Finskan korvaava koe uudistui

Suomalaisiin kandidaatin tutkintoihin kuuluu yhtenä osana toisen kotimaisen kielen opintojakso (CEFR B-taso), jonka voi Helsingin yliopiston kielikeskuksessa suorittaa kurssilla tai kokeella. Valtaosa koulusivistyskieleltään suomenkielisistä suorittaa tutkintoonsa kuuluvan ruotsin opintojakson kurssilla, mutta ruotsinkielisillä opiskelijoilla tilanne on hyvin erilainen: vuosittain noin 80 prosenttia heistä suorittaa finskan eli suomen toisena kotimaisena kielenä opintojakson kurssin sijaan korvaavalla kokeella. Tässä kokeessa suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan erikseen, ja koe järjestetään neljä kertaa vuodessa.

Finskan korvaavan kokeen kirjallinen osa suoritettiin aiemmin perinteiseen tapaan valvotussa tenttitilaisuudessa ilman apuvälineitä, mutta syksyllä 2019 kirjallisen kokeen tehtävät siirrettiin kokonaan Moodleen. Syitä uudistamiseen oli useita: ensinnäkin kokeen haluttiin mittaavan kielitaitoa sellaisissa tilanteissa, joissa kieltä nykymaailmassa käytetään. Toiseksi haluttiin luoda oppimistilanne, jossa opiskelijan on mahdollista osoittaessaan kielitaitoaan myös turvautua apuvälineisiin ja oppia samalla tekstin tuottamisesta. Kolmanneksi kaivattiin lisää autenttisuutta ja todellisen elämän tilanteita simuloivia kielenkäyttötehtäviä.

Uudenlaista kirjallista koetta oli jo pilotoitu lukuvuosi 2018–2019 lääketieteellisessä tiedekunnassa, ja sekä finskan opettajat että kokeen suorittaneet opiskelijat olivat pilotin päätteeksi vakuuttuneita koeuudistuksesta. Onnistuneen pilotoinnin jälkeen, syksyllä 2019, uudenlainen kirjallinen koe otettiinkin käyttöön kaikissa tiedekunnissa osana koulusivistyskieleltään ruotsinkielisten toisen kotimaisen kielen taidon testaamista, mutta matkan varrella tehtäviä, teknisiä ratkaisuja ja ohjeistuksia muokattiin, hienosäädettiin ja pohdittiin jokaisen koekerran kohdalla.

Nykyinen finskan korvaava koe koostuu Moodleen palautettavasta ennakkotehtävästä, kolmesta Moodlessa kirjoitettavasta tekstistä sekä niiden jälkeen kasvotusten järjestettävästä suullisesta kokeesta. Ennakkotehtävän tekemiseen opiskelijalla on aikaa noin viikko: Tehtävässä opiskelija etsii itselleen sopivan ja kiinnostavan lehtiartikkelin omalta opiskelualaltaan esimerkiksi tentaattorin antamien lähteiden joukosta. Lisäksi itsenäisesti etsityn tekstin pohjalta tehdään tekstin sisältöä avaavia ja käsittelyä helpottavia, Moodleen palautettavia tehtäviä. Sen jälkeen kirjallinen koe aukeaa kahdeksi päiväksi, ja sen voi tuona aikana tehdä koska tahansa. Kokeessa kirjoitetaan kolme Moodleen palautettavaa tekstiä, jotka ovat lyhyitä ja opiskelijan omaan tieteenalaan liittyviä. Yksi teksteistä kirjoitetaan ennakkotehtävään valitun tekstin pohjalta, eikä erillistä kielioppitestiä ole. Kukin tehtävä on ajastettu erikseen Moodlen tenttityökalulla, ja aika alkaa juosta tehtävän aloitettua. Kirjallisen kokeen jälkeen suoritettava suullinen koe tehdään entiseen tapaan opettajan kanssa kasvotusten mutta kahdestaan. Sen aikana keskustellaan ennakkotehtävään valitun tekstin ja kirjallisen kokeen tehtävien pohjalta ja saadaan palautetta niistä.

Vaikka jo pilotointi osoitti, että kielitaitoa on tälläkin tasolla paitsi mahdollista ja luotettavaa myös pedagogisesti järkevää testata uudella tavalla, uudenmuotoinen koe vaati myös erityisjärjestelyitä, jotta esimerkiksi vääränlaisen avun hyödyntämiseltä ja suoranaiselta plagioinnilta vältyttäisiin. Koska uudessa kokeessa tehtäviä on useampia ja suulliseen kokeeseen voi osallistua vain yksi opiskelija kerrallaan, se vie myös opettajalta vanhaa enemmän aikaa. Se edellytti siis opetusresurssien ja kurssien kevyttä uudelleen järjestelyä.

Uudella korvaavalla kokeella on jo nyt saavutettu niitä tuloksia, joita uudistuksella tavoiteltiinkin: Sen ansiosta finskan taitoa arvioivat opettajat saavat entistä monipuolisemman kuvan opiskelijoiden kielitaidosta. Opiskelijoista taas koe on joustava ja mukava kokemus, vaikka tehtävien aikapaine aiheuttaakin pientä stressiä. Koe myös motivoi opiskelijoita aiempaa enemmän, auttaa tiedostumaan omasta kielitaidosta ja kehittämään geneerisiä taitoja sekä rohkaisee käyttämään finskaa erilaisissa aidon kaltaisissa kielenkäyttötilanteissa:

Opin että pystyn kirjoittamaan ja puhumaan suomea hyvin vaikken aina uskokkaan sitä itse.

Teksti: Hanna Vänskä