Mitä on kaupunkiteologia? What is urban theology?

Kaupunkiteologian hanke on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan viisivuotinen tutkimuksen ja opetuksen kehittämishanke.

(For the English version, scroll down)

Hanke pyrkii tuomaan kaupungistumiseen liittyvät kysymykset osaksi teologisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja siihen perustuvaa teologian akateemista koulutusta. Kaupunkiteologia ei ole oma oppiaineensa vaan se pyrkii hyödyntämään monitieteisesti eri oppiaineiden näkökulmia ja lähestymistapoja uskonnon ja kaupunkikontekstien risteymäkohtien ymmärtämiseen: Miten uskonto tai uskonnolliset yhteisöt vaikuttavat tai ovat yhteydessä kaupunkien ja kaupunkilaisten elämään ja hyvinvointiin? Miten uskonnontutkimus voi auttaa ymmärtämään kaupungeille leimallista uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen moninaisuutta? Miten uskonnon asiantuntijuus voi edistää dialogia, osallisuutta ja koheesiota kaupungeissa?

Hanke on uudenlainen avaus, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät. Tavoitteena on antaa uusille teologisukupolville vahvat ja käytännönläheiset valmiudet toimia muuttuvissa kaupunkikonteksteissa. Hankkeessa kehitetään yhteisölähtöistä yliopistopedagogiikkaa; kaupunkiteologiaa ei opiskella vain luentosaleissa vaan vahvasti myös kaduilla, kirkoissa, moskeijoissa, ostareilla ja leipäjonoissa.

Hanketta johtaa yliopistonlehtori, kirkkososiologian dosentti Henrietta Grönlund, jonka keskeisimpiä tutkimusteemoja ovat kansalais- ja vapaaehtoistoiminta, lahjoittaminen, arvot, auttaminen ja hyvinvointimallit, joita hän on tutkinut osana useita kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Viime vuosina Grönlund on tutkinut myös myötätuntoa, yksinäisyyttä ja uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja.

Grönlund johtaa myös Kaupunkilainen köyhyys tänään –tutkimushanketta, joka pureutuu köyhyyden arkeen ja kokemuksiin tämän päivän Helsingissä sekä Suomen osahanketta EU-rahoitteisessa Europe Engage –hankkeessa, joka kehittää kansalaistoimintaan osallistumista osana yliopisto-opetusta 12 Euroopan maassa (europeengage.org).

Kaupunkiteologian hankkeen mahdollistaa sen rahoittajana Suomen evankelisluterilainen kirkko. Kaupunkiteologia, kuten koko teologinen tiedekunta, edustaa kuitenkin uskonnollisiin ja vakaumuksellisiin katsomuksiin sitoutumatonta, tieteellistä tutkimusta ja opetusta.

What is urban theology?

Urban theology in the University of Helsinki (Faculty of Theology) is a five-year (2016–2021) research and teaching project.

The project aims to incorporate urbanisation-related themes into the Faculty’s research and the academic theological education based on it. How do religion and religious communities influence the life and well-being of cities and people living in them? How can academic theology and religious studies help understand the diversity of religions, cultures, and lifestyles distinctive for urban contexts? How can expertise in religions, worldviews and values promote dialogue, participation, and cohesion?

The project combines theory and practice, and aims in providing new generations of theologians with solid and practical skills to operate in changing urban contexts. For this, community based university pedagogics are applied and developed; teaching and studying take place not only in classrooms and libraries but also on city streets, churches, mosques, malls, and soup kitchens.

The director of the project is university lecturer Henrietta Grönlund, who has focused on research themes such as civic engagement, philanthropy, values, and welfare regimes as a member of several national and international research themes. Recently Grönlund has also researched themes related to loneliness, compassion, and new types of volunteering.

Grönlund directs a research project on Urban poverty, which scrutinizes everyday experiences and activities related to poverty in Helsinki, and the Finnish sub-project in the EU-funded (Erasmus+) Europe Engage project, which develops service learning in 12 European universities.

The Urban theology project is funded by the Evangelical-Lutheran Church of Finland. The project, like the Faculty of Theology, represents academic research and teaching, unaffiliated with any particular religion or belief.

Opiskelijoiden palautetta kaupunkiteologian opetuksesta

Opiskelijapalaute on aina tärkeää, mutta erityisen tärkeää se on, kun kehitetään uutta. Kiitos siis kaikille kymmenille opiskelijoille, jotka ovat antaneet palautetta kaupunkiteologian kursseista!

Kursseista pyydetään opiskelijoilta numeerinen arvio asteikolla 0-5. Opiskelijoiden kursseista antamien arvosanojen keskiarvo on kaupunkiteologiassa ollut

  • Syyslukukauden 2017 kursseista:  4,3.
  • Kevätlukukauden 2018 kursseista: 4,4
  • Lukuvuoden 2017 – 2018 kandiohjelman proseminaarista: 4,8
  • Lukuvuoden 2017 – 2018 maisteriohjelman tutkielmaseminaarista: 4,4

Lisäksi kerätään sanallista palautetta onnistumisista, oppimista tukevista tekijöistä sekä kehittämiskohteista. Alle on koottu palautteesta nousseita keskeisiä teemoja ja lainauksia opiskelijoiden palautteista.

