Helsingin tutkijanaiset ry – Helsinki association of women researchers

Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden 2009 tieteentekijäksi politiikan tutkimuksen dosentti Johanna Kantolan. Johanna Kantola on Helsingin Tutkijanaiset ry.:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen. Hän työskentelee Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella ja tekee tutkimusta Suomen Akatemian Valta Suomessa -ohjelmassa. Tieteentekijöiden liiton palkintoperustelujen mukaan Kantolan työssä toteutuu esimerkillisellä tavalla yliopiston kolme keskeistä tehtävää: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Johanna Kantola väitteli tohtoriksi Bristolin yliopistossa Englannissa vuonna 2004. Väitöskirjan nimi oli Gender the State: Comparisons of Feminist Discourses in Finland and Britain. Sukupuolen ja vallan näkökulmat ovat olleet hallitsevia Kantola tutkimuksissa. Kansainvälinen monografia Feminist Theorize the State ilmestyi vuonna 2006, seuraavana vuonna kokoelma Changing State Feminism (yhdessä professori Joyce Outshoornin kanssa) sekä Toinen maailmanpolitiikka: 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen (yhdessä VTT Johanna Valeniuksen kanssa). 32-vuotiaan Kantolan toinen kansainvälinen monografia Gender and the European Union ilmestyy vuoden 2010 alkupuolella.

Kantola on erinomainen esimerkki kansainvälisesti verkostoituneesta tutkijasta. Tunnustuksena tästä hänet valittiin European Consortium for Political Researchin (ECPR) Gender Standing Groupin puheenjohtajaksi kaudelle 2007-2009. Kansainvälisestä arvostuksesta kertoo myös se, että maineikas kustantaja Oxford University Press on pyytänyt häntä yhdeksi toimittajaksi kirjaan Oxford Handbook on Gender and Politics.

Johanna Kantola on erittäin pidetty opettaja. Helsingin yliopiston Yleisen valtio-opin laitoksen opiskelijoiden ehdotuksesta Valtiotieteellisen tiedekunnan opintojen kehittämistoimikunta myönsi hänelle hyvän opettajan palkinnon 2008. Kantola on hoitanut valtio-opin laitoksella yliopistonlehtorin ja professorin tehtäviä. Lisäksi hän toimii sitoutuneesti monien jatko-opiskelijoiden ohjaajana.

Sukupuolen ja vallan näkökulmat korostuvat myös Kantolan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Hän on pitänyt yleistajuisia esitelmiä ja koulutuksia yhteiskunnallisten rakenteiden ja naisiin kohdistuvan väkivallan suhteista. Kantola on toiminut myös vapaaehtoisena päivystäjänä Naisten Linjalla.

Helsingin yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto on myönnetty valtiotieteiden tohtori Liisa Husulle tiistaina 16. kesäkuuta. Palkinnon arvo on 5000 euroa. Liisa Husu on Helsingin Tutkijanaisten perustajajäsen ja hallituksen jäsen.

“Tiedeyhteisön tarkastelu sukupuolen näkökulmasta on merkinnyt sitä, että olen usein ollut kriitikon asemassa ja kysynyt epämukavia kysymyksiä. Siitä harvemmin saa kiitosta. Maikki Friberg -palkinto on Suomen merkittävin yliopiston tasa-arvopalkinto ja arvostan tätä tunnustusta suuresti”, Liisa Husu kiittää.

Liisa Husu on sosiologi ja naistutkija, jonka asiantuntemus kohdistuu tasa-arvon kysymyksiin erityisesti tieteen ja korkeakoulutuksen alueella. Hän on tutkinut sukupuolisyrjintää, sukupuolen merkitystä tieteellisissä organisaatioissa, naisten tutkijanuran esteitä ja mahdollisuuksia sekä tiede- ja tasa-arvopolitiikkaa.

Helsingin yliopistossa Liisa Husu on työskennellyt tutkijakollegiumissa sekä sosiaalipsykologian laitoksella. Hän toimii nykyisin projektipäällikkönä naisia ja johtamista tutkivassa valtakunnallisessa NASTA-hankkeessa Hankenilla. Husu on myös kutsuttu vierailevaksi naistutkimuksen professoriksi Örebron yliopistoon.

Palkintolautakunnan mukaan Liisa Husu on työssään järjestelmällisesti edistänyt tasa-arvomyönteistä ilmapiiriä koko yliopiston ja edustamiensa laitosten tasolla. Etsiessään uutta tietoa sukupuolesta hän on myös luonut uusia käsitteitä ja tutkimuksellisia edellytyksiä sukupuolen ymmärtämiselle ja tasa-arvon etsimiselle.

“Verrattuna 1980-luvun alkuun tasa-arvotyöllä on nyt paremmat edellytykset mm. tasa-arvolain ja tasa-arvosuunnittelun ansiosta. Naisten asema tieteessä on kiistatta parantunut, mutta naisten tutkijanura etenee edelleen kankeammin kuin miesten”, Husu toteaa.

“Muualla maailmassa opetusministeriöt tai suuret tiederahoittajat ovat ryhtyneet rahoittamaan tai palkitsemaan kokonaisten yliopistojen ja laitosten toimia tasa-arvon edistämiseksi. Kaipaisin tätä käytäntöä myös Suomeen”, Husu miettii.

Naisasian uranuurtajan Maikki Fribergin mukaan nimetty tasa-arvopalkinto jaetaan vuosittain Helsingin yliopistossa tehdystä tasa-arvotyöstä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1995 lähtien ja se on ensimmäinen Suomen yliopistossa myönnettävä tasa-arvopalkinto. Palkinto myönnetään henkilölle tai ryhmälle, joka edistää tasa-arvolle myönteisen mielipiteen kehittymistä Helsingin yliopistossa, tuottaa tasa-arvokysymyksiä koskevaa uutta tietoa ja edistää tasa-arvon käytännön toteutumista yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.

European Platform of Women Scientists
EPWS, Rue d

Naistutkijoiden positio on usein kriittinen ja defensiivinen; otetaan kantaa ja kritisoidaan muiden tekemiä ohjelmia, suunnitelmia ja ehdotuksia, kuten brittiläinen professori Louise Morley totesi Helsingin tutkijanaisten seminaarissa 25.11.2008. Tilaa, aikaa ja energiaa jää harvoin omien visioiden hahmottelemiseen ja esittämiseen. Tämä oli tilanne valmisteltaessa Helsingin tutkijanaisten lausuntoa ehdotuksesta yliopistolaiksi