Category Archives: Kanta-asiakkuus

Lemmikkikuluttajan arjen verkosto Japanissa

Lemmikkitoimialalla ketjuuntuminen ja palveluiden keskittyminen ovat edenneet viime vuosina huimaa vauhtia niin lemmikkitarvikeliikkeiden kuin eläinlääkäriasemienkin osalta. Kehitys on ollut samansuuntaista sekä Suomessa että Japanissa, jossa markkinoilla hallitsevan AEON petin alaisuudessa toimii myös maan suurin eläinlääkäriketju.

Japanilaisen lemmikkikuluttajan arjessa palveluiden ketju näkyy selvästi. Esimerkiksi hankkiessaan pennun lemmikkiliikkeestä kuluttajalle tarjotaan myös vakuutusta osana ”pentupakettia”. Söpöjen pentujen lisäksi liikkeessä asioivan kuluttajan nähtävillä on muun muassa trimmauspalveluita, eläinlääkäripalveluita, koirien koulutuspalveluita ja sisustussuunnittelua; kaikki osana myymäläkokemusta.

Kun lemmikkiliikkeiden palvelukokonaisuuteen lisätään vielä WAON-kortilla käytettävät palvelu, onnistuu AEON pet olemaan läsnä lemmikkikuluttajan arjessa varsin kokonaisvaltaisesti.

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Waon! – Hau!

Petnets -hankkeen tutkijat osallistuivat tutkimus- ja aineistonkeruumatkalle Japaniin 14.–20.3.2014. Tutkijat vierailivat Japanin suurimman lemmikkitarvikeketjun AEON PET Co., LTD pääkonttorissa sekä Aqua City -kauppakeskuksen AEON PET -myymälässä.

Kuullessasi virvoitusjuoma-automaatilta koiran haukahdusta muistuttavan waon-äännähdyksen tiedät olevasi Japanissa. Ääni tulee siitä, että joku käytti juuri yhden maailman suurimman vähittäismyyntiketjun AEONin vuonna 2007 lanseeraamaa sähköistä rahakorttia. Waon-sanalla on perijapanilaiseen tyyliin (ainakin) kaksi merkitystä. Koiran haukahduksen lisäksi sana tarkoittaa harmoniaa. Olisiko niin, että japanilainen pääsee myös kuluttamalla tasapainoon maailman peruselementtien kanssa?

Vaikka lemmikkitarvikeketju AEON PET Co., LTD valjasti kortin vasta maaliskuussa 2014 palvelemaan omaa asiakastietojärjestelmäänsä, kortin maskotti on ollut jo ennen sitä sympaattisen näköinen valkoinen koira, jonka kaulassa on väljä punainen panta, toinen Waonin tunnuksista. Japanilainen söpöilyn kulttuuri kortin suunnittelussa saa hyvälle tuulelle.

Voisiko suomalaisella kanta-asiakaskortilla olla vaikkapa erillinen tili kullekin perheen lemmikille? Vai pitäisikö lemmikkialalla kanta-asiakkuus alkaa rakentaa lemmikin, ei lemmikinomistajan varaan? Mustille haukahtava ja Mirrille maukaiseva kortti? Ainakin iloisesti äännähtävät kortit toisivat kivaa vaihtelua kassapalvelutilanteisiin, joissa nykyään keskitytään lähinnä lakisääteisesti tarjoamaan asiakkaalle kuittia sekä kysymään ”Oliko kanta-asiakaskorttia?”

Teksti: Jaakko Autio