Verkko-opetus on ponnahtanut pinnalle viimeisten vuosien aikana. Nykyään yksittäisten kurssien lisäksi verkko-opintoina voi suorittaa myös kokonaisia tutkintoja. Etäopiskelussa sekä opettaja että opiskelutoverit kuitenkin häviävät helposti persoonattomaan bittiavaruuteen.
Lähiopetuksen puuttuessa myös motivaatio-ongelmat voivat uhata opiskelijaa. Ongelman yllättäessä vieressä ei istukaan kaveria, jota voisi vetäistä hihasta, tai opettajaa, jolta pyytää vinkkiä. Tällöin jää helposti ongelmansa kanssa yksin. Ongelmien kasautuessa kurssin suorittaminen helposti keskeytyy. Voisiko juuri vertaistuen puute olla yksi syy tähän? Kun jo kysymisessä ja vastauksen odottamisessa saattaa kulua kohtuuttomasti aikaa, eikä taetta ongelman ratkeamisesta ole, kynnys pyytää apua voi kasvaa vuoren korkuiseksi.
Kuinka käy yhteisöllisyydelle verkko-opinnoissa? Onko verkko-opiskelusta enemmän hyötyä vai haittaa? Entä onko luokkahuoneopetus jäämässä kokonaan historiaan?
Anna, Tuulia ja Eveliina /Yhteisöllisyys
Kuva: http://4.bp.blogspot.com/-D_qUJJWQAgc/UQfcQsNG6MI/AAAAAAAAAbE/nURgU-nYnJM/s1600/IMG_0613.JPG
“Vastauksena kysymykseesi…”
On hyvä että on olemassa verkko-opetuksen mahdollisuus,sillä se antaa niillekin ihmisille mahdollisuuden opiskella, joiden elämäntilanteeseen jokapäiväinen koulussa käyminen ei sovi. Usein juuri vuorovaikutuksen puute tehtävien teossa vaikeuttaa etäopiskelua, ja nettiopiskelijat jättävätkin tehtävät helposti kesken. olisi tärkeää, että etäopiskelijoilla olisi joku ohjaaja/opettaja jonka kanssa keskustella/viestitellä opinnoistaan ja ongelmistaan. Liian suuret ja massiiviset opiskeluryhmät netissä eivät palvele hyvää opiskelua eikä opiskelijoita.
Koen, että verkko-opiskelussa on sekä hyvät että huonot puolensa. Opiskelen yhtenä sivuaineenani oppiainetta, jonka opetusta ei järjestetä lainkaan pääkaupunkiseudulla. Tämän suhteen verkko-opinnot ovat siis minulle erinomainen mahdollisuus: pystyn opiskelemaan halutessani aineesta sekä perus- että aineopinnot etänä. Olen kokenut myös muiden aineiden verkkotentit oppimiseni kannalta melko positiivisina, sillä niissä vastauksia kirjoittaessaan tenttikirjoista löytyvää tietoa joutuu mielestäni soveltamaan ja pohtimaan enemmän kuin ns. tavallisissa tenteissä. Vaihtoehto itseopiskeluun ja opiskelun joustavuus ovat mielestäni tärkeitä myös esimerkiksi opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden vuoksi.
Toisaalta olen kuitenkin samaa mieltä muutaman aiemman kommentoijan kanssa siitä, että verkko-opiskelun ei tulisi syrjäyttää konkreettisia sosiaalisia kontakteja. Korkeakouluopiskelun tulisi mielestäni antaa opiskelijoille työelämää varten myös muita kuin itse opintojen sisältöön liittyviä valmiuksia. Näillä tarkoitan esimerkiksi ryhmätyöskentely-, keskustelu- ja esiintymiskokemusta, joita tuskin kertyy verkko-opiskelussa samalla tavalla kuin lähiopiskelussa. Koen myös sosiaalisen vuorovaikutuksen oman oppimiseni kannalta tärkeäksi, ja siksi valitsenkin yleensä mahdollisuuksien mukaan aina luentokurssin verkkokurssin tai kirjatentin sijasta.
