Category Archives: Linkit

Koirien päiväkodit tarjoavat hoitoa, virikkeitä ja helpotusta arkeen

Ruotsissa lainsäädännöllä vaikutetaan Suomea tiukemmin lemmikkien elinolosuhteisiin ja arjen rutiineihin (ks. lisätietoa ruotsiksi). Säädökset ovat vaikuttaneet myös siihen, että markkinoille on tullut uusia palveluja lemmikeille ja niiden omistajille. Esimerkiksi koiraa on ulkoilutettava Ruotsissa joka seitsemäs tunti ja pentua tai seniorikoiraa vielä useammin. Vuonna 2008 kiristetyn lainsäädännön näkyvin seuraus on lemmikkipäiväkotien määrän nopea kasvu. Yksin Göteborgin lähistöllä koirille tarkoitettuja päiväkoteja on puhelinluettelohaun perusteella lähes 30, eri puolilla kaupunkia ja lähiseutuja. Varovaisesti arvioiden päiväkodeista on tullut varteenotettava palveluliiketoiminnan muoto. Osa päiväkodeista on järjestäytynyt Ruotsin koirapäiväkotiyhdistykseen (Sveriges Hunddagisförening).

Koirien päiväkoteihin tutustuminen osoittaa palvelutarjonnan monipuolisuuden. Kiinnostavaa on, että ainakin yhdellä haastattelemistamme päiväkodeista on kolme toimipistettä, joissa on päivittäin 30, 25 ja 60 hoitokoiraa. Valtaosa päiväkodin asiakkaista tulee siis hoitoon päivittäin. Aivan kuten lapsille, myös koirille on päiväkodeissa omat ryhmänsä, joissa ne viettävät aikaansa tuttujen koirakaverien kanssa.

Ruotsin lainsäädäntö on otettu koirien päiväkodeissa tarkkaan huomioon. Koiria ulkoilutetaan kahdesti päivässä: tunti ennen lounasta käydään pidemmällä lenkillä ja iltapäivällä lyhyemmällä kävelytyksellä. Lemmikeille järjestetään myös aktivoivia harjoituksia, tarjotaan koulutusta ja leikitään kehittävillä leluilla. Koirat saavat myös jatkuvasti leikkiä keskenään.

Koirien päiväkodit tarjoavat joustavan palvelun asiakkailleen. Useimmat niistä ovat avoinna aamukuudesta iltaseitsemään. Hoitoon liittyvät kustannukset saattavat kuitenkin rajoittaa asiakaskuntaa. Päiväkotipaikan kuukausimaksu on yleisesti noin 3000 kruunua eli noin 320 euroa. Maksu on hieman korkeampi kuin lapsen kuukausittainen päivähoitomaksu Suomessa. Helsingissä kokopäivämaksu on enimmillään 283 euroa.

Lemmikin päivähoitopaikan saaminen ei kuitenkaan ole Ruotsissa aivan yksinkertaista. Osa päiväkodeista hyväksyy ainoastaan naaraskoiria. Myös rotu voi olla rajoite, sillä osa päiväkodeista ottaa hoitoon vain sellaisia koirarotuja, joita niiden henkilökunta tuntee. Niin ikään vilkkaan ja paljon liikuntaa tarvitsevan Jack Russelin saaminen hoitoon ei ole välttämättä helppoa. Isommissa päiväkodeissa rajoituksia vaikuttaa kuitenkin olevan huomattavasti vähemmän kuin pienissä. Tämä johtunee eroista henkilökunnan määrässä.

Myös Suomessa on tarjolla lemmikkien päiväkotipalveluja, mutta lainsäädäntö ei meillä ohjaa käytäntöjä kuten Ruotsissa. Suomessa päivähoidon kuukausimaksu vaihtelee noin 300 eurosta lähemmäs 600 euroa. Perheellisille, joilla myös lapset ovat päivähoidossa, päiväkotien kuukausimaksut saattavat muodostua varsin korkeiksi. Hankaluuksia saattaa tuottaa myös se, etteivät koirapäivähoitolat sijaitse lähellä lasten päivähoitoa. Kustannusten ohella lemmikkihoitopalvelujen saatavuus ja sijainti voivat siis rajoittaa niiden käyttöä.

Niin Suomen kuin Ruotsin osalta näyttää siltä, että koirapäiväkotien toiminta ei jatkossa rajoitu vain päivähoitoon ja ulkoiluttamiseen. Päiväkodit ovat laajentumassa hyvinvointikeskuksiksi, joiden yhteydessä tarjotaan päiväkodin omia tai niiden kumppanien palveluja. Hoitopäivään voidaan yhdistää esimerkiksi koulutuspalveluja, trimmausta, fysioterapiaa ja eläinlääkäripalveluja. Osa koirapäiväkodeista toimii jo nyt koirapensionaatteina, joihin lemmikin voi jättää hoitoon yöksi tai esimerkiksi omistajan matkan ajaksi.

