Marraskuussa 2011 MetropAccess-hanke jalkautuu Helsingin kirjastoihin. Haastattelemme kirjaston asiakkaita saadaksemme tietoa kirjaston asiakkaiden kokemuksista Helsingin kirjastojen saavutettavuudesta. Tätä koetun saavutettavuuden aineistoa vertaamme myöhemmin eri kulkumuodot huomioiviin saavutettavuusmalleihin ja tarkastelemme, kuinka hyvin laskennallinen ja koettu saavutettavuus vastaavat toisiaan kirjastojen tapauksessa.
Kirjastot ovat tutkimuksessamme esimerkkinä lähipalvelusta, jonne liikutaan vapaa-ajalla. Käytössämme on Helmet-kirjastojen kirjastolaina-aineisto, johon pohjautuen pystymme tutkimaan kirjaston käyttäjien todellista asiointikäyttäytymistä – esimerkiksi lainojen perusteella kirjastoille muodotuvia vaikutusalueita. Tämä kuuden kuukauden välein päivittyvä aineisto sisältää tällä hetkellä tiedot noin 3,9 miljoonasta lainasta: kunkin lainan osalta tiedämme lainan lähtökirjaston ja tilastoruututasolle yleistetyn tiedon teoksen lainanneen asiakkaan kodista. Tavoitteenamme on kirjastoaineiston avulla mallintaa saavutettavuuden merkitystä asioinnin suuntautumiselle sekä tarkastella saavutettavuutta moniulotteisena muuttujana ajan ja kulkumuodon suhteen.
Kirjastohaastattelu Munkkiniemessä
Oletteko tutkineet liikuntarajoitteisten (vanhusten, vammaisten jne.) saavutettavuusasioita? Esimerkiksi kartta sähköpyörätuolilla liikkuvan saavutetavissa olevista alueista olisi kiinnostava.
Taustalla kysymykselleni on mm. se, että toimin Helsingin kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtajana.
Hei!
Kiitos kommentistanne/kysymyksestänne. Toistaiseksi emme ole tarkastelleet saavutettavutta minkään erityisryhmän näkökulmasta, vaan yleisenä alueellisen ilmiönä kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden näkökulmasta. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on kuitenkin tarkastella saavutettavuutta myös erityisryhmien näkökulmasta (todennäköisimmin juuri vanhukset ja liikuntarajoitteiset). Tarkastelu tullee kuitenkin jatkossakin olemaan alueellista ja erityisryhmien liikkumista tarkastellaan esimerkiksi eri liikkumimuotoja edellyttämällä (matalalattiajoukkoliikenne, palvelulinjat, jne). Kaikkia liikuntarajoitteisille olennaisia asioita (kuten luiskien tai aukeavien ovien sijainteja) emme ainakaan nykyisillä menetelmillä pysty huomioimaan. Mutta, jonkinlainen yleinen ja alueellinen sähköpyörätuolianalyysi olisi kyllä mahdollinen (joskaan se ei ole ollut toistaiseksi suunnitelmissamme).
Ystävällisin terveisin,
Tuuli Toivonen
ps. Hankkeemme nimessä esiintyvä sana saavutettavuus ja varsingin englanninkielinen termi accessibility ovat vähän moniselitteisiä termejä. Useinhan noilla käsitteillä tarkoitetaan nimenomaan esteettömyyttä liikkumisessa, varsinkin liikuntarajoitteisten kannalta. Me käytämme termejä yleisemmin, kuvaamaan vuorovaikutuksen mahdollisuutta / potentiaalia eli ”Accessibility: The potential of opportunities for interaction” (Hansen, 1987) ja ehkä nimenomaan suunnittelun kannalta: ”Accessibility: The ease with which any land-use activity can be reached from a location using a particular transport system” (Dalvi and Martin, 1976).