Minunlaiselle opiskelijalle verkko-opinnot ovat tällä hetkellä pelastus, sillä asun Turussa ja fyysisesti koulussa istuminen on tällä hetkellä monen viikon organisoinnin ja järjestelyn tulosta. Eli on työvuoroja, harrastuksia ja lapsenkin kanssa pitäisi keretä aikaa viettämään jossain välissä. Verkko-opinnot mahdollistaa minun opintojen etenemisen tällä hetkellä ja on hienoa, että tämmöinen mahdollisuus on olemassa.
Totta kai verkko-opinnot vaatii itseltä paljon, sillä tentit ovat aivan yhtä hankalia kuin lähiopetuskurssienkin tentit ja on täysin itsestäsi kiinni miten olet tenttiin valmistautunut. Toisaalta verkko-opintoja tehdessä joudut paljon pohtimaan mitä luet ja miksi luet, joten oppiminen on ainakin minun kohdallani myös tehokasta. Verkko-opinnoissa kukaan ei kerro tai opeta tarvittavia asioita suoraan, vaan ihan itse pitää ne sieltä kirjoista hahmottaa. Vaikka kyllä välillä tenttikirjaa lukiessa käväisee mielessä, että olisipa kyseisen aiheen luento vaikka jossain netissä, ettei tarvitsisi itse niin paljon pähkäillä… 🙂
Verkossa opiskelu (ja hyvät tulokset..) siis vaatii paljon, mutta on palkitsevaa!
Samaa mieltä Heidi M:n kanssa. Verkko-opiskelu/verkko-kurssimuoto jo nyt saavuttanut joissain aineissa (esim. yliopiston pakollinen englannin kurssi) merkittävää jalansijaa nimenomaan opiskelua tukevana ja ehkä jopa edistävänä tekijänä. Se on vaihtoehto niille, jotka eivät ehdi käydä yliopistolla konkreettisesti esim. työn takia tai joilla on useitakin pakollisia kursseja päällekäin. Mutta samalla se on nimenomaan vain yksi vaihtoehto ja opiskelun tukipilari eikä se saisi syrjäyttää todellisia kontakteja ja muita vaihtoehtoja.
Aiheenne on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Jäin pohtimaan erityisesti verkko-opiskelun hyötyjä ja haittoja, jonka johdosta ajattelin esittää teille vastakysymyksen. Voisivatko verkko-opinnot olla esimerkiksi yliopisto-opiskelua tukevaa oppimista?
Minulla juuri aloittaneella kasvatustieteiden opiskelijalla tulee säännöllisin väliajoin mieleen, mitä valitsisinkaan sivuaineopinnoiksi. Olen tutkinut muun muassa johtamisen sivuainekokonaisuutta. Ainoa epäilykseni ainevalinnan suhteen kohdistuu kirjallisuussuoritusten määrään. En siis suorastaan saa tai voi osallistua joidenkin kurssien luennoille, vaikka haluaisinkin. Mitä jos luennot olisikin videoitu ja voisin katsoa ne kotona verkon kautta? Omalla kohdallani voin sanoa, että kynnys sivuainekokonaisuuden suorittamiseen madaltuisi välittömästi.
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden verkkolehti Alusta on julkaissut 29.11.2012 sivuillaan artikkelin otsikolla ”Koulutuksen virtuaalinen tulevaisuus”.
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2012/11/29/koulutuksen-virtuaalinen-tulevaisuus.html
Artikkelin kirjoittaja ei ole niin huolissaan siitä, että verkossa oppiminen syrjäyttäisi perinteistä luokkahuoneopetusta: ”Parhaimmillaan verkko voi nimittäin tarjota jotain täydentävää ja korvaavaa, mutta inhimillistä kontaktia ja sen oppimista edistävää vaikutusta se tuskin syrjäyttää”.
Mukavaa viikon jatkoa
Heidi M./ Hiljainen tieto
Hyviä kommentteja Heidiltä ja Elisalta. Olemme samaa mieltä siitä, että verkko-opetus yhtenä opiskelumuotona tukee monimuotoista oppimista. Haittavaikutukset tulevatkin ehkä vastaan silloin, kun suoritetaan kokonaisia tutkintoja verkko-opintoina eikä siis osallistuta lähiopetukseen ollenkaan.
Verkko-opiskelun eduista ja haitoista lisälukemista löytyy omassa tiedekunnassamme toteutetussa tutkimuksessa osoitteesta: http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/lv/laadukkaastiverkossa.pdf (sivulta 81 eteenpäin)
Anna ja Tuulia /Yhteisöllisyys