Keskustelua todistusvalinnan kehittämistarpeista – kooste todistusvalintawebinaarin Q&A:sta

Yhteinen keskustelu valintojen tulevaisuudesta jatkui 18.11., jolloin järjestettiin todistusvalinnan kehittämiseen keskittyvä webinaari. Tähän postaukseen on koottu webinaarin Q&A-alueella käytyä keskustelua sekä kommentteja.

Todistusvalinnan pisteytys ja ainevalinnat

”Jos lukiolaisen pitää valita kirjoittamansa aineet todistusvalintaa ajatellen, tarkoittaa tämä, että pitää käytännössä jo 1. luokalla lukiossa tietää mitä haluaa opiskella lukion jälkeen, jotta voi valita oikeita kursseja –”

Webinaarissa havainnollistettiin kuinka monta ja mitkä aineet hakijan tulisi kirjoittaa, jos hän haluaisi pitää kaikki ovet avoinna korkeakouluun. Tämä esimerkki ei onneksi ole suurimmalle osalle hakijoista realismia, mutta osoittaa hyvin sen, minkälaista viestiä yliopistot tällä hetkellä lähettävät.

Keskustelussa nostettiin esiin, että vaikka lukiolainen ei erityisesti haluaisi pitää kaikkia vaihtoehtoja auki, on kyse myös siitä, että nuori ei tiedä yliopistojen hakukohteista riittävästi, tai ei osaa vielä osaa tehdä koulutukseen liittyviä valintoja todistusvalinnan pisteytystaulukoiden vaatimalla tarkkuudella. Tavoitteena tulisi olla se, että juuri lukion aloittavan nuoren ei ylipäätään tarvitsi joutua edes miettimään vielä tällaisia asioita. Hyvä kysymys onkin, missä määrin tämä on todistusvalinnan pisteytyksellä ratkaistavissa.

Toinen webinaarin keskustelussa esiin noussut näkökulma oli, että vaikka nuori osaisi ja haluaisi tehdä valintoja jo varhaisessa vaiheessa, niin useilla juuri lukion aloittaneilla ei vielä ole kykyä hahmottaa sitä, minkälaiset tavoitteet ovat itselle realistisia. Toisin sanoen valinnat tehdään ideaalipisteytyksen mukaan, ei sen mukaan, mikä itselle tuottaisi todennäköisimmin parhaat pisteet. Tätä havainnollistettiin myös webinaarin esityksessä. Monelle voi myös olla epäselvää se, miten hyvät arvosanat yliopistoon pääsemiseen vaaditaan. Aihetta sivuaa  Dimensio-lehdessä julkaistu Jouni Pursiaisen ja Kaisa Vähähyypän Yliopistoon ilman Älliä? -kirjoitus, joka tarkastelee matematiikkaa koskevia valintoja, sekä yliopistoihin opiskelemaan valittujen arvosanoja.

”Onko logiikka jatkossa edelleen se, että mitä enemmän aineessa on lukiokursseja, siitä saa eniten pisteitä?”

Tutkimustyö on vielä erittäin kesken, joten vielä ei ole lyöty lukkoon pisteytyksen logiikkaa. Erilaisia vaihtoehtoja kartoitetaan ja tarkastellaan.

Eri valintatavoilla valitut

”Koska meillä on nyt käytössä sekä todistusvalinta että valintakoevalinta, olisi hyvä varmistaa, että niissä huomioidaan erilaisia osaajia/opiskelijoita– jotta nuorille ei tulisi sellaista oloa, että jos ei pärjää ”suuressa pistekisassa”, voi myös vaikuttaa tulevaisuuteensa omalla harrastuneisuudellaan ja kiinnostuksen suuntaamisella”

Hakupainealoilla on vaikea perustella, että valintakokeella mitattaisiin kovin eri asioita kuin todistusvalinnassa. Enää yliopistoon pääsy ei kuitenkaan edellytä sekä ylioppilaskirjoituksissa että valintakokeessa menestymistä, mikä on merkittävä parannus entiseen verrattuna.

Olisi tärkeää saada koulutusvalintojaan pohtiville jo ennen hakuvaihetta paremmin tietoa siitä, millaisia sisältöjä koulutuksissa on ja mitä opinnoissa menestyminen edellyttää. Näin harrastuneisuus johtaisi jo oikeanlaisiin hakukohdevalintoihin. Tietystä alasta erityisen kiinnostuneet voisivat hyödyntää myös muita valintaväyliä (esim. avoimen väylä, MOOC).

Perusteluja löytyy eri kiintiöissä sekä samanlaisen että erilaisen osaamisen huomioimiselle. Tärkeänä huomiona nostaisimme esiin sen, että eri valintatavoilla valitut opiskelijat aloittavat opintonsa yhdessä, jolloin heillä kuitenkin tulisi olla samanlaiset valmiudet yliopisto-opintoihin.

