Hei!
Päätin tehdä täysin uuden postauksen, sillä Kolmannen luennon postauksen jatkuva muokkaaminen tekisi siitä nykyistäkin sekavamman! Kävin kyselemässä tukea tehtäviin kurssin vastuuopettaja Paarlahdelta, jonka jälkeen tulvariskien koropleettikartan ja järvisyyden prosenttiosuuksien histogrammien tuottaminen onnistui. (Kuva 1.)
Minulle selvisi, että olin väärinymmärtänyt “Join”-toiminnon käytössä, miten aineistojen yhdistävät tekijät vaikuttavat yhdistämistoimintoon. Tässä tapauksessa otimme yhdistäväksi tekijäksi “Nimet”, jonka jälkeen join-toiminto toi kaikki MHQ-aineistot valuma-alueiden attribuuttitaulukkoon. Järvisyys-% kanssa numerot näkyivät QGIS:sä tekstimuodossa, joten lisäämällä sarakkeen numeromuotoiselle järvisyys-%, onnistui sen siirtäminen oikean muotoisena valuma-alueiden attribuuttitaulukkoon.
Järvisyys on suurinta niillä alueilla, joilla tulvariski on pienin. Tästä minulla oli enemmän pohdintaa edellisessä postauksessa. Nyt minulla myös näkyy se, että Turun ja Helsingin seuduilla on voimakkainta tulvariskien aluetta. Paikkakunnat ovat myös satamakaupunkeja, luultavasti alavuutensa vuoksi.
-Tytti
Leave a comment