Musiikkia, uskontoa ja valtapyrkimyksiä

Musikaalisuudestaan tunnettu huippuyksikön johtaja Martti Nissinen nähtiin helmikuussa Radion sinfoniaorkesterin konsertin väliaikavieraana. Vapautettu Jerusalem -runoelmasta innoituksensa saanut konsertti lähetettiin suorana verkkolähetyksenä Yle Areenassa ja televisioitiin Yle Teema -kanavalla. 

Italialaisen runoilijan Torquato Tasson kirjoittama eeppinen runoelma Vapautettu Jerusalem sijoittuu ensimmäisen ristiretken aikaan 1090-luvulle. Teoksen pääpari, kristitty ritari Rinaldo ja noitakeinot hallitseva Armida-neito ovat innoittaneet useita muusikoita ja kuvataiteilijoita: esimerkiksi oopperoita, jotka pohjautuvat tämän parin tarinaan, on sävelletty yli 40. RSO:n konsertissa kuultiin Joseph Haydnin, Georg Friedrich Händelin, Jean-Babtiste Lullyn ja Carl Heinrich Graunin tulkinnat aiheesta.

Martti_yle3Väliajalla ja konsertin jälkeen tehdyssä haastattelussa Martti Nissinen vertasi Rinaldon ja Armidan tarinaan Romeoon ja Juliaan ja West Side Storyyn: ”Kaikissa näissä on kaksi eri maailmoihin kuuluvaa ihmistä, joiden ei kuuluisi rakastua mutta jotka kuitenkin rakastuvat. Jotenkin se on hyvin inhimillistä: Ei sellaista ihmisyhteisöä olekaan, joka ei vetäisi rajoja sille, kuka kenenkin kanssa saisi olla. Mutta sitten mikään ei kuitenkaan kiehdo mielikuvitusta enempää kuin sen rajan ylittäminen.”

Ristiretkiaikaan sijoittuvan kertomuksen musiikilliset tulkinnat herättivät Musiikkitalon lämpiössä keskustelua myös ristiretkien syistä.

”Kun sotien syitä etu- tai jälkikäteen julkilausutaan, niin yleensä kysymys on ideologisista perusteluista, jotka enemmänkin peittävät kuin paljastavat sen, mistä varsinaisesti on kysymys. En usko yhtään sotaa maailmassa aloitetun ilman selkeitä valtapyrkimyksiä – ja siitä ristiretkissäkin lienee olennaisimmillaan kysymys”, Martti Nissinen totesi. ”Ja aina pelataan kaksijakoisuudella, kaksinaisuudella, ja sen pyhän rajan ylittämisellä, jota ei saisi ylittää.”

Martti_yle2Kun keskustelu kääntyi ristiretkien jälkivaikutukseen, Nissinen kehotti puhumaan pikemminkin niistä mielikuvista, joita ristiretkien varjolla synnytetään: ”Hyvin harva todella tietää, mitä ristiretkien aikaan tapahtui ja mistä retkissä tosiaan oli kysymys. Aina muistetaan nimenomaan vastakkainasettelu: että oli kristikunta vastaan muslimit, kristinusko vastaan islam. Toki tämä elementti oli olemassa, mutta on myös muistettava, että Lähi-idässä oli siellä pysyvästi asuvia kristittyjä. He eivät välttämättä olleet kauhean innostuneita läntisistä uskonveljistään, jotka tulivat sinne mellastamaan. Toisaalta oli paljon keskenään kiisteleviä muslimikuningaskuntia, joista jotkut saattoivat liittoutua ristiretkeläisten kanssa päästäkseen rökittämään kilpailevaa kuningaskuntaa. Kaksijakoinen tilanne ei siis ole historiallinen vaan symbolinen. Halutaan tällainen muistijälki, jota voidaan sitten käyttää identiteettipolitiikan rakentamiseen.”

Toinen väliaikavieras, cembalisti ja kapellimestari Anssi Mattila muistutti konsertissa kuultujen teosten teeman ajankohtaisuudesta: ”Usein ajatellaan, että ooppera on vain eliittikulttuuria mutta tämä tänään kuultu on aivan ajankohtaista ja verrattavissa siihen, mitä tällä hetkellä maailmassa tapahtuu.” Martti Nissinen otti esiin Syyrian, Iranin ja Ukrainan: ”Tilanne näissä maissa on paljon monimutkaisempi kuin mikään kahtiajako pystyy esittämään. Takana on niin raadollisia motiiveja, että emme edes halua tietää niistä.”

Martti Nissistä ja Anssi Mattilaa haastattelivat toimittajat Inari Tilli ja Janne Koskinen. Katso haastattelut:

http://areena.yle.fi/tv/2641860?ref=leiki-ark

http://areena.yle.fi/tv/2641829?ref=leiki-ark

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *