Luonnosta valintakokeiden uudesta kokonaisuudesta on valmisteltu viime kuukausien aikana koulutusalojen välisissä yhteistyötapaamisissa sekä viimeisimpänä kuluvalla viikolla sekä hankkeen ohjausryhmässä että valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmässä. Luonnos on nyt valmistumassa vaiheeseen, jossa se on mielekästä julkaista laajalle kommenttikierrokselle.

Seuraava vaihe on luonnoksen esittely torstaina 21.3. järjestettävässä webinaarissa. Ilmoittautuminen on vielä avoinna, ja tilaisuudesta tulee myös tallenne. Tämän jälkeen luonnosta voi kommentoida Otakantaa.fi -palvelussa 25.4. asti. Kommenttien perusteella malliin tehdään tarvittavat muutokset. Koulutusvararehtorit antavat yliopistoille esityksen uudesta valintakokeiden kokonaisuudesta touko-kesäkuun vaihteessa.

Photo by Kelly Sikkema on Unsplash

Yliopistojen valintakokeiden kokonaisuus on muutoksen edessä, kun jo ensi vuoden keväällä käytössä on huomattavasti pienempi määrä valintakokeita. Aikataulu on herättänyt jonkin verran kysymyksiä siitä, ehditäänkö näinkin lyhyessä ajassa löytää riittävä yhteisymmärrys siitä, millaisia yhteiset valintakokeet olisivat sekä laatia laadukkaat ja erottelevat valintakokeet, ilman että ensi kevään hakijoita kuormitetaan tarpeettomasti.

Valintakokeiden määrässä tapahtuva muutos on suuri, mutta siihen on valmistauduttu koko hankkeen ajan. Tavoitteet on kirkastettu ja niitä kohti kulkeminen on aloitettu jo pari vuotta sitten, jolloin käynnistettiin myös valintakokeisiin liittyvä tutkimustyö (linkki tutkimusraporttiin). Useilla aloilla on jo hyvissä ajoin alettu myös pohtia, miten valintakoeyhteistyö olisi mahdollista. Hankkeen vetämät keskustelut on käynnistetty hankkeen webinaareissa, ja keskustelua on jatkettu syksyn -23 teematyöpajoissa sekä kuluvan kevään aikana käydyissä yhteistyötapaamisissa. Tämän lisäksi keskusteluja on käyty hankkeen tuottamien materiaalien pohjalta yliopistojen sisäisissä keskusteluissa sekä nykyisten valintakoeyhteistöiden tapaamisissa. Matkan varrella ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka estäisi kehittämistyötä etenemästä suunnitellussa aikataulussa.

Miten yliopistoissa ehditään valmistella uudet kokeet?

Valintakoeyhteistyöt eivät ole uusi keksintö, vaan yhteistyötä on tehty jo vuosia, joissain tapauksissa jopa vuosikymmeniä. Viime vuosien valintauudistuksista erityisesti pitkää ennakkovalmistautumista vaativista valintakokeista luopuminen on lisännyt yhteistyön tekemistä entisestään. Kaikki nykyiset yhteistyöt löytyvät yliopistovalinnat.fi -sivuilta. Yliopistoissa on jo paljon kokemusta yhteisten kokeiden tekemisestä ja tätä kokemusta hyödynnetään uusien kokeiden laatimisessa.

Eri koulutusalojen akateemisista asiantuntijoista koostuvia valintakoetyöryhmiä aletaan koota heti kun uusi kokonaisuus on selvillä. Näin kokeiden laatiminen päästään aloittamaan heti syyslukukauden alussa, kuten valintakoeyhteistöissä tähänkin asti on toimittu. Näin kokeiden laatimiselle jää aikaa useampi kuukausi. Koetyöryhmien kokoamisessa on pidettävä huolta siitä, että kaikissa työryhmissä on mukana kokeneita valintakokeiden laatijoita, jolloin kokeet valmistuvat aikataulussa seuraavaa kevättä varten.