Teksti: Jaakko Autio

Lemmikkiseuraa lemmikittömille

Japanissa lemmikkikulutuspalveluita on tarjolla myös lemmikittömille ihmisille. Oman lemmikin hankkiminen ei kaikille ole mahdollista, vaikka eläinseuraa toisinaan kaipaisikin. Japanissa ihmiset ja eläimet voivat viettää aikaa toistensa seurassa esimerkiksi kissakahvilassa. Suomessa lemmikittömän eläinystävällä on toistaiseksi ollut melko rajalliset mahdollisuudet viettää aikaa lemmikkieläimen seurassa.

Japanissa lemmikin omistamiseen liittyy haasteita, jotka ovat tuttuja myös Suomessa: on pieniä asuntoja, vuokra-asunnossa ei ole sallittua pitää lemmikkiä ja allergiat rajoittavat oman lemmikin ottamista. Lisäksi työpäivät ovat pitkiä ja työhön saattaa kuulua paljon matkustamista, jolloin omasta lemmikistä huolehtimiseen ei jää riittävästi aikaa. Voi myös olla niin, että omassa elämäntilanteessa on haastavaa huolehtia lemmikistä päivittäin, esimerkiksi erilaisten terveys- tai liikuntarajoitteiden vuoksi.

Japanissa lemmikkikuluttajaksi pääsee myös ilman omaa lemmikkiä. Japanissa eläimiä kohtaa lemmikkieläinliikkeissä: esimerkiksi AEON petin liikkeissä on tarjolla kissojen silityspalvelu CatPlus ja koiranpentujakin pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä. Kissakahvilat – ja myös pupu- ja koirakahvilat – ovat varsin suosittuja Japanissa. Kiotossa kissakahvila Nekokaigi on antanut kodin noin kymmenelle kodittomalle kissalle, jotka saavat henkilökunnan lisäksi kahvilan asiakkaista monta huolehtijaa, ruokkijaa ja silittäjää ja vakiasiakkailla onkin omat suosikkinsa kissojen joukossa.

Helsingissä viime viikonlopun PetExpo-messuilla lemmikittömätkin eläinystävät pääsivät silittelemään kissoja, koiria, kaneja, marsuja ja monia muita eläimiä. Lisäksi Suomessa on ainakin muutamia koirakahviloita, jotka mahdollistavat myös lemmikittömien ihmisten ja koirien kohtaamisen. Toistaiseksi kahvilat toimivat kuitenkin lähinnä omistajien keskinäisenä kohtaamispaikkana, eikä lemmikitön kuluttaja voikaan olla varma, että kahvilassa pääsee tapaamaan koiria – tai ainakin on vaikea tietää, mitä koiria milloinkin pääsee tapaamaan.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että lemmikillä on omistaja. Lemmikin omistaminen tuo omistajalleen iloa ja siitä on seuraa, mutta samalla omistajuus on sitovaa ja lemmikistä on myös huolta ja vaivaa. Mutta onko omistaminen lopulta olennaista? Lemmikkieläin voidaan nähdä ystävänä, eikä ystäviä yleensäkään omisteta.

Lemmikeillä voi olla merkitystä ajanvietteenä tai sosiaalisten kohtaamisten välineenä myös niille, joilla ei omaan lemmikkiin ole mahdollisuuksia. Dogiassa tämä huomattu ja he ovatkin kehittäneet DOGIkummi- ystäväpalvelua lemmikkien, omistajien ja lemmikittömien eläinystävien kohtaamisten ja yhdessäolon edistämiseksi. (linkki: www.dogia.fi)

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Helsingin yliopiston tutkimus BARF-ruokinnasta

“Koiran raakaruokinnasta ja sen hyödyistä saatiin lisää tutkimustietoa, kun 632 koiranomistajaa raportoi BARF-ruokavalion vaikutuksista oman lemmikkinsä terveyteen.

Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa valmistunut tutkimus pohjautui Oy MUSH Ltd:n verkkosivujen kautta kerättyyn sensuroimattomaan, vapaamuotoiseen palautteeseen. Data koostui omistajien kirjoittamista raporteista, joissa he kuvasivat havaitsemiaan muutoksia oman koiransa terveydessä sekä lemmikin reaktioita uuteen ruokavalioon.”

Helsingin yliopiston tutkimus BARF-ruokinnasta

Linkki lehdistötiedotteeseen

Ihmisen ja koiran yhteistä menneisyyttä :Agricola – Suomen historiaverkko

Ihmisen ja koiran yhteistä menneisyyttä :: Agricolan kirja-arvostelut :: Agricola – Suomen historiaverkko.

“Koirien ympärille on 1800-luvun alusta lähtien syntynyt valtava miljoonabisnes. Eläinten historioitsija Harriet Ritvo kirjoittaa ”viktoriaanisesta lemmikkieläinkultista”, johon koirien rodunjalostus, siitoskoirajärjestelmä, kennelklubit ja koiranäyttelyt kuuluvat olennaisena osana.

Lemmikit ja varsinkin niiden omistajat tarvitsevat yhä uusia varusteita ja palveluita. Kopit, korit, pannat ja hihnat eivät riitä. Tarvitaan vaatteita, hoitoaineita, rohtoja, trimmareita, hierojia, terapeutteja, lepokoteja, hautausmaita ym. sekä yhä hienompia ruokia. “