Lukiolain uudistus (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019) sekä Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen linjaukset olivat tärkeitä syitä lukioyhteistyön suunnittelun aloittamiseksi Kielikeskuksessa. Yksi keskeisimmistä lukiolain uudistuksista velvoittaa suomalaiset lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Samaa velvoitetta ei korkeakouluilla ole, mutta toisaalta Opetus- ja kulttuuriministeriö on yliopistojen rahoitusmalleissa vuosille 2017–2020 todennut yhteistyön toisen asteen oppilaitosten kanssa olevan yksi rahoituskriteereistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016). Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden, lukio-opettajien ja lukiolaisten kohtaamiset luovat mahdollisuuksia autenttiselle vuorovaikutukselle, jossa lukiolaisten opiskelema vieras kieli on keskeisessä osassa. Näissä kohtaamisissa voidaan myös hyödyntää monikielisyyttä ja vaihtaa kielestä toiseen kommunikaatiotarpeen mukaan.
Yhteistyöpilotin vaiheet
Kielikeskuksessa vuodesta 2013 koordinoitua kansainvälisten opiskelijoiden kurssiassistenttiohjelmaa laajennettiin lukioyhteistyöhön vuonna 2019. Yhteistyö suunniteltiin keväällä ja kesällä. Aiemmat työtehtäväni kahdessa helsinkiläisessä lukiossa sekä lukio-opettajakontaktit mahdollistivat pienimuotoisen pilotin nopean suunnittelun. Kurssiassitenttiohjelman lukioyhteistyöpilotti toteutettiin syyslukukaudella 2019. Oma roolini oli koordinoida yhteistyötä, joka suunniteltiin alusta alkaen kaksisuuntaiseksi: lukiolaiset voisivat vierailla Kielikeskuksessa ja kansainväliset vaihto-opiskelijat lukioissa.
Ensimmäisessä vaiheessa sovin kokouksen kymmenen kieltenopettajan kanssa, jotka edustavat yhteensä kuutta helsinkiläistä lukiota. Pilottiin osallistuneet opettajat opettavat yhtä tai useampaa seuraavista kielistä: englanti, espanja, italia, japani, kiina, ranska, ruotsi ja saksa. Kokouksen aikana esittelin yhteistyön toimintamallin, jonka jälkeen opettajilla oli mahdollisuus kysyä ja kommentoida suunnitelmaa. Myös vaihto-opiskelijoille suunniteltu ohjeistusasiakirja opettajien kurssiaikatauluineen sekä opetussisältöineen tarkentui kokouksen aikana ja sen jälkeen. Toisessa vaiheessa esittelin lukioyhteistyötä ulkomaisille vaihto-opiskelijoille yliopiston kaksipäiväisen avajaiskarnevaalin aikana Kielikeskuksen esittelypisteellä. Opiskelijat pystyivät esittelypisteellä ilmoittautumaan myöhemmin järjestettyyn, kattavampaan tiedotustilaisuuteen. Kolmannessa vaiheessa kerroin kansainvälisille vaihto-opiskelijoille lukioyhteistyön pääpiirteistä ja heti tiedotustilaisuuden jälkeen lähetin heille sähköpostitse tietopaketin lukioyhteistyöstä, joka sisälsi pilottilukioiden kieltenopettajien yhteystiedot, opetusaikataulut sekä lukioiden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset, englanninkieliset sisältökuvaukset opettajien opettamista kursseista (Finnish National Board of Education 2016, 192-210).
Neljännessä vaiheessa oli tärkeää kannustaa ja avustaa vaihto-opiskelijoita ottamaan yhteyttä lukio-opettajiin. Opiskelijoiden kannustaminen tapahtui pääasiassa sähköpostitse ja Microsoft Teamsin kautta, mutta myös kasvotusten. Viidennessä vaiheessa vaihto-opiskelijoille järjestettiin ohjaustilaisuus Kielikeskuksessa. Tämä oli tärkeä vaihe esimerkiksi kahden saksan assistentin ja lukio-opettajan yhteistyön aloittamiseksi. Lisäksi yliopistolaisille ja lukiolaisille suunnattuihin monikielisiin työpajoihin ja Aasian kielten kieliklubeihin saatiin ohjaustilaisuuden kautta kansainvälisiä opiskelijoita työpajavetäjiksi. Kun edellä mainitut tapahtumat saatiin suunniteltua yhteistyössä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa, tapahtumiin kutsuttiin lukio-opettajien kautta lukiolaisia. Kuudennessa vaiheessa lukioyhteistyö konkretisoitui lukiolaisten osallistuessa kieliklubeihin sekä monikielisiin työpajaan. Korean kieliklubit sekä monikielisen työpajan ranskan, espanjan ja venäjän ryhmät kiinnostivat lukiolaisia eniten, kuten taulukossa 1 alla näkyy. Tapahtumiin ilmoittautuneita lukiolaisia oli kuitenkin enemmän suhteessa osallistuneisiin. Tämä voi johtua siitä, että lukiolaiset saattoivat kokea kieliklubiin tai työpajaan osallistumisen liian jännittävänä tai ajallisesti haastavana. Osa perui osallistumisensa vedoten aikataulumuutoksiin tai kiireeseen. Tämän lisäksi Kielikeskuksen juhlasaliin mahtuu rajattu määrä osallistujia, ja tällä kertaa yliopistolaiset olivat aktiivisempia ilmoittautumisvaiheessa.