Osaavan akateemisen henkilöstön lisäksi yhteisten kokeiden laatiminen ja toteuttaminen vaatii asiantuntevaa hallinnollista koordinaatiota. Jokaiselle kokeelle tulee koordinaattori, joka tekee työtään tiiviissä yhteistyössä muiden koordinaattoreiden kanssa.

Hakijoiden mahdollisuus valmistautua

Valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmän jäsen totesi alkuvuoden kokouksessa oivaltavasti, miten odotamme tulevaisuudelta helposti sellaista varmuutta, jota edes nykyhetki ei meille tarjoa. Hakijanäkökulma on tärkeä pitää mielessä koko kehittämistyön ajan, mutta helposti unohdamme, ettei edes nykyisiä valintakokeita ole lyöty lukkoon vuosiksi eteenpäin, vaan tähänkin asti hakijat ovat saaneet valintaperusteet tietoonsa vasta hakuaikaa edeltävänä syksynä. Muutoksia on siis voinut tulla nopealla aikataululla, ilman että niistä on annettu ennakkoon tarkempaa tietoa.

Nyt tehtävästä uudistuksesta, sen aikataulusta ja tavoitteista on viestitty erityisesti toisen asteen opinto-ohjaajille ja heidän kauttaan hakijoille jo hankkeen alusta eli keväästä 2022 lähtien. Media on uutisoinut yleisellä tasolla valintakokeisiin tulevista muutoksista ensimmäisen kerran jo vuoden 2021 lopulla (esim. Yle 16.11.2021).

Syyskuussa julkaistiin blogipostaus Lukiolaisten ohjaus valintojen muuttuvassa maailmassa siitä, miten toisen asteen opiskelijat ja opinto-ohjaajat voivat valmistautua opiskelijavalinnoissa tapahtuviin muutoksiin. Postauksen yhteenvetona voisi todeta, että yhteiset valintakokeet eivät muuta tiettyjä periaatteita: Niillä aloilla, joilla tieto on kumuloituvaa, täytyy hakijalla olla tietyt tiedot ja taidot ennen opintojen alkamista. Toisaalta yleiset korkeakouluvalmiudet ovat tärkeitä alalla kuin alalla.

Photo by Tamanna Rumee on Unsplash

Yliopistoissa käyty sisäisiä keskusteluja valintakokeiden kehittämisestä

Yliopistoille toimitettiin tammikuussa materiaali, jonka pohjalta yliopistojen ja alojen sisällä on käyty keskusteluja valintakokeiden kehittämisestä sekä uusista valintakokeista. Materiaalissa on esiteltynä ensimmäinen malli uudesta valintakoekokonaisuudesta. Valintakoemallia jatkotyöstetään keskusteluissa esiin nousseiden kommenttien ja muutosehdotusten perusteella.

Valintakoeyhteistyötapaamiset

Syksyllä 2023 järjestettiin teematyöpajat, joissa aloitettiin keskustelu siitä, mitä valintakokeen tulisi kullakin alalla mitata. Näiden teematyöpajojen pohjalta on työstetty nyt keskustelutettuna ollut ensimmäinen malli valintakokeiden kokonaisuudesta.

Helmikuun aikana järjestetään koulutusten vastuuhenkilöille suunnatut tapaamiset, joiden tarkoituksena on saavuttaa yhteisymmärrys siitä, minkä alojen kesken aletaan työstää yhteistä valintakoetta. Tapaamisiin kutsutut alat ja ajankohdat löytyvät tältä blogin sivulta. Osalla aloista järjestetään jatkotapaamisia maaliskuun aikana.

Valintakoewebinaari 21.3. klo 9–11 (Zoom)

Webinaarissa esitellään tutkimuksen, syksyn teematyöpajojen sekä kevään keskustelujen ja valintakoetapaamisten pohjalta valmisteltu luonnos valintakokeiden kokonaisuudesta. Lisäksi kuullaan kommenttipuheenvuoroja opiskelijoilta sekä akateemiselta henkilöstöltä.

