti jaettavaksi.

Kokemukset: Havaitsimme, että yksinkertaisetkin kriteerit täyttävän runon löytäminen saattaa edellyttää lukiolaiselta monivaiheista tiedonhakua ja soveltamiskykyä. Jotta löytää lähikirjastosta proosarunon, täytyy selvittää, mikä proosaruno on, mistä tai kenen kirjoista niitä kannattaisi etsiä, mitkä niistä löytyvät kirjastosta, miten siellä pääsee oikealle hyllylle ja kuinka kirjan löytää hyllystä. Viimeisenä on osattava tunnistaa proosaruno kirjan sisältä. Vaikka polun mutkat ovat useimmat selkeitä, niiden välillä kulkeminen voi olla vaikeaa, jopa ylivoimaista. Kahdeksasta neljän hengen ryhmästä ainoastaan yksi ryhmä löysi kaikki kymmenen runoa ja niistä vaaditut perustiedot.

Ehkä vaikeinta projektin toteuttamisessa oli saada useamman peräkkäisen tunnin ryhmätyö sujumaan. Aina on joku kipeänä ja jollakin aamutreenit tai lomamatka. Opiskelijat tuntuvat myös suhtautuvan ryhmätöihin huomattavasti kevyemmin kuin yksilötehtäviin, vaikka niillä olisikin yhtäläinen painoarvo kurssin arvioinnissa. Kuitenkin runonhakupolkujen raivaaminen osoitti opiskelijoille ja minullekin, miten monesta asiasta tiedonhaussa on kyse ja kuinka paljon hyvä yleissivistys tietotyötä helpottaisi. Enää en oleta minkään tiedonetsinnän vaiheen olevan kaikille itsestään selvä, mutta osalle opiskelijoistani ilmeisiä vaiheita on nyt enemmän. Toivoa antaa myös se, että mielestäni kaikki ryhmät onnistuivat jakamaan arvosanansa oikeudenmukaisesti – toki siihen myös voimakkaasti ohjattiin.