Terveiset neljännestä Klaara-työpajasta

Selkokielen tutkijat, opiskelijat ja asiantuntijat
tapasivat neljännessä yhteisessä työpajassa.
Neljäs työpaja järjestettiin Helsingin yliopistossa
15.3.2019.
Työpajan nimi oli
“Säästöä vai kustannuksia – vai voisiko selkokielellä tehdä rahaa?”

Työpajan ohjelma oli samantapainen kuin edellisissä työpajoissa.
Ensin oli neljä lyhyttä puheenvuoroa.
Leealaura Leskelä puhui siitä,
mitä kielelliset vaikeudet maksavat tavalliselle ihmiselle.
Aino Piehl ja Ulla Tiililä puhuivat siitä,
tuoko selkokieli säästöjä vai kuluja viranomaiselle.
Riikka Törnroos kertoi,
miten selkokieltä käytetään Satakunnan sairaalassa.
Paulus Torkin aihe oli kustannusten laskeminen:
miten voidaan selvittää, tuoko selkokieli säästöjä vai kuluja yhteiskunnalle.

Puheenvuorojen jälkeen keskustelimme aiheesta pienissä ryhmissä.
Sitten suunnittelimme tutkimusta selkokielen taloudellisista vaikutuksista.

Yksi tutkimussuunnitelma koski Tullin asiakasohjetta.
Voisiko selkokieli auttaa työntekijöitä ja asiakkaita
ymmärtämään ohjeita paremmin?

Toisen tutkimussuunnitelman aihe oli se,
miten ihmiset suhtautuvat selkokieleen.
Suhtautumista voi selvittää esimerkiksi
esimerkiksi seuraamalla,
mitä televisiossa ja lehdissa kerrotaan selkokielestä.

Kolmas tutkimussuunnitelma koski
lääketieteellistä magneettitutkimusta
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Voisiko selkokielen käyttö asiakaspalvelussa
laskea magneettitutkimuksen kustannuksia?

Viides Klaara-paja on 29.3.2019 Helsingissä.
Sen aihe on “Selkokielestä kansalaistaito?”.
Tervetuloa mukaan!

Lisää tietoa muista Klaara-työpajoista tästä.