Kun valitsimme kurssin alussa plagiointi-lööpin, käsityksemme plagioinnista oli melko suppea. Ajattelimme plagioinnin olevan aina seurausta opiskelijan heikosta moraalista ja laiskuudesta, emmekä tajunneet kuinka monella tavalla plagiointia voi esiintyä. Perehdyttyämme nimikkotutkimukseemme Plagiaatintunnistamisjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä? ja Älä kopsaa-sivustoon saimme paremman käsityksen tieteellisen kirjoittamisen haasteista ja plagiointiin liittyvistä ilmiöistä.
Jokainen varmasti tietää, että toisen tekstin käyttäminen omanaan on kiellettyä. Mitä kaikkea muuta plagiointi on? Selkein plagiointitapaus on suora tekstin kopiointi. Tällaisen plagioinnin tunnistavat myös plagiaatintunnistusjärjestelmät (kuten Helsingin yliopistolla käytössä oleva Urkund ja vaihtoehtoinen järjestelmä Turnitin). Suoraa kopiointia on tekstin käyttö ilman lähdettä, mutta myös väärin tehty lainaus: tekstiä lainataan suoraan ilman lainausmerkkejä. Plagioinniksi lasketaan myös, jos tekstiä tai sanajärjestystä on muokattu vain vähän. Tällainen orjallinen jäljitteleminen on plagiointia, vaikka lähde olisikin ilmoitettu. Yliopistossa käytetään myös paljon vieraskielistä lähdemateriaalia ja moni saattaa turvautua tekstin suoraan kääntämiseen, joka lasketaan kuitenkin plagioinniksi. Plagiointi ei kuitenkaan ole vain muiden tekstien väärinkäyttöä, vaan itseäänkin voi plagioida. Itseplagiointi, eli oman aiemman työn tai tekstinosan uudelleen käyttäminen on plagioinnin muoto, jota ei ehkä koeta niin vakavaksi asiaksi. Työtä, josta on jo saatu opintopisteet ei pitäisi enää käyttää uudelleen. Plagiointia on siis monenlaista, mutta ongelma plagiaatintunnistusjärjestelmissä on se, että ne tunnistavat vain sanasta sanaan kopioimisen. Lisäksi järjestelmä ei erota oikein tehtyä lainausta kopioimisesta, joten järjestelmän antama tulos ei ole aivan yksiselitteinen.
Mikä sitten saa opiskelijat plagioimaan? Keskusteltuamme nimikkotutkijamme Erika Löfströmin kanssa tulimme siihen tulokseen, että plagiointi ei ole ainoastaan tahallista, vaan jopa yleisempi muoto on tahaton plagiointi. Tahaton plagiointi liittyy usein tieteellisen kirjoittamisen ongelmiin. Opiskelijoilla saattaa olla heikot tiedot siitä miten viitataan ja lainataan tekstiä oikein. Lisäksi tieteellinen kieli voi tuottaa haasteita. Tällaisiin ongelmiin olisi kuitenkin helppo puuttua opiskelijoiden opastamisen avulla. Toisin kuin voisi kuvitella, tahallisen plagioinnin keskeisin syy ei olekaan moraalittomuus, kuten lööpissämme väitettiin. Sen sijaan Erika Löfström esitti huolensa opiskelijoiden ajankäyttöongelmista. Opiskelijoilla on paljon kursseja, eikä aika riitä kaikkien töiden huolelliseen tekemiseen. Tällöin ne tehtävät, jotka koetaan vähemmän tärkeiksi, tehdään usein hieman huolimattomasti. Kiireessä saattaa helpommin sortua myös toisen tekstin plagioimiseen. Joskus syynä saattaa olla myös plagioinnin vakavuuden vähättely. Muutaman lauseen kopiointia ei pidetä tekijänoikeuksien rikkomisena.
https://blogs.helsinki.fi/alakopsaa/ Tässä vielä aihettamme käsittelevä ja hyviä vinkkejä tarjoava sivusto!
Koetko itse tieteellisen kirjoittamisen haasteelliseksi? Ja minkälaista ohjaamista kaipaisit siihen?
Suvi ja Nenna – plagiointiryhmä
Hieno kirjoitus! Avarsi paljon omaa käsitystäni plagioinnista. Olen myös samaa mieltä Marin kanssa kielitaidosta ja kuinka sitä tarvitaan plagioinnin välttämiseen. Plagioinnista kyllä puhutaan, kuinka sitä tapahtuu paljon, mutta paljon vähemmän puhutaan siitä, kuinka sitä voitaisiin ehkäistä. Parempi tietoisuus plagioinnista vähentäisi varmasti niin tahatonta kuin tahallistakin plagiointia. Minusta tulisi enemmän nostaa esille, mitä kaikkea plagiointi sisältää, kuinka välttää plagiointi (juuri oikeat viitaukset yms.) ja mitä seurauksia sillä voi olla. Itse huomasin myös yliopiston alettua, että meille annettiin jo tehtäviä, joissa piti käyttää viittauksia ja sanottiin vain, että viitatkaa sitten oikein, vaikka eipä meille ollut vielä millään kurssilla opetettu oikeaa tapaa viitata toiseen henkilöön.
Plagiointia on siis myös, jos tekstiä muokkaa vain vähän, tai jos sen kääntää suoraan – vaikka lähde olisikin ilmoitettu. Käsite on laajempi kuin mitä ensisilmäyksellä ajattelisikaan.
Hyvä huomio että plagiointi ei vaan tarkoita sitä että käyttää muiden tekstiä omanaan. Aihe on kiinnostava ja monimutkainen, juuri esimerkiksi tuo “parin lauseen kopiointi” en monen mielestä tunnu väärältä. Itse yritän pysyä valppaana ja mietin varmaan teidän kirjoitusten jälkeen vielä tarkemmin omaa kirjoitus ja lainaus tapaani!
Mielenkiintoinen aihe ! Luulen, että kaikki ovat varmasti jossain vaiheessa opintoja joutuneet pohtimaan vaihtoehtoista tapaa sanoa jokin asia, sillä omaa tekstiä ei voi tietenkään täyttää pelkillä suorilla lainauksilla. Mielestäni plagioinnin välttäminen vaatii opiskelijalta (tai keneltä tahansa kirjoittajalta) varsin laajaa sanavarastoa ja hyvää kielitaitoa, joten onkin huolestuttavaa kuulla uutisia, jotka kertovat äidinkielentaidon heikkenemisestä. Jos kielitaito heikkenee, lisääntyykö sitä myötä myös plagiointi, kun ei enää osatakaan käyttää kieltä tarpeeksi monipuolisesti..?