Webinaarin jälkeen yliopistoilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus kommentoida luonnosta Otakantaa.fi-palvelussa.

Ilmoittautuminen on avoinna 20.3. asti. Ohjelma, ilmoittautumislinkki ja webinaarin jälkeen myös tallenne löytyvät hankkeen tältä blogin sivulta.

Ajankohtaista viestinnästä

Helsingin Sanomat julkaisi 30.1. jutun Pistekikkailusta tehdään loppu lukioissa: Näin yliopistojen todistusvalinta muuttuu. Artikkelia varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laaksoa, joka toimi todistusvalinnan kehittämisen aikaan puheenjohtajana hankkeen ohjausryhmässä, Unifin koulutusvararehtorikokouksessa sekä todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmässä.

Photo by Aaron Burden on Unsplash

Lukuvuosi 2023–24 on käynnistynyt jo tovi sitten. Kymmenet tuhannet uudet opiskelijat ovat aloittaneet lukiotaipaleensa ympäri Suomea, ja pohtivat, mitä valinnaisia opintoja tulisivat lukion aikana suorittamaan. Samaan aikaan kymmenet tuhannet lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tekevät lopullisia päätöksiä siitä, mitä ylioppilaskokeita tulisivat kirjoittamaan. Viimeistään lukion loppuvaiheilla kukin joutuu miettimään, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Näiden pohdintojen lisäksi monia myös varmasti mietityttää, miten yliopistojen opiskelijavalintojen muuttuminen vaikuttaa omiin suunnitelmiin.

Vuonna 2026 käyttöön otettava todistusvalinnan pisteytys on nyt julkaistu yliopistovalinnat.fi-sivustolla. Muilta osin valintaperusteet julkaistaan Opintopolussa aina hakukierrosta edeltävänä syksynä. Vaikka monilta osin valintaperusteet ovatkin usein pysyneet hakukierroksesta toiseen hyvin samanlaisina, ovat muutokset aina mahdollisia.

Yliopistojen valintakokeita ollaan parhaillaan kehittämässä vuodelle 2025. Tavoitteena on vähentää valintakokeita siten, että yhdellä kokeella voi jatkossa hakea entistä useammalle alalle ja entistä useampaan yliopistoon. Näin ollen kaikkiin nykyisiin valintakokeisiin voi tulla isojakin muutoksia. Vuoden 2025 valintakokeiden tarkemmat tiedot julkaistaan valintaperusteiden yhteydessä syksyllä 2024. Valintakokeiden kehittämisestä tiedotetaan kuitenkin työn edetessä, ja on todennäköistä, että jo ensi kesänä pystymme antamaan enemmän tietoa siitä, miltä valintakokeet tulevat vuonna 2025 näyttämään.

Miten sitten lukiolaisen pitäisi tulkita ylioppilastodistuksen pisteytykseen tehtyjä muutoksia? Entä miten lukiolainen voi ennakoida valintakokeisiin tulevia muutoksia?

Yliopistojen viesti lukiolaisille on, että lukion valinnaisina opintoina kannattaa opiskella sitä, mikä itseä eniten kiinnostaa. Samat kiinnostuksen kohteet ohjaavat myös sitä, minkä alan opintoihin nuori pyrkii lukion jälkeen, joten on todennäköistä, että oman kiinnostuksen mukaan tehdyt lukio-opinnot antavat sen alan kannalta keskeistä osaamista, jolle nuori päätyy hakemaan. Tällaisesta osaamisesta on hyötyä niin todistusvalinnassa, valintakokeeseen valmistautuessa kuin itse opinnoissakin. Itseä kiinnostavista aineista on myös helpompaa kirjoittaa hyvä arvosana ja näin varmistaa parhaat mahdolliset todistuspisteet. Lisäksi kaikkien kannattaa lukiossa panostaa äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun (mukaan lukien S2- ja R2-oppimäärät), sillä kaikilla aloilla tarvitaan kyseisen oppiaineen antamia geneerisiä taitoja.

