Vuosi alkoi osaamisen kehittämisellä

Kielikeskuksessa lukukausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Opetustoiminnan lisäksi on aikaa kuitenkin jäänyt säännöllisen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Helmikuussa Kielikeskuksen henkilöstölle järjestettiin kaksi seminaaria, oppimisen haasteisiin keskittynyt HILC-seminaari (16.2) ja tutkimusseminaari (23.2).

HILC-seminaarissa kuultiin kahden asiantuntijan esitykset. Erja Sandberg antoi väitöstutkimuksensa pohjalta kieltenopettajille vinkkejä siihen, miten ADHD-oireista opiskelijaa voi tukea opinnoissa ja pedagogisessa suunnittelussa. Kielikeskuksen oma englannin yliopisto-opettaja Deborah Clarke vuorostaan esittelin dysleksiaan sovellettavia tukitoimia kielenoppimisessa.

”Aito kiinnostus monenlaisen oppijuuden tukemiseen näkyi osanottajien määrässä ja innostuneissa keskusteluissa ja kysymyksissä. Kaikkien opettajien tavoitteena on kehittää pedagogiikastaan sellaista, että se mahdollisimman hyvin tukee monenlaista oppimista” kiitteli Kielikeskuksen ERI-ryhmän* vetäjä, englannin yliopistonlehtori Leena Karlsson.

Kielikeskuksen kurssiassistentti Mohsene Chelirem kiitteli Deborahin englanninkielistä esitystä ja koko tilaisuutta:

”It was an amazing opportunity for me to meet the staff of the Language Center at the University of Helsinki. Fortunately we had some time to discuss what are the main difficulties that a person with Dyslexia may meet during his day/life and what are the tools and strategies that can help them.”

Tutkimusseminaarissa 23.2. kerrattiin aluksi TUHAT-profiilin päivitykseen liittyviä perustoimintoja ja tietokannan uusia ominaisuuksia Aija Kaiteran johdolla. Seminaarin jälkipuoliskolla kuultiin kaksi hissipuhetta, joiden pohjalta keskusteltiin. Michele Simeon kertoi akateemisen kirjoittamisen vertaisryhmätoiminnasta, Sara Kirla ja Riina Uusikulku Erasmus-vaihdossa Göteborgin yliopistossa saamistaan inspiraatioista liittyen keinoihin ja muotoihin, joilla opiskelijoiden oppimista ohjataan. Molemmat hissipuheet nostattivat vilkasta keskustelua.

“Puheena olleet ohjaamisen käytänteet herättivät kokeilunhalua, josta kenties saadaan tulevaisuudessa kuulla vielä tutkimuksenkin muodossa – oppimisen ohjaamiseen ja oppimistuloksiin liittyvää tutkivaa oppimista ja oppivaa tutkimista jatkuvasti tarvitaan”, sanoo pedagoginen yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara.

*= Kielikeskuksen ERI-ryhmä keskustelee oppimisen tasa-arvoon ja esteettömyyteen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista Kielikeskuksen opetus- ja ohjaustoiminnassa.

Verkko viehätti HILC-seminaarissa 19.11.

Kielikeskuksen marraskuun HILC-seminaari ”Koukussa verkkoon – Caught in the web” käsitteli verkkopedagogisia ideoita ja digitaalisten sovellusten hyödyntämistä kieltenopetuksessa. Seminaari toi jälleen yhteen lähes 40 kielikeskuslaista. Alkuun kuunneltiin viisi napakkaa alustusta erilaisista digitaalisista opetuskokeiluista ja -välineistä. Tämän jälkeen seminaarikansa sai vapaasti kiertää alustajien pöydissä antamassa oman panoksensa jatkokehittelyihin, katsomassa videoita sekä kyselemässä tarkemmin opetuskokeilujen ja -käytäntöjen kuulumisia. Alustukset kuultiin seuraavista teemoista:

 
Jose Ruíz Rubio polkaisi seminaarin käyntiin Kahoot -visalla. Leikkimielinen, mutta sykkeennousua aiheuttava oppimispelisovellus pani kielikeskuslaiset pohtimaan muun muassa Fabianinkatu 26:en historiaa sekä Moodlen oppimiskäsitystä (joka oli ilahduttavan hyvin hallussa).

