Miten raikkaalta tuntuukaan kerran vuodessa, ja juuri pimeimpään aikaan, tapahtuva ajatusten vaihto jo legendaariseksi muodostuneen Minikonferenssin muodossa!”

– Suvi Punkkinen, yliopisto-opettaja, Minikonferenssin järjestelytoimikunnan jäsen –

Minikonferenssin yleisö kuuntelemassa Mirjami Matilaisen ja Lauri Haapasen posteriesityksiä.

Noin 70-päinen joukko kokoontui järjestyksessä viidenteen Minikonferenssiin, joka perinteiseen tapaan järjestettiin marraskuun viimeisenä torstaina. Tällä kertaa tämä viime vuosina HY:n ja Aallon Kielikeskusten yhteisesti järjestämä konferenssi pidettiin Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Konferenssissa kuultiin alustuksia jälleen useista kielten opetukseen liittyvistä aihepiireistä. Digitalisaation uudet tuulet olivat esillä useammissa esitelmissä (muun muassa Pasi Puranen, Jaana Suviniitty & Diane Pilkinton-Pihko ja Sofia Sevón & Taija Votkin), samoin käytännön kielistrategia Aallossa (Erja Antell & Heidi Rontu) sekä HY:n Kielikeskuksen työelämähanke (Johanna Vaattovaara & Sinikka Karjalainen ja Carola Rewell-Heikkinen & Johanna Manner-Kivipuro).

”Minulle tuli konferenssin aikana useamman kerran iloisesti mieleen, että tämä on jo viides kerta, kun järjestämme yhteistä konferenssia. Ja esityksiä kuunnellessa vahvistui se näkemys, että tätä pitää ehdottomasti saada lisää, tätä traditiota pitää jatkaa. Opimme entistä enemmän tuntemaan kollegoita ja jakamaan asioita ja testaamme mukavassa ilmapiirissä omia ajatuksia, omia uusia hankkeita”, iloitsee saksan lehtori Pauli Kudel Aalto-yliopistosta. Pauli oli mukana järjestelytoimikunnassa ja toimi konferenssissa digitaalisuutta käsittelevän rinnakkaissession puheenjohtajana.

Anna-Maria Peltomäen esitys videoitujen haastattelujen käytöstä opetuksessa tempaisi kuulijat mukaansa.

Helsingin yliopiston kielikeskuksen ranskan yliopisto-opettaja Suvi Punkkinen kehui Minikonferenssin esityksiä. Hän kertoo saaneensa kollegoiden esimerkeistä vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin, ja samalla rohkeutta mennä pedagogisesti eteenpäin.

”Nostan hattua Aallon kielikeskuksesta Aija Elgille ja Petri Myllyselle, jotka ovat suunnitelleet suomen kielen MOOC-kurssin ulkomaalaisille. Luova kirjoittaminen puolestaan sai Paul Gravesin yhtä luovassa esityksessä sopivat reunaehdot, joiden raameissa voi uskaltaa vaikka runoilla opiskelijoiden kanssa. Lopuksi vielä erityismaininta kenellepä muulle kuin HY:n kielikeskuksen verkko-opetuksen ja viestinnän koordinaattori Janne Niinivaaralle, joka rohkeasti nosti esiin ja samalla toivottavasti karisutti epäilyjämme liittyen digiin”, Suvi kiittelee.

Konferenssin järjestelyissä oli auttamassa myös kaksi Kielikeskuksen kurssiassistenttia; Polina Bogdanovskaia ja Aliaksei Babets. He auttoivat keittiön puolella ja huolehtivat ruokailun sujuvuudesta. ”On aivan mahtavaa saada opiskelijoita tiiviimmin mukaan Kielikeskuksen erilaisiin tapahtumiin, he ovat aina innostuneita osallistumaan ja heistä on suuri apu”, iloitsee Kielikeskuksen kansainvälisten asioiden koordinaattori Nina Sulonen.

Konferenssin pääarkkitehti, pedagoginen yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara HY:stä oli konferenssin jälkeen hyvillään. ”Kaamosväsymyksestä ei ollut tietoakaan esitelmäsessioissa, ja ruokaa ja juomaa oli illanistujaisissa juuri sopivasti. Pienet eväät saatiin antaa kotiin viemisiksi kurssiassistenteille, jotka toimivat mainiona keittiöapuna”, Johanna summaa.

Ja lopuksi lehtori Tuula Lehtosen davincikoodimainen tehtävä lukijoille: Minikonferenssin loppumetreillä heräsi kysymys juhlasalin ikkunoiden yläpuolella olevista symboleista. Mitä tekemistä lääketieteen symbolilla, sauvalla ja sen ympärille kiertyneillä käärmeillä, on Kielikeskuksen rakennuksen kanssa? Rakennushan rakennettiin alun perin Liikemiesten kauppaopistoksi. Googlaamalla selvisi, että samantapaisia symboleita on kaksi. Toinen symboloi liikealaa ja alan väkeä. Lisätietoa googlaamalla.