Terveiset kuudennesta Klaara-työpajasta

Selkokielen tutkijat, opiskelijat ja asiantuntijat
järjestivät kuudennen yhteisen työpajan.
Se pidettiin Helsingin yliopistossa 5.4.2019.
Työpajan nimi oli “Miten selkokieltä puhutaan?”

Työpajan ohjelma oli samantapainen kuin edellisissä työpajoissa.
Ensin oli kuusi lyhyttä puheenvuoroa.
Liisa Raevaara kertoi, millaisia ymmärtämisen ongelmia
voi olla arkisissa keskusteluissa.
Mari Wiklund esitteli tutkimusta,
joka koski autismikirjon nuorten vuorovaikutusta.
Salla Kurhila kertoi, millaisia ohjeita Helsingin yliopistossa annetaan
keskusteluun maahanmuuttajan kanssa.
Kaarina Monosen aiheena olivat vanhustenhoidon keskustelut.
Sari Karjalainen esitteli tutkimuksia,
jotka koskevat puheen ja kielen häiriöitä.
Leealaura Leskelän aihe oli selkokieli
kehitysvammaisten ihmisten keskustelussa.

Puheenvuorojen jälkeen katsoimme videolta
kaksi erilaista keskustelutilannetta.
Mietimme, miten selkokieltä käytettiin näissä tilanteissa.

Iltapäivällä keskustelimme pienissä ryhmissä.
Keskusteluissa pohdimme vastauksia neljään kysymykseen:
– Pitääkö ja voiko selkokielen puhumista tutkia?
– Voiko vuorovaikutukselle antaa ohjeita?
– Ovatko selkokielen kohderyhmät niin erilaisia,
että samanlaisia ohjeita ei voi antaa?
– Miten ryhmät eroavat toisistaan ja miten erilaista kieltä he tarvitsevat?

Keskusteluissa syntyi monia hyviä ideoita
ja uusia ajatuksia, esimerkiksi tällaisia:

  • Miten otamme huomioon sen,
    että sama henkilö voi kuulua moneen käyttäjäryhmään?
  • Selkokieltä tarvitsevat ihmiset mukaan tutkimuksen suunnitteluun!
  • Selkokielen puhumisen ohjeet täytyy opetella,
    koska keskustelussa ei enää ehdi niitä miettiä.
  • Mikä on varmasti yhteistä kaikille?
    Ainakin nämä: äännä selkeästi, poista taustalta häiritsevät asiat.
  • Mistä voi päätellä sen, että toinen ei ymmärrä?
  • Millaiset keskustelun piirteet tekevät keskustelusta selkokielisen?
  • Ohjeita selkokielen puhumiseen kannatta antaa,
    vaikkei niitä ei pystyisi aina noudattamaan.
    Ne lisäävät tietoisuutta selkokielestä.

Toivottavasti ainakin ideoista osa johtaa
myös tutkimuksiin!

Seitsemäs Klaara-paja on 12.4.2019 Helsingissä.
Sen aihe on “Millaista selkokielen pitäisi olla?”.
Paja on jo täynnä.

Lisää tietoa Klaara-työpajoista löytyy täältä.