 
Gonzalo Hernandez Reyes piti alustuksen ”Movenote – videot opetuksen tukena”, jossa hän esitteli espanjan opetuksessa käyttämiään videoita. Gonzalo kertoi, että opiskelijoiden palaute videoista on ollut erittäin positiivista. Vinkiksi jäi koko seminaariväelle ainakin se, että opettajan hahmo tulee kurssin opiskelijoille mukavalla tavalla tutuksi, kun orientoiva movenote-video lähtee opiskelijoille jo ennen ensimmäistä lähitapaamista. Tämä voisi olla myös matalan kynnyksen tapa ottaa movenote käyttöön: Tee tervehdysvideo kurssillesi!

 
Roy Siddall ja Debbie Clarke opettavat englantia muun muassa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lääketieteellisen opiskelijoilla on käytössää iPadit opiskelun tukena, ja tänä syksynä iPadit ovat tulleet kattavaksi osaksi myös lääketieteellisen pakollisia kieliopintoja. Alustuksessaan “How can we exploit technology in guided independent language learning?” Debbie ja Roy kertoivat luomistaan oppimiskäytännöistä ja kutsuivat muut seminaarilaiset suunnittelemaan jatkoa heidän kanssaan.

Yleis_HILC Hilc_Konsta
Heidi Mäkäläinen ja Janne Niinivaara avasivat uusia mahdollisuuksia järjestää yliopistojen välisiä yhteistyökuvioita alustuksellaan ”Yammer opetuskäytössä: kansainvälistä vuorovaikutusta venäjän kurssilla.” Heidi ja Janne esittelivät Helsingin ja Masarykin yliopistojen välistä ”miniprojektia”, jossa molempien yliopistojen venäjän opiskelijat jakavat tekemiään videoita ja viestivät sosiaalisessa verkkoympäristössä. Pedagogiseksi verkkoalustaksi valikoitui suunnitteluvaiheessa Yammer. Koko projekti oli ensimmäisiä pilotteja, missä Yammeria käytetään tällaiseen tarkoitukseen yliopistojen välisessä opetuksessa.

 
Nina Dannert toi terveisensä Saksasta verkko-opetuksen työpajasta ja jakoi hyödyllisiä työkaluja kielenopetuksen tueksi alustuksessaan ”Münchenin E-learning workshopin antia”. Ninan lista oli erittäin kattava ja hyödyllinen. Sen innoittama tähänkin blogiin kerätään jatkossa listaa erilaisista verkkopedagogisista välineistä, jotka saattavat hyödyttää kieltenopetuksessa. Lista täydentyy jatkuvasti.

 
Kielikeskuslaiset voivat kääntyä verkkopedagogisissa kysymyksissä verkko-opetuksen koordinaattori Janne Niinivaaran ja pedagogisen yliopistolehtori Johanna Vaattovaaran puoleen.

HILC-seminaarissa 19.3.2015 keskusteltiin opiskelijan itsearvioinnista

Onko itsearviointi kielen oppimisen ohjauksessa jo kaikille tuttu menetelmä? Milloin, miten ja miksi opettajat ovat soveltaneet itsearviointia pedagogisena keinona? Esimerkkejä hyväksi havaituista käytänteistä?

Näistä teemoista keskusteltiin HILCissä 19.3. pienryhmissä. Ajatuksia jaettiin salissa osin Presemon avulla. Lue kootut kokemukset ja näkemykset Presemon raporttikoosteesta, joka on sijoitettu Porealtaaseen.

Huom! Jos et ole vielä tähän mennessä pulahtanut, tarvitset ensimmäisellä kerralla Porealtaaseen (Moodlessa) kirjautuessasi salasanan: Pore.

Sieltä löytyy myös Marja Suojalan ja Hanna Vänskän esitys Tieteellisen kirjoittamisen itsearviointitesti käytössä. Hanna ja Marja esittelivät seminaarissa Äidinkielen yksikön kehittämää kirjoittamisen itsearviointityökalua ja opiskelijoilta saatua palautetta. Itsearviointitesti löytyy Plotista.

Kirjallisuusvinkkejä:

  • Atjonen, Päivi (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
  • Cotterall, Sara (2000). Promoting learner autonomy through the curriculum: principles for designing language courses. – ELT Journal 54/2 April 2000, 109–117.
  • Little, David (2007). Language Learner Autonomy: Some Fundamental Considerations Revisited. –Innovation in Language Le arning and Teaching 1:1, 14–29 .
  • Zimmerman, Barry J. (2002). Becoming a self-regulated learner: an overview. – Theory Into Practise 41:2, 64–70.