Helsingin yliopisto
Selkokielen tutkijat, opiskelijat ja asiantuntijat
järjestivät viidennen yhteisen työpajan.
Se pidettiin Helsingin yliopistossa 29.3.2019.
Työpajan nimi oli “Selkokielestä kansalaistaito?”
Työpajassa keskustelimme siitä,
voisivatko kaikki suomalaiset oppia käyttämään selkokieltä.
Työpajan ohjelma oli samantapainen kuin edellisissä työpajoissa.
Ensin oli kuusi lyhyttä puheenvuoroa.
Mervi Ylitalo kertoi,
miten selkokieli on mukana
Työväen Sivistysliiton kursseilla ja toiminnassa.
Selkokeskuksen harjoittelija Mohor Banerjee kertoi siitä,
miten selkokieli on auttanut häntä oppimaan suomen kieltä.
Anna-Maria Isola edusti Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.
Hän puhui siitä, miten selkokieli ja köyhyys liittyvät toisiinsa.
Jenni Ala-Peijari valtiovarainministeröistä kysyi puheenvuorossaan,
voisiko kansalaisilla olla oikeus saada palveluita selkokielellä.
Panu Artemjeff oikeusministeriöstä puhui
selkokielen asemasta Suomen laeissa.
Sari Tuori Sitrasta pohti sitä,
miten tulevaisuudentutkimus voi vaikuttaa
selkokielen tutkimukseen.
Puheenvuorojen jälkeen oli keskustelua ryhmissä.
Ryhmissä pohdimme esimerkiksi sitä,
miten jostakin taidosta voi tulla
kaikkien kansalaisten yhteinen taito.
Sen jälkeen teimme kolme erilaista tutkimussuunnitelmaa:
- Ensimmäisen suunnitelman aiheena
oli selkokieli ja kohtaaminen.
Voisiko selkokieli auttaa
ihmisiä kohtaamaan toinen toisiaan
ja ylittämään kielellisiä ongelmia? - Toisen suunnitelman aiheena oli
selkokieli sairaanhoitajien koulutuksessa.
Miten selkokieli vaikuttaa sairaanhoitajien työssä
ikääntyvien ihmisten kanssa? - Kolmas suunnitelma käsitteli
selkokieltä viranomaisteksteissä.
Miten selkokieli voisi auttaa maahanmuuttajia
ymmärtämään paremmin viranomaistekstejä?
Kuudes Klaara-paja on 5.4.2019 Helsingissä.
Sen aihe on “Miten selkokieltä puhutaan?”.
Tervetuloa mukaan!
Lisää tietoa muista Klaara-työpajoista tästä.