Päivän luennolla latasimme Moodlesta Afrikan maanosan valtioiden kartan, sekä sen mukana tulleet muuttujat. Teimme käsin attribuuttitaulukkoon valtioiden pinta-alat, joiden avulla onnistuin myös valmistelemaan pinta-alan muuttumista tarkastelevan tehtävän edelliseen blogitekstiini Harjoitus 2 – karttaprojektiot ja QGIS. Opetuksen seuraaminen edellisen blogitekstin kirjoittelun ohella oli välillä haasteellista, mutta kolmen tunnin työskentelymme jälkeen olin hyvin tyytyväinen kartasta ja attribuuttitaulukon sisällöstä. Olimme lisänneet attribuuttitaulukkoon Afrikan valtioissa tapahtuneiden konfliktien määrän toisen maailmansodan jälkeen, konfliktien keston vuosissa, timanttikaivokset ja öljykentät.
Lähempi kartan ja visualisoinnin tarkastelu paljastaa, että valtion varallisuus / luonnonvarojen määrä ei välttämättä korreloi konfliktien määrän kanssa. Maanosan pohjoisosissa on paljon öljykenttiä, jolloin valtiot ovat keskimääräistä varakkaampia. Algerian pohjoiskärkeä lukuun ottamatta konfliktien esiintyminen on ollut melko vähäistä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Libyasta ei joko ole tilastoitu ainuttakaan konfliktia, tai niitä ei tosiaan ole ollut.
Etenkin Afrikan keski- sekä eteläosissa on timanttiesiintymiä ja -kaivoksia. Karttaa ja attribuuttitaulukkoa verratessa kuitenkin huomaa, että esimerkiksi pienissä, mutta väkirikkaissa itä-Afrikan valtioissa Burundissa ja Ruandassa konflikteja on hyvin tiuhasti. Kuvan 2. attribuuttitaulukosta tarkasteltuna Burundissa konflikteja on ollut 23 vuotena toisen maailmansodan jälkeen. Burundissa ei esimerkiksi ole omaa järvialaa, joka voisi mahdollisesti johtaa riitoihin käyttövedestä. Ulkoministeriön matkustustiedote (7.12.2022) kertoo, että kaaosta aiheuttaa esimerkiksi vuonna 2015 tapahtunut epäonnistunut vallankaappausyritys, joka kuumentaa opposition ja turvallisuusjoukkojen välejä.
Päivän omatoimista harjoitusta varten olen aloittanut Suomen valuma-alueiden kartan ja aineistojen tarkastelun, mutta join -toiminnon käyttö itsenäisessä työskentelyssä on aiheuttanut haasteita.
EDIT 5.2.2023
Päivän varsinaisena tehtävänä oli tarkastella Suomen valuma-alueiden ominaisuuksia ja valmistella karttapohjalle koropleettikartta tulvaindeksistä, sekä pylväsdiagrammeja järvisyyden prosentuaalisesta osuudesta alueellisesti. Tehtävä aiheutti kuitenkin kotiläppärilläni tehtynä suuria vaikeuksia. Käyn läpi haasteet, sekä tuotoksen, jonka lopulta toin QGIS:stä ulos kuvana.
Toin Moodlesta zip-kansion, joka sisälsi tarvittavat aineistot, järvisyyden attribuuttitaulukkoa lukuun ottamatta. Sain pian Join-komennolla tuotettua keskiylivirtaaman (MHQ) näkymään valuma-alueet attribuuttitaulukossa. Huomasin kuitenkin, että useita arvoja oli muuttunut “NULL” arvoisiksi. Pähkäilin asiaa pitkän aikaan ja koitin muuttaa MHQ:n tuontimuotoa, mutta se ei toiminut. Päätin aloittaa uudestaan, mutta jostain syystä yläkulmaan ei enää ollenkaan ilmestynyt ilmoituksia liitetyistä tiedoista ja kaikki arvot esiintyivät mallissa “NULL”. Palasin siis jatkamaan vanhaa työtäni, jossa näkyi edes joitain arvoja. Kuvassa 3. esillä tilanteeni ja kuva 4. havainnollistaa, että millaiset ilmoitukset katosivat minulta QGIS:stä.
Tämän ongelman ilmentyessä mahdollisuuteni tuoda Järvisyys % -attribuuttitaulukkoa muuttuivat olemattomiksi. Luin kuitenkin Jennan blogia (Nieminen 2023), kun hän oli selvitellyt, kuinka Excelissä muutetaan Järvisyys -taulukko numeromuotoiseksi. Hänen vinkkiensä sekä googlauksen avulla, arvelen onnistuneeni muuttamaan oman taulukkoni myös numeromuotoon. Ikävä kyllä, olen QGIS:ssä olevan ongelman takia todella jumissa attribuuttitaulukon käyttöön liittyen. Kuvassa 5. tämän hetkinen (5.2.2023) työni, toivottavasti onnistun seuraavalla viikolla selättämään ongelmani.
Pikainen tarkasteluni tuottamaani karttaan kuvassa 5. ei yllättänyt minua juurikaan. Suomen Pohjois-Pohjanmaa on tunnettu tulvaherkkyydestään. Vesi.fi, Pohjois-Pohjanmaa -sivusto kertoo, että etenkin keväisin, lumien sulaessa Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla on voimakkaita tulvia. Padot ja jopa meri voivat nostaa tulvia alavalle maalle. Toinen silmiinpistävä alue, jonka sain näkyviin kartalleni, on Järvi-Suomen vähäinen tulvariski. Järvien suuri määrä / maapinta-alan vähäinen laajuus vähentää tulvariskin määrää. Vedelle löytyy virtausmahdollisuuksia suurissa järvissä ja niitä yhdistävissä joissa.
Lueskelin muiden blogeja vielä lisää, kun oma työni jäi informaatioltaan vajaavaiseksi. Esimerkiksi Joonan GIS menetelmät -blogissa (Korhonen 2023) oli kattava ja laadukas kartta niin tulvaindekseistä, kuin järvisyyden pylväistä. Hänelle työn tekeminen oli ollut todella vaivatonta. Hänen kartastaan huomasin, että minulla ei esimerkiksi tullut näkyviin Turun seudun voimakasta tulvariskiä. Se on peitonnut myös Pohjois-Pohjanmaan.
– Tytti
Lähteet:
Ulkoministeriön matkustustiedote: Burundi (7.12.2022) https://um.fi/matkustustiedote/-/c/BI Luettu 5.2.2023
Jennan blogi, Viikko 3 (2.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/nieminje/ Luettu 5.2.2023
Vesi.fi, Tulvat Pohjois-Pohjanmaalla (ei päiväystä) https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-pohjois-pohjanmaa/ Luettu 5.2.2023
GIS menetelmät blogi, Viikko 3 (1.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/kojoona/ Luettu 5.3.2023
Leave a comment