Vuosi 2019 oli työntäyteinen, ja työyhteisömme joustavuus sekä kyky soveltaa ja ennakoida nousivat esiin lukuisissa muutoksissa ja haasteissa. Useiden hallintotehtävien kielikeskuslaiset ja ypalaiset vastuuhenkilöt vaihtuivat samanaikaisesti, kun meidän piti käynnistää tulevien vuosien toimintaamme liittyvä moninainen kehittämistyö.
Opetuksen kehittämisryhmän (OK-ryhmä 2019–2021) uusi kokoonpano järjestäytyi vuoden alussa ja alkoi heti kieliryhmiä kuullen muun muassa laatia uutta OK-toimintasuunnitelmaa ja täsmentää kielikeskusopetuksen kehittämisen painopistealueita. Ryhdyimme kaikki yhdessä työstämään Kielikeskuksen uutta opetussuunnitelmaa (KOPS 2020 – 2023) ja seuraavan lukuvuoden (2020-2021) opetusohjelmaa. KOPS-työssä merkittävintä ja innostavinta olivat keskustelut, joissa pohdimme opetustamme lähtökohtana Kielikeskuksen perustehtävä mutta samalla haastaen nykytilanne: Miksi opetustarjontamme on sellainen kuin se on? Millaisia muutoksia siihen olisi nyt syytä tehdä? Millaista viestintä- ja kielitaitoa opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan, ja millaiset kielikeskusopinnot tekevät heidän tutkinnoistaan kilpailukykyisen tulevassa työelämässä? Miten yliopiston uusi strategia tulee vaikuttamaan meidän opetukseemme? Entä koulutusohjelmien uudet opetussuunnitelmat? Miten ratkaisemme niukkojen ja ehkä vielä niukkenevienkin talousresurssien ongelman? Lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus tulevaisuudessa? – Yhdessä vastausten etsiminen näihin ja moniin muihin KOPS-kysymyksiin loi meille tukevan pohjan tulevaan työhömme.
Viimeistelimme vuonna 2019 myös yliopiston vanhan strategiakauden (2017–2020) toimeenpanosuunnitelmamme ja sen kehittämistoimenpiteet sekä suuntauduimme jo uuden strategiakauden (2021–2030) ensimmäisten vuosien kehittämiskohteisiin. Kaiken tämän ohella elvytimme Yhteistyöryhmän (YT-ryhmä) toiminnan ja aloitimme Kielikeskuksen keskeisten toimintojen prosessikartan kokoamisen.
Yliopisto puolestaan asetti Jatkuvan oppimisen uudistaminen – Kielikeskuksen rakenteellinen kehittäminen -työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella Kielikeskuksen toimintaa ja organisoitumista. Edellinen vastaava työryhmä oli päättänyt työnsä vain kaksi vuotta aiemmin, eikä näin pikainen uudelleentarkastelu voinut olla herättämättä huolta. Työryhmän loppuraportti julkaistaan vasta toukokuussa 2020, joten olemme joutuneet työskentelemään ja suuntautumaan tulevaan luottaen siihen, että tähänastinen erinomainen opiskelija- ja tiedekuntapalaute sekä palvelujemme asiakkaiden tyytyväisyys suojelevat Kielikeskusta suuremmilta mullistuksilta.
Vuoden koskettavin tilaisuus oli toukokuun alussa, kun hyvästelimme yli 12 vuotta Kielikeskusta johtaneen Ulla-Kristiina Tuomen eläkkeelle. Läksiäisjuhlan rakkaudentäytteinen ja yhteisöllinen tunnelma kertoi hyvin siitä, millainen johtaja Ulla-Kristiina oli ollut ja millaiseksi työyhteisöksi Kielikeskus oli Ulla-Kristiinan johtajakaudella kehittynyt.
Työvuoden tärkeä opetusta ja palvelutoimintaa ohjaava osa oli myös vuonna 2019 tiedekuntakierros. Näissä tapaamisissa saamme tiedekunnilta ja koulutusohjelmilta palautetta, kuulemme toiveet ja voimme yhdessä suunnitella tulevaa. Samalla meillä on mahdollisuus esitellä ja tehdä tarkemmin tutuksi jotain ajankohtaista ja keskeistä Kielikeskuksen toiminnassa. Nyt tapaamisissa oli asialistalla muun muassa kaksikielisten tutkintojen (KaTu/TvEx) kielituki sekä koko opetustarjontamme esittely ja siihen liittyen viestintä- ja kielitaito työelämätaitoina; ehdotimmekin, että kielikeskusopintoja voisi liittää myös tutkintojen työelämäopintoihin. Näistä käyty innostunut ja jopa yllättynytkin keskustelu muistutti siitä, että meidän on tärkeää kertoa Kielikeskuksesta yhä uudestaan ja kaikilla mahdollisilla foorumeilla: meidän monipuolista ja laadukasta sekä opiskelijoille että yliopiston henkilöstölle ja yksiköille tärkeää opetusta ja palveluja ei välttämättä tunneta niin hyvin kuin toivoisimme.
Vuoden 2019 rehtorin tapaamisessa kesäkuussa oli taloushaasteiden ohella keskeisenä aiheena digitalisaatiohaasteeseen vastaaminen. Oli hienoa voida kertoa, että Kielikeskuksessa toteutetaan oppimisympäristöjen monimuotoistamista ja digitalisaation pedagogista hyödyntämistä laajasti, sekä järjestetään säännöllisesti digiopetukseen liittyviä koulutuksia ja työpajoja, ja että näiden lisäksi olemme mukana myös kolmessa isossa valtakunnallisessa kieltenopetuksen digitalisoimista edistävässä hankkeessa eli DIGIJOUJOUssa, KIVAKOssa ja FINELC 2digissä. Tätä kirjoitettaessa tiedämmekin jo, että kehut kielikeskuslaisten digiopetusvalmiuksista pitivät paikkansa. Olemme pystyneet vastaamaan vuoden 2020 todelliseen digitalisaatiohaasteeseen erinomaisesti!
Syksyllä toteutettu yliopiston työhyvinvointikysely kertoi myös hyvää Kielikeskuksesta. Olimme tuloksissamme taas aivan yliopiston terävintä kärkeä! Kaikkien osa-alueiden vastausten keskiarvot olivat korkeat, mutta eritoten niissä osa-alueissa, joihin voimme itse Kielikeskuksessa vaikuttaa: yhteisöllisyys yksikössämme, oman työn sisältö ja osaaminen sekä lähiesimiestyö.
Kaiken kaikkiaan muutosten ja haasteiden vuosi 2019 osoitti, että Kielikeskus on resilientti työyhteisö, jossa teemme ja kehitämme työtämme yhdessä ja tuemme toisiamme. Yhdessä osaamme, uskallamme ja pärjäämme.
Haluan vuosikatsauksen lopuksi vielä kiittää kaikkia kielikeskuslaisia lämpimästi siitä, miten ystävällisesti ja tukien olette hyväksyneet siirtymiseni johtajan tehtävään. Kiitos myös uudelle Kielipalvelujen päällikölle Leena Evestille, uudelle varajohtajalle Sinikka Karjalaiselle ja uudelle ÄiFi-yksikön esimiehelle Katariina Uitolle, kun olitte valmiit ottamaan nämä vastuulliset tehtävät hoitaaksenne.
Seija Korhonen
Kielikeskuksen johtaja