Helsingin yliopiston professorit Markku Kulmala, Juha Karhu, Ilkka Hanski ja Markku Löytönen pohtivat sitä, millainen maapallo on sadan vuoden kuluttua, jos ilmastonmuutos etenee nykyiseen tahtiin. Katso video!
Lisää asiaa ilmastonmuutoksesta syksyn Studia Generalia -luentosarjassa Muuttuva ilmasto.
Tervetuloa yliopistolle ja verkkoon!
Torstaisin klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
| 3.10. | Ilmastohistoria ja asutus Professori Juha Karhu: Maapallon ilmastohistoria Professori Mika Lavento: Ilmaston muutos ja asutuksen kehitys Tilaisuuden puheenjohtaja: Vararehtori Kimmo Kontula |
| 10.10. | Mallit ja ennustaminen Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutoksen mallintaminen Johtaja Juhani Damski, Ilmatieteen laitos: Sääennusteet ja niiden hyödyntäminen Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Maija Aksela |
| 17.10. | Kasvit ja eläimet Professori Mar Cabeza: Muuttuvat eliölajistot Professori Jouko Rikkinen: Ilmastonmuutos ja metsäluonto Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Ilkka Hanski |
| 24.10. | Maa, ilma, ihminen Professori Markku Kulmala: Pienhiukkaset ja ihminen Professori Heikki Peltola: Ilmastonmuutos ja terveys Tilaisuuden puheenjohtaja: Dosentti Pirjo Hiidenmaa |
| 31.10. | Uhat, epäilyt ja ratkaisut Professori Atte Korhola: Loppuuko ilmastokeskusteluista happi? Dosentti Hannele Cantell: Voinko itse vaikuttaa? Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Laura Kolbe |
| 7.11. | Kansainväliset sopimukset Dosentti Kati Kulovesi: Sopimukset ja ilmastonmuutoksen hallinta VTT Antto Vihma: Ilmastonmuutos, kansainvälinen yhteistyö ja turvallisuus Tilaisuuden puheenjohtaja: Dosentti Teija Tiilikainen |
Alustusten jälkeen luennoitsijat vastaavat yleisön kysymyksiin. Keskusteluun voi osallistua myös
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Järjestäjä: Helsingin yliopiston Avoin yliopisto
Professori Pauli Kettunen luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 14.3.2013. Tilaisuuden teema: Pisa-kisa
Miten muotoutui se Suomi, jota mainostetaan maailman eturivin tieto-, koulutus-, oppimis- ja osaamisyhteiskuntana? Continue reading
PISA-kisa -luentotilaisuuden videointi: livelähetys 14.3.2013 klo 17.00–19.00, tallenne
Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:
Tilaisuuden aikana voi osallistua yleisökeskusteluun myös Twitterissä (#studiageneralia) ja tekstiviestitse p. 050 415 4892. Viestit luetaan tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.
Kevään 2013 Studia Generalia -luentosarjan ohjelma
Anna palautetta luentosarjasta
FM Venla Bernelius luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.3.2013. Tilaisuuden teema: Oikeus oppia.
Mahdollisuuksien tasa-arvo eriytyvien naapurustojen ja koulujen metropolissa
Helsingin seudulla on käynnissä historiallinen murros. Kaupunki kasvaa voimakkaasti ja samanaikaisesti yhteiskunnalliset erot syvenevät erityisesti taloudellisella ja etnisellä ulottuvuudella. Ennen 1990-luvun lamaa seudun kehitys kulki kohti pieneneviä alueellisia eroja, mutta lama ja seurannut nousukausi käänsivät erot kasvuun. Kehityskulut heijastuvat kaupunkinaapurustoihin lisääntyvinä sosiaalisina ja etnisinä jakoina: metropoli on jäsentymässä uudella tavalla. Continue reading
Professori Hannu Simola luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.3.2013. Tilaisuuden teema: Oikeus oppia.
Tasa-arvo on esimerkki vahvasti politisoituneesta eli kiistanalaisesta käsitteestä, josta on monta tulkintaa. Esittelen kolme erilaista ja historiallista eriaikaista tasa-arvon tulkintaa tai ulottuvuutta. (1) 1960-luvulla vakiintui Suomessa sosiaalisen tasa-arvon (equality) ajatus, joka korostaa tasa-arvoa sosiaalisten ryhmien näkökulmasta. Tässä vasemmistopuolueet ja maalaisliitto olivat avainasemissa, joten sosiaalista tasa-arvoa voi luonnehtia myös työläis-talonpoikaiseksi tasa-arvoksi. Continue reading
Kotimaisten kielten keskus valitsi viime syyskuussa kuukauden sanaksi ”koulushoppailun” – ilmiön, jota esiintyy erityisesti pääkaupunkiseudulla kouluihin ilmoittautumisen aikaan. Osa vanhemmista valitsee yhä tarkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa lapsensa koulun esimerkiksi erikoispainotteisen opetuksen perusteella.
Mitä tämä merkitsee koululaisten tasavertaisuudelle ja kaupunginosien eriytymiselle? Mitä koulutuksen ja oppimisen tasa-arvo ylipäätään tarkoittaa? Torstaina 7.3. pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä kasvatustieteen professori Hannu Simolan ja kaupunkimaantieteen jatko-opiskelija Venla Berneliuksen johdolla. Studia Generalia -illan teemana on silloin Oikeus oppia. Continue reading
Professori Leena Krokfors luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 28.2.2013. Tilaisuuden teema: Nokkelaa menoa.
Suomalaiskoulujen tietotekninen varustelutaso on Euroopan kärkeä, mutta uuden opetusteknologian käyttö ei vastaa näihin teknisiin mahdollisuuksiin. Kustantajien verkkomateriaalin sisällöntuotanto laahaa perässä eivätkä opettajat itse ehdi tuottaa materiaalia verkkoon. Miten meidän tulisi suhtautua uuteen opetusteknologiaan? Edistääkö se oppimista? Näihin OECD:n tilastoimiin tietoihin perustuen voidaan sanoa, että ei välttämättä. Koulun tulee olla avoimesti osa kehittyvää yhteiskuntaa, mutta pelkkä tekninen laitehan ei avaa koulun ovia sen enempää verkkoon kuin fyysiseen lähiympäristöön. Continue reading
Professorit Kirsti Lonka ja Leena Krokfors ovat molemmat opetuksen ja opetusteknologian intohimoisia tutkijoita ja kehittäjiä. Opetuksen kehittäminen lähtee kuitenkin aina oppimisesta: ”Ensin pitää miettiä, miten ihminen oppii ja millainen pedagogiikka tukee tätä”, painottaa professori Lonka. Continue reading
Dosentti Jari Sinkkonen luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 21.2.2013. Tilaisuuden teema: Kirjava lahjakkuus.
Lapsen poikkeuksellinen lahjakkuus tai varhaiskypsyys on aina kiehtonut ja askarruttanut aikuisia. Jonkun ihmisen nimittäminen neroksi tai “ihmelapseksi” on määrittelykysymys: yksiselitteisiä kriteerejä ei ole olemassa. Jonkun on täytynyt huomata lapsen poikkeukselliset kyvyt, ja niistä on pitänyt tulla yhteistä omaisuutta. Useimmat suuret säveltäjät ovat osoittaneet erikoislaatuisia musiikillisia kykyjä varhain, mutta läheskään kaikkia ei ole pidetty ihmelapsina. Poikkeus säännöstä on Richard Wagner, jota pidettiin lapsena lähinnä kiusankappaleena, eikä kukaan voinut aavistaa, että hänestä sukeutuisi eräs musiikinhistorian suurimmista neroista. Continue reading