Tietoa uusista valintakokeista tulee verrattain myöhään, mutta lukiolaisen ei kannata huolestua. Hakijalle uusien valintakokeiden kokonaisuus tulee näkymään eniten siten, että hän voi hakea useampaan eri hakukohteeseen – ja jopa eri aloille – samalla valintakokeella. Yliopistot ovat useilla aloilla luopuneet jo vuosia sitten pitkää valmistautumista vaativista valintakokeista, eivätkä uudet valintakokeet tuo pitkän valmistautumisen valintakokeita takaisin, vaan ennakkomateriaalien määrä tullee ennemminkin vähentymään entisestään.

Opetus yliopistoissa lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että uusilla opiskelijoilla on tietyt valmiudet alan opintoihin. Valmiuksilla tarkoitetaan osaamista, joka on hankittu jo toisen asteen opintojen aikana. Osalla aloista valmiudet liittyvät enemmän geneeriseen osaamiseen, kun taas osalla aloista vaaditaan, että uusilla opiskelijoilla on alan opintojen kannalta keskeistä substanssiosaamista. Esimerkiksi monissa vieraiden kielten koulutuksissa uusilta opiskelijoilta odotetaan tietyn tasoista kielen osaamista ennalta. Substanssiosaamisen tarve korostuu myös luonnontieteellisillä aloilla, joilla osaaminen on luonteeltaan kumulatiivista. Näitä valmiuksia yliopistot mittaavat opiskelijavalinnoissa – niin todistusvalinnassa kuin valintakokeissakin – nyt ja tulevaisuudessa.

Photo by Hans-Peter Gauster on Unsplash

Todistusvalinnan pisteytysluonnos julkaistiin perjantaina 31.3. Tiistaina 4.4. pidetyssä webinaarissa kuvattiin pisteytyluonnoksen työstämisen prosessi, sekä esiteltiin pisteytysluonnos perusteluineen. Tähän postaukseen on poimittu vastattavaksi Q&A:ssa esitettyjä kysymyksiä.

”Voiko taulukoiden koulutusalajaotteluun toivoa vielä tässä vaiheessa muutosta?”

Ehdottomasti voi. Lausuntokierros on käynnissä Otakantaa-palvelussa 21.4. saakka, ja kaikki muutosehdotukset perusteluineen pyydetään antamaan lausuntona, jotta ne tulevat huomioiduksi varsinaista pisteytysesitystä laadittaessa.

”Astuuko muutos voimaan samanaikaisesti kaikille vai onko siirtymäaika aiemmin yo-tutkinnon suorittaneille?”

Uusi todistusvalinnan pisteytys otetaan käyttöön vuonna 2026, eikä aiemmin ylioppilastutkinnon suorittaneille ole erillistä siirtymäaikaa.

”Miten ammattikoululaisten mahdollisuudet hakeutua yliopistoihin on huomioitu?”

Jatkossakin yliopistoon valitaan suuri määrä opiskelijoita myös muilla valintatavoilla (esim. valintakokeilla), jotka ovat avoinna myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille.

”Harkittiinko reaalin suhteen mallia, jossa pistemäärä olisi aineen laajuus * arvosana, jolloin pitkän aineen suorittamisesta edelleen palkittaisiin, mutta vaihtoehtona olisi nykyisestä poiketen yhdistää useamman lyhyen aineen pisteet.”

Reaaliaineiden pisteyttämiseksi on pohdittu erilaisia malleja. Sellaisissa malleissa, joissa lukiolainen voi saada saman pistemäärän joko yhdestä laajemmasta aineesta tai useammasta suppeammasta aineesta, on joitain ongelmia. Ensinnäkin tällainen malli on lukiolaisen näkökulmasta hankalammin hahmotettava. Toisekseen malli saattaisi kannustaa taktikoimaan ja tekemään ainevalintoja kurssimäärien pohjalta. Pisteytysluonnoksessa on pyritty selkeään kokonaisuuteen, jossa lukiolaisen ei tarvitse taktikoida, vaan hän voi valita oppiaineet oman kiinnostuksensa mukaisesti.