Teorian ja käytännön yhdistyminen

”Opin paljon teoriaa, joka konkretisoitui työelämäkumppanin (kristillistaustainen kansalaisjärjestö) toimintaan osallistumisen avulla.”

”Oppimistani tuki se, miten luennot ja käytännön työ tukivat saumattomasti toisiaan.”

”Opin yhdistelemään teoriaa ja käytäntöä”

”Vierailut auttoivat teorian ymmärtämisessä ja soveltamisessa”

”Kenttätyö konkretisoi hyvin kurssisisällöt”

”Olen hirveän tyytyväinen siitä, miten kurssi koostui filosofisesta ja käytännöllisestä osuudesta. Alun filosofia-osuus tuki aidosti käytännöllisen keskustelun jäsentämistä tavalla, jota olen harvoin nähnyt.”

”Hyödyllistä oli teoreettisten käsitteiden oppiminen ensin ja sitten niiden peilaaminen käytäntöön. Edisti oppimista ja teki teoreettisista tulokulmista eläviä”

”Monipuolinen kokonaisuus ja opin paljon käsitteistä. Käytännön ulottuvuus oli mainio, toi hyvin konkretiaa ja lisäsi ymmärrystä sosiaalisista ongelmista”

Opetusmenetelmät muilta osin

”Keskusteleva opetustapa”

”Modernit opetustavat + arvostelu”

”Hieno kurssi, antoi mahdollisuuden erilaiseen oppimiseen. Vaikutti ajattelutapaan jenemmän kuin tavis luennot.”

”Kurssi haastoi tehtävillään, mutta ei silti stressannut liikaa tai aiheuttanut paniikkia. Opiskelijana arvostan tätä korkealle, tapahtuu liian harvoin. Sain keskittyä olennaiseen.”

”Kurssin hyvä ilmapiiri lähti opettajasta ja opiskelijoista yhdessä!”

”Tunnelma oli rento ja kannustava”

”Keskustelu ja pohdinta auttoivat oppimaan”

”Laajat asiasisällöt, ”ongelmat” olivat mielenkiintoisia” (ongelmalähtöistä opetusta soveltava kurssi)

Tiedolliset ja taidolliset sisällöt

”Opin paljon kansalaistoiminnasta, sosiaalisista eroista ja vuorovaikutustaidoista. Opin myös ymmärtämään, miten kristilliset arvot ilmenevät kaikessa työelämäkumppanin toiminnassa, vaikkei niitä varsinaisesti mainosteta.”

”Poikkitieteellisyys”

”Kurssi myös antoi valmiuksia tälläiseen toimimiseen (=kansalaistoiminta), sekä toimimiseen erilaisten ihmisten kanssa, välillä hyvinkin uusissa ja hankalissa tilanteissa.”

”Opittua helppo soveltaa elämässä ja opinnoissa”

Arvot, motivaatio, itsereflektio

”Kurssi kenties muutti ihmiskäsitystäni jonkin verran. — Ihmisyys on meillä kaikilla jaettua. Olemme sitten missä asemassa vaan. Uskonto ja teologia on myös paljon ihmisen tuskan ja epäonnistumisen kokemista ja jakamistakin iloa unohtamatta.”

”Kurssi antoi minulle paljon ja opetti myös paljon itsestäni, omista vahvuuksistani, sekä niistä asioista, mitä minun täytyy vielä kehittää. — Kurssi antoi myös paljon oppia tulevaan, sekä varmuutta siitä, että voisin tehdä täälläistä työtä myös myöhemmin. Kurssi myös antoi varmuutta siihen, että uskaltaisin lähteä tälläiseen toimintaan mukaan myös yksin tulevaisuudessa.”

”Ajattelen, että tästä kurssista on minulle kovasti hyötyä tulevissa opinnoissani, työelämässä sekä arkielämässäni.”

”Mahdollisuus omaan pohdintaan koko kurssin aikana oli kenties parasta, keskustelun ohella”

 

Opiskelijat antavat toki myös korjaavaa palautetta ja tärkeitä kehittämisehdotuksia, esim.

”Vaikka luennoilla oli mahdollisuus reflektioon ja keskusteluun, niin olisin ehkä korvannut n.2-3h kansalaistoimintaan osallistumisesta oman pienryhmän reflektiotapaamisilla. Ymmärrän, että niiden toteutumista olisi haastava kontrolloida, mutta me ryhmäläistemme kanssa näimme ja kuulimme monia raskaitakin asioita. — Koen, että yhdessä koettujen ikävien tilanteiden purkaminen pienryhmän kanssa olisi ollut hyödyllistä.”

”Ehkä työelämäkumppanin toimintaan tutustumisessa olisivat voineet olla mukana varsinaisten toimintapaikkojen työntekijät (joiden kanssa opiskelijat toteuttivat osallistumisensa).”

”8.15 aloitusaika oli hirveä!”

”Kurssi olisi saanut olla pidempi”

”Kurssi vaatii melko paljon työtä viiteen opintopisteeseen”

”Ryhmätyöt tuottivat paljon työtä”

”Paljon tehtävää, mutta se oli sopivan haasteellista”