Kuva: Nina Dannert

Yliopistolla käynnistellään jo syksyä, mutta kesän alun Kielikeskuspäivät eivät ole unohtuneet. Kurkistus kesäkuun helteiseen konferenssiin lieneekin paras tapa aloittaa syksyyn valmistautuminen. Samalla tulee itseä muistutetuksi siitä, mikä jäi kesäksi muhimaan. Kiitos siis kaikille Kielikeskuspäivillä opetus- ja kehitystyönsä satoa jakaneille ja tuota satoa kommentoineille konferenssivieraille! 

Kielikeskuspäivät 2019 järjestettiin pääkaupunkiseudulla kolmen yliopiston yhteistyöllä. Mukana päiviä järjestämässä olivat Aalto-yliopiston, Hankenin sekä Helsingin yliopiston kielikeskukset. Ensimmäinen päivä vietettiin Aalto-yliopistossa, uuden kampuksen kupeessa Otaniemessä. Toisena konferenssipäivänä kokoonnuttiin Hankenilla Etu-Töölössä. 

Kielikeskuspäivien teema oli “Kimpassa – Tillsammans – Together“. Esitelmien ja työpajojen pitäjät olivat huomioineet teeman hyvin ja korostaneet yhteistyön merkitystä eri projekteissa ja opetuksen kehittämisessä. Tässä blogikirjoituksessa nostamme keskiöön vain muutaman konferenssikokemuksen, paljon mielenkiintoista ja tarpeellista jää kattamatta.  

Muistiaan voi virkistää tutustumalla vielä näin jälkikäteenkin Kielikeskuspäivien ohjelmaan ja abstrakteihin. 

Pääpuhujat hyvinvoinnin, tulevaisuuden kielikoulutuksen ja tekoälyn äärellä 

Kielikeskuspäivien ensimmäinen plenaaripuhuja Liisa Postareff käsitteli opettajien tunteita, hyvinvointia ja pedagogista kompetenssia. Esityksessä täsmennettiin, miksi korkeakouluopettajien hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä kannattaa tutkia. Esityksessään Postareff ohjeisti yleisöä muodostamaan pienryhmät ja pohtimaan menneisiin opetustilanteisiin liittyviä tunteita: positiivisia ja negatiivisia sekä niiden luonnetta joko aktivoivina tai deaktivoivina tunteina. Tutkija jatkoi esittelemällä HowUTeach -itsearviointityökalua, jota korkeakouluopettajat voivat tulevaisuudessa käyttää pedagogisten taitojensa ja hyvinvointinsa kehittämiseen. Esityksessä korostui oman työyhteisön merkitys yksilön hyvinvoinnin tukena, joista esimerkkeinä mainittiin kannustava vertaistuki ja joustavat jatkokoulutukset.  

Seminaarin toisen päivän plenaristina oli opetusneuvos Armi Mikkola, joka esitti pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan vision Suomen kielikoulutuksesta. Esityksessä korostui, miten kielten opiskelun varhentamisohjelman hyödyt tulevat toivottavasti näkymään suomalaisten korkeakouluopinnoissa noin kymmenen vuoden kuluttua. 

Konferenssin kolmas pääpuhuja oli tietokirjailija, kauppatieteiden maisteri Antti Merilehto. Merilehto on tullut tutuksi Tekoäly – Matkaopas johtajalle –kirjan kirjoittajana. Merilehdon puheenvuoro murskasi onnistuneesti paljon tekoälyyn liitettyjä uhkakuvia ja myyttejä. Esitys korosti, että opettajien kannattaa tulla tutuiksi tekoälyn kanssa, sillä se on merkittävä työelämän ja tulevaisuuden yhteiskunnan ilmiö. Kuitenkaan se ei voi eikä yritä korvata työelämän keskeistä inhimillistä osaamista: empatiaa.  

Yhteistyö ja digitaaliset oppimisympäristöt 

Ensimmäisenä seminaaripäivänä esiteltiin myös kielikeskusten yhteiset valtakunnalliset digihankkeet. Turun yliopiston kielikeskuksen johtajan Michael Nelsonin esittelemässä 2DIGI-hankkeessa on luotu vieraiden kielten korkeakouluopettajille (ja osin lukio-opetukseen) soveltuvia materiaaleja. Opettaja voi valita omaan opetuskontekstiinsa sopivia prosessi-, kurssi- tai oppituntimateriaaleja ja muokata niitä kohderyhmälle sopiviksi.   

Kuvakaappaus DIGI2-hankkeen opetusresurssit-sivulta.

Kuvakaappaus DIGI2-hankkeen opetusresurssit-sivulta. 

Aalto-yliopiston johtaja Heidi Rontu esitteli DIGIJOUJOU-hanketta. Projektissa on tuotettu mm. kaikille avoimia webinaareja (mm. miten Seppo-peliä voi käyttää osana kielten opetusta) sekä videoita, jotka liittyvät opetussovellusten käyttöön. Kattavimmalta projektissa tuotetulta yksittäiseltä kokonaisuudelta vaikutti Puhutsä suomee? -verkkokurssi. Viimeisenä valtakunnallisen hankkeena esiteltiin vuonna 2018 aloittanut KiVAKO, jonka lähtökohtia ja tulevaisuuden suuntia esitteli Aalto-yliopiston espanjan kielen lehtori Pasi Puranen. Hanke on saanut OKM:n rahoituksen vuoden 2020 loppuun ja sen tavoitteena on vahvistaa kieliopintojen monipuolisuutta korkeakouluissa. 