Kielet

Keskustelussa nousi esiin se, miten tärkeää on kehittää todistusvalinnan pisteytysmallia siten, että se tukisi myös kielten opiskelua. Suomalaisen kielivarannon kapenemisesta on oltu huolissaan jo pidemmän aikaa ennen todistusvalinnan käyttöönottoa, mistä kertoo esimerkiksi OKM:n selvitys vuodelta 2017, sekä asiantuntijoiden nostot julkisessa keskustelussa (esim. Kuntaliiton Kyösti Värri; YTL:n Tiina Tähkä).

Webinaarin keskusteluosuuden alussa pyysimme osallistujia nimeämään kolme tärkeintä asiaa todistusvalinnan kehittämistyössä, jolloin 28 % vastaajista valitsi yhdeksi tärkeimmistä asioista kielten opiskeluun kannustamisen. Vaikka kielivarannon kapenemisesta on oltu huolissaan jo ennen todistusvalintaa, usein nostetaan esiin se näkemys, että nykyinen pisteytysmalli heikentää kielivarannon moninaisuutta entisestään. Tämä on tärkeä huomio, ja opiskelijavalintojen kehittämistyössä on hyvä huomioida myös tämä puoli – vaikka todistusvalinnan pisteytysmalli ei olisi syypää kielivarannon kapenemiseen, voi se toivottavasti olla osana kielivarannon monipuolisuuden turvaamista.

Tutkimus

”Olisi kiinnostava(mpa)a tietää, onko uudelleenhakemisessa tapahtunut muutosta verrattuna aikaan ennen todistusvalintaa.”Onko olemassa tutkittua tietoa alan vaihtajista ennen nykyistä todistusvalintaa? Koe- ja todistusvalinnan vertailun lisäksi voisi tehdä vertailua edeltävän valintatavan vuosiin?”

Kesäkuussa 2022 julkaistussa, OKM:n tilaamassa opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportissa (VATT, 2022) havaitaan, että valintauudistus nosti 19-vuotiaiden osuutta yliopistoon hyväksytyistä, mutta myös lisäsi paikan vastaanottaneiden todennäköisyyttä hakea uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka moni vaihtaa alaa 1–2 vuoden opintojen jälkeen.

”Onkohan tutkittu sitä, miten jatkokoulutusalan valinnan ajankohta suhteutuu ns. hakupainealoihin ja muihin aloihin? Toisin sanoen, tehdäänkö valinta hakeutua esim. lääketieteellisen, oikeustieteellisen jne. koulutukseen varhemmin kuin muille aloille? Mikäli näin olisi voisiko tämän ottaa huomioon pisteytyksessä? –”

Tärkeä huomio, jota voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Meillä ei valitettavasti ole tiedossa tällaista tutkimusta, vaikka muutoin hakupainealoille – joista useat ovat niin kutsuttuja statusaloja – valikoituneita opiskelijoita onkin tutkittu. Tiedetään, että statusaloille valikoituu muita aloja useammin korkeasta sosioekonomisesta taustasta tulevat henkilöt (esim. Nori ym., 2021), eikä opiskelijavalintauudistus näytä tasoittaneen sosioekonomisen taustan vaikutusta (Karhunen ym., 2022). Ylipäänsä hakupainealojen ja ei-hakupainealojen mahdollisesti toisistaan poikkeavat tarpeet on hyvä ottaa tarkasteluun opiskelijavalintojen kehittämisessä.

Photo by Volodymyr Hryshchenko on Unsplash

Kehittämishankkeen kuulumisia

Todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmä on aloittanut työskentelynsä

Asiantuntijatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun alussa. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena oli tutustua ryhmän jäseniin, sekä käydä läpi työryhmän tehtävät, tavoitteet ja kehittämistyön lähtökohdat.

Syksyn webinaarit on nyt järjestetty

Syksyn aikana kehittämishanke järjesti kaksi webinaaria yliopistojen henkilöstölle.

Lokakuun webinaarissa (27.10.) keskityttiin valintakoevalintaan ja webinaarin tallenne on katsottavissa täällä. Webinaarista on tehty blogipostaus, johon on koottu webinaarissa käytyä keskustelua. Valintakokeiden osalta webinaarisarja jatkuu suunnitelmien mukaisesti syksyllä 2023.

Marraskuun webinaarissa (18.11) keskityttiin todistusvalintaan ja tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä. Myös todistusvalintawebinaarin keskustelusta julkaistaan myöhemmin blogipostaus.

