Month: January 2018

Syksyllä 2017 alkanut seksuaaliseen häirintään liittyvä keskustelu koskettaa myös yliopistomaailmaa. Häirinnästä ja sen käsittelystä yliopistolla on kuitenkin vähän koottua tietoa. Sen vuoksi Helsingin tutkijanaiset ry päätti tehdä aiheesta kyselyn. Pyydämme kertomaan kokemuksia, joissa olette törmänneet seksuaaliseen häirintään yliopistomaailmassa.

#Metoo -kampanja on herättänyt keskustelua ja lisännyt tietoisuutta häirinnästä ja sen ilmenemismuodoista. Samalla on herännyt huoli, miten yliopistolainen voi tahtomattaan tai vahingossa käyttäytyä tavalla, joka voidaan kokea häirintänä. Vaikka häirintä on määritelty lainsäädännössä, moni on epätietoinen mikä on häirintää. Tämän vuoksi pyydämme ajatuksianne ja kokemuksianne seksuaalisesta häirinnästä, häirinnän määrittelystä ja siitä, mitä erityispiirteitä yliopistomaailmassa olisi otettava huomioon.

Kyselyn voi täyttää täysin nimettömänä eikä kyselyssä annettuja tietoja voi yhdistää lomakkeen täyttäjään. Kyselyn aineistoa käsittelee Helsingin tutkijanaisten hallitus häirinnänvastaisen työn edistämiseksi. Mikäli annat luvan, vastauksiasi voidaan käyttää myös tutkimustarkoituksessa. Sitoudumme noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkimuseettistä ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi 19.3.2018 kello 13–16 järjestettävässä Minna Canth -päivän tasa-arvotilaisuudessa Helsingin yliopiston Runeberg-salissa. Tavoitteena on jatkaa keskustelua ja miettiä millaisia toimia yliopistomaailmassa tarvitaan.

Linkki lomakkeeseen.

Vastaa viimeistään 12.3.2018.

Same in English:

The conversation concerning sexual harassment affect also practices and working environments in universities. However, not much information is available about the present situation. This is why the Helsinki Association of Women Researchers decided to make an inquiry. We ask you to tell us about your experiences of sexual harassment in academia.

The #MeToo campaign has sparked debate and increased awareness of sexual harassment and the forms it can take. At the same time, concern has been expressed about how a member of the university community can, perhaps unintended or by mistake, behave in a way that can be experienced or interpreted as sexual harassment. Even if sexual harassment has been defined in legislation, many are unaware of what constitutes harassment. This is why we would like to ask your thoughts on and experiences of sexual harassment, your views on the definition of harassment and your thoughts on what special features of the academic context should be taken into account.

You may report your experiences anonymously; the answers cannot be connected to you. The answers will be used by the board of the Helsinki Association of Women Researchers in order to combat sexual harassment. The recommended research ethics guidelines will be followed.

The results of the inquiry will be used as background information for the Minna Canth event for Equality, on 19th March, held at the University of Helsinki. The aim is to continue the discussion and to find out what should and could be done in academia.

If you consent (tick the last box in the query), your answers may be used for research purposes.The guidelines prepared by the National Advisory Board on Research Ethics will be complied with.

Link to the inquiry.

Please answer at the latest 12th March.

Samma på svenska:

Under hösten 2017 blev sexuella trakasserier vid universiteten en del av den allmänna debatten. Än så länge saknas tillräcklig information om trakasserierna och hur de kunde undvikas. Föreningen för Kvinnliga Forskare i Helsingfors rf. beslöt sig för att bedriva en undersökning om sexuella trakasserier vid universiteten för att samla mera information. Vi ber er berätta om situationer ur den akademiska världen som ni upplevt som trakasseri.

#Metoo-kampanjen har väckt uppmärksamhet och ökat medvetenheten om trakasserier och dess former. Samtidigt har det uttryckts en oro över hur studenten/universitetspersonalen i misstag eller oavsiktligt kan bete sig på ett sätt som kan upplevas som trakasserande. Trots att sexuella trakasserier finns definierade i lagstiftningen, är många omedvetna om vad som definieras som trakasseri. Därför vill vi samla era tankar och erfarenheter kring sexuella trakasserier, hur ni definierar dessa och om vilka speciella drag borde uppmärksammas inom den akademiska världen.

Alla svar förblir helt anonyma. Undersökningen behandlas av föreningens styrelse. Syftet med undersökningen är att samla information, som kan utnyttjas i arbetet för att förhindra sexuella trakasserier i den akademiska världen.

Resultat av undersökningen används som bakgrundsmaterial för Minna Canth -evenemanget som arrangeras den 19 mars vid Helsingfors universitet. Syftet är att fortsätta diskussionen och fundera kring vad som kunde och borde göras vid universiteten. Eventuellt kan svaren också användas i forskningssyfte, om ni tillåterr det. Forskningsetiska delegationens anvisningarna om god vetenskaplig praxis ska iakttagas.

