Opintoasiaa

Terve!

Koko kevään käynnissä ollut tutkintouudistustyö on pikkuhiljaa lähestymässä päätöstään. Varsinaiset linjanvedot uudesta rakenteesta, opintojaksojen kirjallisuuden muuttamisista ja ensi vuoden opetustarjonnasta on jo tehty, ja niistä keskusteltiin muun muassa oppiainekahveilla 8.4. Yhteiskuntahistorian osaston tekemät esitykset ovat nyt tiedekunnan byrokratian syövereissä. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen laitosneuvosto hyväksyi esityksen sellaisenaan, ja tiedekuntaneuvosto päättää esitysten kohtalosta toukokuun kokouksessaan. Periaatteessa uudistukset eivät ole vielä virallisia, mutta käytännössä tiedekuntaneuvosto tuskin puuttuu tutkintorakenteen uudistukseen. Ensi vuoden opetuksesta tehtyä esitystä voidaan vielä puuttua, jos laitoksen taloudellinen tilanne heikkenee.

Seuraavassa jonkinlainen tiivistelmä tutkintorakenteeseen suunnitelluista muutoksista:

Perusopinnot

Perusopintoja rukattiin hieman. Johdantokurssista (YH101) tehtiin neljän opintopisteen suuruinen. Globaali talous –opintojakso, joka nyt tunnetaan koodilla YH102, muutettiin enemmän. Vanhoista kirjoista jäljelle jää vain Cameronin Maailman taloushistoria. Muut vaatimukset opintojaksossa ovat Riitta Hjerppen ja Pentti Vartian artikkeli “Talouden kasvu ja rakennemuutos 1860–2000” ja Markku Kuisman teos Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000. Entiset kohdat 3–5, eli tulevat YH103, YH104 ja YH105 pysyvät entisellään. Praktikumista tulee ensivuodesta lähtien viiden opintopisteen suuruinen. Kaikista perusopintojen kohdista on suunniteltu järjestettävän kurssiopetusta.

Aineopinnot

Aineopintojen rakenne muuttuu huomattavasti. Entiset kolmen pisteen alakohdat yhdistetään viiden pisteen kokonaisuuksiksi. Ylijäävästä kolmesta opintopisteestä on muodostettu Historiallisen yhteiskuntatieteen lähestymistapoja -niminen opintojakso, joka käsittelee ”poliittisen historian keskeisiä tutkimussuuntauksia sekä niiden teoreettis-metodologisia perusteita ja historiallis-empiirisiä aihepiirejä”. Menetelmäopintoja tasapainotetaan niin, ennen kolmen opintopisteen suuruinen menetelmäkurssi kasvaa viiden pisteen suuruiseksi metodipraktikumin kustannuksella.

Tämän muutoksen aiheuttama hässäkkä tullan todennäköisesti hoitamaan niin, että aineopintokokonaisuus on mahdollista suorittaa loppuun tietyn ajan puitteissa, jonka oppiainekahveilla spekuloitiin henkilökunnan taholta olevan esimerkiksi seuraava syyslukukausi. Tämän jälkeen tehdään niin, että opintorekisterissä olevia kolmen pisteen suorituksia laajennetaan sopimuksen mukaan lisäsuorituksilla. Sekamelskaa helpottaa se, että aineopintojen suuruus opintopisteissä pysyy ennallaan, eli 63 pisteen suuruisina.

Kirjavaatimukset eivät juurikaan muutu: vanhan 8.1-kohdasta tuttu Sulkusen Raittius kansalaisuskontona siirretään kohtaan 10.1, joka korvaa Scottin Gender and the Politics of Historyn. Valinnaisen kirjallisuuden kohdissa, joita voi siis korvata opetuksella, kirjoja vaihdetaan vähän enemmän.

Maisteriopinnot

Syventävissä opinnoissa suurin muutos lienee se, että tulevaisuudessa syventävät opinnot on mahdollista suorittaa laajempana (95 op) tai suppeana (85 op). 95 opintopisteen vaihtoehtoon kuuluvat kaksi uutta opintojaksoa, ”Historiallisen politiikantutkimuksen lähestymistapoja” 5 op ja ”Historiallisen politiikantutkimuksen ajankohtaisia teemoja” 5 op.