Konferenssin rinnakkaissessiot jakautuivat viiteen teemaan: joustavat ja monimuotoiset oppimisympäristöt, näkökulmana työelämä, kansainvälinen yhteistyö, monenlaiset oppijat ja käännös- ja kielentarkistuspalvelut. Kohti työelämäorientoitunutta vuorovaikutusosaamista -esitelmässä Lapin yliopiston Sinikka Vuonokari-Kämäräinen, Pia Eriksson ja Maija Paatero kertoivat Step2Job-hankkeestaan. Tässä hankkeessa kolmikko on kehittänyt muun muassa digitaalisia osaamismerkkejä akateemisten maahanmuuttajien suomen- ja englanninkielentaitojen havainnollistamiseksi. Projektisivulta ei löydy varsinaisia esimerkkejä osaamismerkkien hyödyntämisestä, mutta yhteystiedot löytyvät. 

Online Co-teaching and Collaboration over University Boundaries –otsikolla esitelmöivät Sofia Sevón (Aalto), Tomi Ylkänen (JAMK) sekä Maria Åhman-Nylund (Centria). Edellä mainitut opettajat esittelivät viihdyttävällä, ja samalla hyvin täsmällisellä tavalla kolmen korkeakoulun yhteistyönä toteutettua ruotsin verkkokurssia. Moni pystyi todennäköisesti samastumaan sekä yhteisopettajuuden hyötyihin että haasteisiin. Ylkänen korosti, miten hänen ja muiden verkkokurssin opettajien kielelliset ja taidolliset erot olivat vahvuus, kun he esimerkiksi antoivat opiskelijoille palautetta. Kurssin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvä työ tuntui myös kevyemmältä, kun sen saattoi jakaa kollegoiden kanssa. Lähinnä erilaiset käytännön ratkaisut, kuten yhteisen oppimisalustan valitseminen tai opintopisteiden rekisteröinti, olivat esitelmöijien mielestä tuntuneet haastavilta. 

Integrointi ja joustava oppiminen 

Meiltä ja muualta esiteltiin runsaasti opetuskokeiluja sekä kehitys- ja tutkimustyötä, joka tarkasteli integroitua oppimista sekä joustavia ja monipuolisia oppimisympäristöjä. 

Integroimalla paremmaksi -hanke: oikeustieteet, ruotsi ja englanti -nimisessä esityksessä Susanna Kohonen ja Sinikka Kettunen Itä-Suomen yliopistosta kertoivat kieliä ja oikeustieteitä yhdistävästä kurssista.  Kurssilla työelämän haastavat esiintymistilanteet oli huomioitu sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä onnistuneesti. Kurssilla oli muun muassa toteutettu oikeusistuntoon liittyvä simulaatio ja hyödynnetty flipped classroom -menetelmää. 

Konferenssissa esiteltiin monia joustavan oppimisen ratkaisuja Helsingin yliopiston kielikeskuksesta. Yliopisto-opettajat Hanna Vänskä ja Anna-Maria Peltomäki esittelivät finskan Moodle-kotitentin, eli joustavan, digipohjaisen ja pedagogisesti perustellun tavan suorittaa toisen kotimaisen kielen (suomi) korvaava koe. Katariina Hollanti, Janne Niinivaara ja Maiju Ranta taas esittelivät yhteistoiminnallisen ja monimuotoisen käänteisen luokkahuoneen puheviestinnän kurssin. Digitaalisuudella, opiskelijakeskeisyydellä, joustavilla oppimisympäristöillä ja uudenlaisilla ohjausratkaisuilla yhden opintopisteen puheviestinnän kurssi on pyritty saamaan tehokkaaksi, mutta myös linjakkaaksi ja monipuoliseksi. Heini Lehtonen, Tia Patenge ja Suvi Kotkavuori esittelivät lukuvuonna 2020-2021 pilotoitavaa kaksikielistä saksan ja ranskan kurssia.  

Edellä mainittujen lisäksi päivillä esiteltiin runsaasti uusia, luovia, opiskelijalähtöisiä tapoja ohjata ja opettaa. Valtakunnallisten digihankkeiden sato oli näyttävästi esillä työpajoissa ja konferenssiesityksissä. Kieli- ja oppiainerajojen välinen yhteistyö, laajat ja ennakkoluulottomat oppimisympäristöt sekä viestintä- ja kieliopetuksen tärkeä tulevaisuudentehtävä. Siinä Kielikeskuspäiviltä mukaan otettuja mietteitä, joita kohti on hyvä suunnata uuden lukuvuoden kynnyksellä. 

Teksti: Lasse Ehrnrooth ja Janne Niinivaara