Teksti: Kirsi Valkama

Katsaus uutuuskirjaan Raamattu ja magia (Toim. Kirsi Valkama, Hanne von Weissenberg ja Nina Nikki. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 110)

Mitä on magia? Kun puhumme arkikiele
ssä magiasta, saattaa ensimmäisenä tulla mieleen populaarikulttuurin tuotteet kuten Harry Potter tai Aku Ankan Milla Magia. Magiassa vaikuttaa olevan jotain salattua, jotain tavallisesta ja oikeaoppisesta uskonnollisuudesta poikkeavaa. Kristinuskon ja juutalaisuuden historiassa magiaa on yleensä pidetty kielteisenä, näihin uskontoihin tai niiden virallisiin muotoihin kuulumattomana asiana, jota on vastustettu. Ei ole ollut epätavallista esittää, että ”toiset” kyllä harjoittivat magiaa, mutta varhaiset israelilaiset tai kristityt eivät suinkaan niin tehneet. Myös varhaisempi tutkimus on vahvistanut ”uskonnon” ja ”magian” vastakkainasettelua ja korostanut syvää juopaa näiden kahden välillä.
Viime vuosina tämä vastakkainasettelu on kyseenalaistettu. Magia nähdään pikemminkin yhtenä monista uskonnonharjoittamisen muodoista. Raamattu ja magia -kirjan artikkeleissa magiaa lähestytään uusimman tutkimuksen näkökulmasta. Teoksessa magia tarkoittaa tutkijoiden käyttämää ja määrittelemää käsitettä, joka auttaa ymmärtämään tietynlaisia uskonnollisia ilmiöitä ja ajattelutapaa. Magia-sanalla ei pyritä arvottamaan tiettyjä uskonnonharjoituksen muotoja toisia huonommiksi, vaan kyseessä on tutkimuksen kannalta hyödyllinen analyyttinen työkalu.

Kirjan taustalla on helmikuussa 2015 pidetty Suomen Eksegeettisen Seuran järjestämä Eksegeettinen päivä, jonka aiheena oli Raamattu ja magia. Osa artikkeleista pohjautuu päivässä pidettyihin esitelmiin. Lisäksi kirjaan pyydettiin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan osaston tutkijoilta artikkeleita heidän omista tutkimusaiheistaan, jotka liittyvät jostain näkökulmasta magiaan. Mukaan saatiin myös useita ulkomaisia tutkijoita, joiden artikkelit on käännetty kirjaa varten. Kirjan loppuun on koottu asiasanasto.

Kirjassa seurataan pitkälle dos. István Czacheszin kirjan ensimmäisessä artikkelissa antamaa määritelmää magialle. Hän määrittelee magian kognitiivisen uskontotieteen näkökulmasta kolmen keskeisen piirteen kautta: (1) Magia liittyy rituaaliseen toimintaan, ja sillä on rituaalista vaikuttavuutta. Kuitenkaan kaikki magia ei ole rituaalista toimintaa, eivätkä kaikki vaikuttavat rituaalit ole magiaa. (2) Magiaan liittyy teorioita ja uskomuksia siitä, miksi ja miten magia toimii. Ihmisaivojen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät rakenteet tukevat näitä käsityksiä. (3) Magiaan liitetyt oletetut toimintamekanismit ovat modernin tieteen keinoin todennettavissa vääriksi. Tämä erottaa magian sellaisista vaikuttavista rituaaleista, joiden seuraukset esitetään tapahtuvan tuonpuoleisessa todellisuudessa, eivätkä sen vuoksi ole todennettavissa. Czachesz antaa esimerkkejä kognitiivisista rakenteista, jotka selittävät maagista käyttäytymistä.