Taulukko 1. Lukioyhteistyöpilotin lukiot sekä Kielikeskuksen tapahtumiin ilmoittautuneet ja osallistuneet.
Taulukossa 1 lueteltujen oppilaitosten lisäksi Etu-Töölön lukiosta osallistui yksi lukiolainen Aasian kielten kieliklubin jokaiselle viidelle tapaamiskerralle ja Sibelius-lukiosta yksi lukiolainen ensimmäiselle tapaamiskerralle.
Vierailuja toteutettiin myös toiseen suuntaan eli kurssiassistentit kävivät pitämässä esitelmiä tai auttoivat muuten kohdekielen opiskelussa paikan päällä lukioissa. Pilottivaiheessa vuoden 2019 puolella toimintaan osallistui kaksi saksalaista sekä yksi kiinalainen kurssiassistentti. Varsinkin saksalainen Marie Roth osoitti esimerkillistä sitoutumista lukioyhteistyöhön: hän piti esitelmän omista opinnoistaan Kallion lukion saksan opiskelijoille sekä avusti useamman oppitunnin saksan lehtori Hanna Saaren opetusryhmissä. Alla on sitaatti Hanna Saaren antamasta palautteesta.
Kiitos vielä tästä yhteistyöstä, olen ollut todella tyytyväinen saksalaiseen opiskelija-assariini Marie Rothiin, hän oli todellinen löytö!
Roth myös kertoi yhteistyöstä muille saksan assistenteille sekä osallistui videohaastatteluun, jonka kuvasimme UniTubessa ja tekstitimme yhteistyössä Kielikeskuksen kansainvälisen työharjoittelijan Anna-Lena Krugin kanssa.
Lukioyhteistyön jatkuminen
Edellä mainittu videohaastattelu näytettiin tammikuun 2020 kurssiassistentti-infossa ohjelmasta kiinnostuneille kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. On ilo todeta, että kevään 2020 aikana ennen poikkeustilannetta saksan ja kiinan lisäksi espanjan, ranskan ja englannin kurssiassistentit ovat kiinnostuneet lukioyhteistyöstä. Heistä espanjan sekä englannin assistentit ehtivät vierailla Kallion lukiossa ja Helsingin medialukiossa. Muun muassa englannin kurssiassistentti Laura Martin on luvannut kirjoittaa yhteistyöstä blogiartikkelin. Kielikeskuksen monikielinen työpaja jouduttiin perumaan keväältä, mutta Aasian kieliklubit muunnettiin aktiivisten kurssiassistenttien sekä Kielikeskuksen opetuksen ja oppimisen tuki –yksikön yhteistyöllä verkossa toteutettaviksi klubeiksi. Tilanteen normalisoiduttua on tarkoitus jatkaa lukioyhteistyötä myös näissä tapahtumissa.
Teksti: Lasse Ehrnrooth, asiantuntija (kansainvälisyys ja ohjaus)
Kuva: Janne Niinivaara
Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Lukion ja korkeakoulun yhteistyö vahvistamaan lukiolaisen jatko-opintoalan valintaa. Haettu 30.4.2020 osoitteesta https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lukion-ja-korkeakoulun-yhteistyo-vahvistamaan-lukiolaisen-jatko-opintoalan-valintaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston välinen sopimus vuosille 2017- 2020. Haettu 30.4.2020 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/3992561/Helsingin+yliopisto+sopimus+2017-2020
Finnish National Board of Education. (2016). National core curriculum for general upper secondary schools 2015: National core curriculum for general upper secondary education intended for young people. Helsinki: Finnish National Board of Education.