Linken till undersökningen.

Undersökningen är aktiv ända till 12 mars, 2018.

LERU eli League of European Research Universities on tarttunut vakavasti otsikon mukaiseen aiheeseen. Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että yliopistomaailmassa eteneminen perustuu ansioihin, mutta naisten ansiot näyttävät kevyemmiltä kuin miesten. Toisin sanoen naisten eteneminen uralla pysähtyy useammin kuin miesten.

LERU julkaisi tänään artikkelin ja sen lyhennelmän, joiden avulla voi tutustua aiheeseen.

Lyhennelmään voi tutustua  tästä linkistä.

Pidempi versio löytyy tästä.

Suomalaisissa yliopistoissa aiheesta ei ole puhuttu tähän mennessä kovinkaan paljon. Yorkin yliopiston professori Paul Walton korosti asian tärkeyttä vieraillessaan Helsingin yliopistossa ja Aalto-Yliopistossa joulukuussa 2017 (ks. aiempi postaus aiheesta).

LERUn avaus on äärettömän tärkeä ja sisältää runsaasti paitsi tutkittua tietoa, niin myös käytännön keinoja parantaa tilannetta.

Tämä artikkeli tulee toivottavasti kulumaan puhki yliopistojen rekrytoijien ja tasa-arvotoimikuntien käsissä.

Suomesta LERUssa on mukana Helsingin yliopisto.

LERU had today, 18th January, a seminar about the impact of implicit bias for women in academia. LERU seeks to find ways to improve the situation. Interestingly, LERU has been consulting LERU universities concerning the situation and publishes a paper in which they present how they view the situation and what can be done to change it.

LERU emphasizes that although the paper concentrates on implicit gender bias there are many other types of bias active in academia. They explain this as follows:

“The paper does, however, argue– and shows the evidence- that implicit gender bias plays a role at many levels: in women’s working conditions, that is in terms of their underrepresentation at the higher echelons, of their earning less, and of their holding more part-time positions and precarious contracts. Secondly, it looks at bias in recruitment and advancement mechanisms: how positions are advertised, how selection committees operate and how the language itself of evaluations can be biased. Thirdly, bias plays a role in research funding processes.” (LERU press release)

You can read the paper and its summary here

 

Tietoa LERUsta/Information about LERU, click  LERU

 

Helsingin tutkijanaiset järjesti 11.12.2017 Aalto-yliopiston tasa-arvotoimikunnan EQUn kanssa keskustelutilaisuuden tasa-arvosta.

Professori Paul Walton Yorkin yliopistosta alusti tasa-arvotyön tekemisen ajankohtaisuudesta. Hänellä on vuosikymmenien kokemus tasa-arvon edistämisestä akateemisessa maailmassa.

Alla olevaa flinga-kuvaa klikkaamalla saa isomman kuvan aihepiireistä, joista keskustelimme.

Edelleen moni suomalainen luulee, että olisimme tasa-arvossa edelläkävijöitä. Niinpä oli esimerkiksi varsin ällistyttävää ja vastaansanomatonta todeta, että harva suomalaisista oli kuullut, että yliopiston rekrytoinneissa tai arvioinneissa käytettäisiin unconscious bias -havainnoijaa. Toisin sanoen, että esimerkiksi haastattelutilanteessa paikalla olisi joku, jonka tehtävänä on tarkkailla näkyvätkö tiedostamattomat sukupuoleen tai muuhun ominaisuuteen perustuvat ennakko-oletukset haastattelijoiden kysymyksissä ja kommenteissa.

Paul Walton on äärettömän vakuuttava ja syy siihen on yksinkertaisesti hänen sinnikäs vaatimuksensa: kaikille tasa-arvoon liittyville väittämille pitää löytää vankat tutkimukselliset perustelut. Hänen viestinsä ytimessä on: mihin jokin luulo/tieto perustuu? Onko se todistettu? “Evidence based” tai “how do we know this?” ovat useimmiten toistuvia sanoja hänen puhuessaan.

Fantastisen selkeä Paul Walton vieraili myös HYn Kumpulan kampuksen professori Hanna Vehkamäen johdolla ärjestämässä tasa-arvo -tapahtumassa joulukuussa. Hänen esitelmänsä voi katsoa unitubesta täältä:

Paul Waltonin alustus

 

Helsingin tutkijanaiset saivat Paulin vierailusta paitsi tietoa niin myös lisäpuhtia ja intoa toimintaamme. Työsarkaa riittää!

 

Erinomaista vuotta 2018 – tasa-arvo etenee varmimmin yhteisvoimin!