Prof. Martti Nissinen avaa artikkelissaan magian tutkimuksen historiaa erityisesti raamatuntutkimuksessa ja kokoaa esimerkkejä maagisesta toiminnasta Vanhassa testamentissa. TT Hanna Tervanotko vertailee Exoduksen ja Danielin kirjan loitsijoita, loitsupappeja ja tietäjiä antiikin kreikkalaisten tekstien maageihin ja pyrkii hahmottamaan näitä ryhmiä. Dos. Jutta Jokiranta esittelee artikkelissaan kognitiivisen uskonnontutkimuksen näkökulmia erityisesti siunaamiseen ja avaa Jesper Sørensenin määritelmää magiasta. Esimerkkejä siunausten ja kirousten käyttämisestä hautakonteksteissa rautakauden Juudassa antaa TT, FM Kirsi Valkama. TT Elisa Uusimäki jatkaa tematiikkaa Vanhan ja Uuden testamentin ja toisen temppelin ajan juutalaisten tekstien esimerkein artikkelissa ”Siunaukset ja kiroukset Raamatun ajan maailmassa”.

Kirjassa pohditaan myös minkälaisia henkiolentoja Raamatusta ja Qumranin teksteistä löytyy ja kuinka niitä vastaan suojauduttiin. Dos. Hanne von Weissenberg esittää katsauksen enkeleihin ja demoneihin Raamatussa ja Qumranin teksteissä. Dos. Mika S. Pajunen esittelee manauksia ja suojelurukouksia, joita käytettiin pahaa vastaan ja avaa niiden avulla Toisen temppelin ajan muuttuvaa maailmankuvaa. Entä voidaanko rukous nähdä maagisena toimintana, jolla pyritään vaikuttamaan korkeampiin voimiin? Tästä kysymyksestä lähtee liikkeelle Anna-Liisa Tolonen artikkelissa ”Voimallinen rukous ja historia: Valta ja vuorovaikutus Toisessa makkabilaiskirjassa”.

Oliko Jeesus maagikko? Shamaani? Henkipossession inspiroima eksorkisti? Näitä kysymyksiä pohtii dos. Risto Uro artikkelissa ”Jeesus parantajana: Rituaalitutkimuksen näkökulma”. MA Vojtěch Kaše käsittelee yksityiskohtaisesti Paavalin ehtoollistraditiota kognitiivisesta näkökulmasta artikkelissa ”Ekklesiologiaa, kristologiaa ja magiaa: Paavalin ehtoollistradition kognitiivinen uudelleenarviointi”.

Kirjan neljä viimeistä artikkelia käsittelevät esinelöytäjä. MA Nils Hallvard Korsvoll selvittää minkälaisia Raamatun tekstejä myöhäisantiikin amuleteissa on käytetty, ja miten niitä on liitetty osaksi muita tekstejä tarkoituksena suojata käyttäjää. PhD Izaak de Hulster ja TM Sanna Saari esittelevät runsasta ikonografista esimerkkiaineistoa käyttäen siivekkäitä olentoja, joita on kuvattu erityisesti amuleteissa. Mitä nämä hahmot ovat ja miksi niitä esiintyy juuri suojaavissa amuleteissa? Rautakauden Palestiinasta on löydetty paljon terrakottafiguriineja, jotka kuvaavat naisia. Oliko niiden tarkoitus suojella koteja ja omistajiaan? Voidaanko niiden käytöstä tietää mitään? Näitä kysymyksiä arvioi TM Katri Saarelainen artikkelissa ”Mitä figuriinit kertovat rautakautisen Palestiinan uskonnosta?”. Viimeisessä artikkelissa PhD Rick Bonnie esittelee bysanttilaisten synagogien lattiamosaiikkeja, joissa esiintyy horoskooppiaiheita kuvattuna kehään, jonka keskellä on yleensä auringonjumala Helios. Miksi näitä symboleja kuvattiin synagogissa ja mihin horoskooppimerkit liittyivät?

Teksti: Kirsi Valkama

Linkki:
http://www.helsinki.fi/teol/hyel/ses/julkaisut.htm

Sisällysluettelo: http://www.helsinki.fi/teol/hyel/ses/PDF/SESJ110_sisallysluettelo.pdf