Uusi tutkintorakenne ja opetus kokonaisuudessaan tullaan julkaisemaan tuttuun tapaan juhannukseen mennessä. Uusien linjauksien johdosta uusi opinto-opas ei tule valtsikan avoimille sivuille, vaan weboodin opas-oodi-muodossa, tuttu esimerkiksi humanistisesta tiedekunnasta.

Aurinkoista kevään jatkoa toivottaa,
opintovastaavanne Eetu

Lokaali opetus

Tänään alkoi Sakari Heikkisen järjestämä Maailman taloushistoria –luentosarja. Uuden kurssin alkaminen ei varmasti sinänsä ole uutisoinnin tai blogipostauksen arvoinen, mutta poikkeuksellisen myönteistä on, että pitkästä aikaa yhteiskuntahistorian perusopinnoissa järjestetään opetusta.

Vaikka ainejärjestö saattaa olla näkyvimmillään juhlien ja sitsien sekä erilaisten kulttuuri- ja työelämäekskursioiden järjestämisissä, Polho on yrittänyt kykyjensä mukaan vaikuttaa myös osaston järjestämään opetukseen. Ainejärjestö pitää yhteyttä osaston henkilökuntaan ja ilmaisee opiskelijoiden näkemyksiä järjestetystä opetuksesta tai sen puuttumisesta.

Viime lukuvuonna perusopintoihin oli tarkoitus järjestää ”pakollisten” johdantokurssin ja praktikumin lisäksi luentosarja Maailmanpolitiikka-opintojaksoon. Opetuksen organisoinnin haavoittuvuus paljastui, kun kurssin opettaja siirtyi uuteen tehtävään ja kurssi peruttiin. Opiskelijoille siitä ilmoitettiin muutamaa päivää ennen ensimmäisen luennon ilmoitettua ajankohtaa. Yhteiskuntahistorian fukseille kurssin peruminen oli melkoinen pettymys. Valtsikassa ei liene toista oppiainetta, jonka pääaineopiskelijoilla on niin paljon kirjatenttejä jo perusopintovaiheessa. Nyt köyhältä vietiin viimeinenkin lantti.

Polhon ja Tason hallitukset ottivat molemmat oma-aloitteisesti kokouksissaan esille kurssin perumisesta aiheutuneen mielipahan. Opiskelijajärjestöt painottivat fukseille järjestettävän opetuksen olevan tärkeää monessa mielessä. Luentokurssit fuksivaiheessa luovat omalta osaltaan yhteisöllisyyttä. Kaikki eivät halua osallistua ainejärjestön kissanristiäisiin, joten oman vuosikurssin kanssa samaan tahtiin opiskeleminen voi helpottaa opiskelukavereihin tutustumista. Pelkkien kirjojen lukeminen omissa oloissa ilman minkäänlaista valvottua tahtia voi taas eristää muusta sosiaalisesta opiskelijaelämästä. Fuksivaiheessa yliopistossa opiskelun aloittaminen voi vaatia totuttelua, ja siksi olisi tärkeää, että opiskelijat pääsevät mukaan opiskelun tahtiin. Se onnistuu helpommin säännöllisen lukujärjestyksen mukaan järjestettävällä luentokurssilla kuin kirjatenteillä, joiden suorittamisaikataulu on täysin omalla vastuulla.

Ainejärjestöt ilmoittivat näkemyksensä Yhteiskuntahistorian osastolle. Opetuksen järjestäminen perusopintoihin oli paljon puhuttu aihe myös keväällä järjestetyillä oppiainekahveilla. Nähtävästi opiskelijoiden näkemykset ovat tulleet huomioiduksi, sillä tänä vuonna perusopinnoissa järjestetään peräti kaksi luentosarjaa: nyt alkanut Maailman taloushistoria sekä kolmannessa periodissa järjestettävä Marjatta Rahikaisen kurssi opintojakson kohtaan Yhteiskunnan rakenteet ja elinolot. Lisäksi, kuten edellisestä blogipostauksesta voimme lukea, fukseja valmistellaan nykyään myös entistä paremmin tiedekuntatentteihin.

Opetuksen järjestäminen oli nähtävästi kannattavaa. Maailman taloushistoria –kurssille ilmoittautui yli 100 osallistujaa, minkä takia kurssi oli pakko siirtää isompaan saliin.

Tuomas L.