”Onko reaaliaineiden muutoksessa uhkana, että oppimäärien suorittaminen valikoituu entistä vahvemmin sen mukaan, mihin opiskelija lukion jälkeen tähtää, ts. opiskelijoiden on aiemmin tiedettävä, mihin haluaa?”

Pisteytysluonnoksessa on pyritty siihen, että lukiolaisen ei tarvitsisi tietää jatko-opintosuunnitelmiaan vielä lukion alkuvaiheessa. Luonnoksessa suurella osalla aloista reaaliaineet on jaettu kahteen eri luokkaan siten, että alan kannalta keskeisemmät reaaliaineet tuottavat enemmän pisteitä. Piste-ero enemmän ja vähemmän tuottavien reaaliaineiden välillä on kuitenkin kohtuullinen, joten vaikka lukiolainen olisi valinnut hakukohteensa kannalta vähemmän pisteitä tuottavan reaaliaineen, voi hän silti tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa. On hyvä muistaa, että lähes millään alalla ei tarvitse päästä lähellekään maksimipisteitä tullakseen hyväksytyksi todistusvalinnassa, vaan hyvä suoritus riittää. Kuten pisteytysluonnoksessakin todetaan, on syytä olettaa, että lukiolainen valitsee melko luontaisesti hakemansa alan kannalta ns. oikeat aineet, jos hän saa tehdä lukion ainevalinnat sekä jatko-opintosuunnitelmansa oman kiinnostuksensa mukaisesti.

”Edelleen herättää ajatuksia siitä, että pitkä kieli ja lyhyt matematiikka tuottavat samat pisteet. Onko tälle jokin perustelu?”

Pisteytysluonnoksessa suurin osa L-arvosanan pisteistä määräytyy nykyisen pisteytyksen mukaisesti. Tästä logiikasta on poikettu joidenkin oppiaineiden kohdalla, mutta poikkeamat on perusteltu pisteytysluonnoksessa. Esimerkiksi pitkän vieraan kielen ja lyhyen matematiikan laudaturin tuottamat pistemäärät ovat samat kuin nykyisessä pisteytysmallissa, eikä tämän muuttamiselle ole nähty tarvetta. Pitkän kielen ja lyhyen matematiikan välisen piste-eron ei nähdä ohjaavan valintoja, sillä nämä valinnat eivät ole toisiaan poissulkevia, toisin kuin esimerkiksi valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.

”Onko tehty sellaisia simulaatioita, joissa on analysoitu nykyisen pisteytysmallin tuomat käyttäytymismuutokset ja sen pohjalta mallinnettu käyttäytymismuutoksia uudelle pisteytystaulukolle?”

Tällaisia simulaatiotuloksia ei valitettavasti ole ollut käytettävissä pisteytysluonnosta laadittaessa.

”Aikovatko yliopistot muokata myös valintakokeitaan niin että niissä ei ole ristiriitaa todistusvalinnan kanssa. Esimerkkinä lääketiede: jos psykologiasta saa saman verran pisteitä kuin fysiikasta se saattaa kannustaa opiskelemaan psykologiaa fysiikan sijasta. Tässä opiskelija saattaa tehdä karhunpalveluksen itselleen, jos ei pääsekään todistusvalinnalla sisään. Onko tarkoitus muuttaa lääketieteen valintakoevaatimuksia myös?”

Todistusvalinnan lisäksi myös valintakokeita ollaan kehittämässä, mutta tämä työ on vasta alkamassa. Vielä ei siis ole käsitystä siitä, mitä tämä yksittäisten alojen, kuten lääketieteen osalta tarkoittaa. Opiskelijavalinnat ovat kuitenkin kokonaisuus, jossa eri valintaväylät täydentävät toisiaan, joten valintakokeiden kehittämistyössä on tärkeä huomioida myös todistusvalinta.

Photo by Ana Municio on Unsplash