Webinaarien jatkot, eli kysely ja kommentointimahdollisuus otakantaa.fi-palvelussa on avoinna molempien webinaarien osalta 23.12. asti. Valintakoewebinaarin teemoja pääset kommentoimaan täällä, todistusvalintawebinaarin kysely ja kommentointimahdollisuus on täällä.

Tarkentunut aikataulu on julkaistu

Aikataulu löytyy tältä sivulta. Sivua päivitetään kehittämishankkeen edetessä.

Ajankohtaista sidosryhmäyhteistyöstä

Viime viikkojen aikana hankkeen edustajat ovat olleet kertomassa opiskelijavalintojen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Studia-messuilla sekä Kuntaliiton lukiokoulutuksen järjestäjäverkoston seminaarissa. Joulukuussa hankkeen henkilöstö keskustelee todistusvalinnan pisteytyksen kehittämisestä kieltenopettajien liittojen kanssa (esim. SUKOL ry).

Lukusuositus

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala kirjoitti hankkeen blogiin kirjoituksen, jossa hankkeen tavoitteita tarkastellaan lukiolaisten näkökulmasta.

Myös Suomen Opinto-ohjaajat ry:n lukiotoimikunnan puheenjohtaja Heini Kelosaari avasi hankkeen blogissa julkaistussa kirjoituksessaan sitä uudistusten myllerrystä, jossa opinto-ohjaajat lukioissa työskentelevät. Kirjoituksessa otetaan kantaa hankkeen lähtökohtiin, mutta myös herätellään laajempaa keskustelua koulutuksen ja valintojen tulevaisuudesta.

Kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juuruksen haastattelu on julkaistu Opettaja-lehdessä.

Photo by Estée Janssens on Unsplash

 

Yhteisen keskustelun alku – kooste valintakoewebinaarin Q&A:sta

 

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämisessä keskeisenä lähtökohtana on tutkimusperustaisuus ja yhteinen keskustelu. Laajempi keskustelu avattiin 27.10., kun järjestimme ensimmäisen yliopistojen henkilöstölle suunnatun valintakoewebinaarin. Tavoitteena oli muodostaa yhteistä näkemystä valintakoevalinnan nykytilanteesta ja kehittämisen suunnasta. Valintakokeisiin liittyvää tutkimusta tekevät Otuksen ja Laboren tutkijat esittelivät webinaarissa ensimmäisiä tutkimushavaintojaan.

Keskustelu oli ilahduttavan monipuolista, jättäen meidät hankkeen parissa työskentelevät positiivisin ja odottavaisin mielin valmistautumaan webinaarisarjan seuraavaan osaan. Alle olemme tehneet nostoja webinaarialustan Q&A:ssa käydystä keskustelusta.

Kysely ja kommentointimahdollisuus valintakoewebinaarin teemoista on avoinna Otakantaa.fi-palvelussa 30.11. asti.

Onkohan missään tilastoa siitä, kuinka moneen valintakokeeseen hakijat keskimäärin osallistuvat?

Webinaarin osallistujan mukaan Vallu-valintakoepalvelussa yliopistosektorin valintakokeiden osalta 86 % hakijoista suoritti yhden valintakokeen, 12 % kaksi valintakoetta ja 2 % kolmesta viiteen valintakoetta (kevät 2022). Kattavaa tilastoa meillä ei ole tiedossa siitä, kuinka moneen valintakokeeseen hakija osallistuu, kun otetaan huomioon kaikki valintakoejärjestelmät sekä paperiset kokeet. Tilastoista ei käy ilmi, kuinka moneen hakukohteeseen hakija on tullut huomioiduksi suorittamillaan valintakokeilla. Ei myöskään tiedetä sitä, kuinka moneen valintakokeeseen hakija on jättänyt syystä tai toisesta osallistumatta.

Nykymuotoiset valintakokeet kuitenkin estävät useaan eri valintakokeeseen osallistumisen, vaikka kiinnostusta alalle olisikin. Tunnistettuja esteitä ovat laajat ennakkomateriaalit, päällekkäiset valintakokeet, sekä logistiset ja taloudelliset haasteet, kun valintakokeisiin on matkustettava pitkiäkin matkoja, mikä saattaa edellyttää myös valintakoepaikkakunnalla yöpymistä. Olisi tärkeää nähdä se osuus hakijoista, joille useat valintakokeet johtavat niiden suorittamatta jättämiseen.

Jos valintakokeesta halutaan tehdä enemmän yleisiä valmiuksia (=tietoja ja taitoja) mittaava koe, miten se eroaa ylioppilaskirjoituksista?

Valintakokeita tarvitaan edelleen niille, jotka eivät ole osallistuneet ylioppilaskirjoituksiin, tai eivät ole niissä syystä tai toisesta menestyneet. Ei ole kenenkään etu, jos hakijat jäävät uusimaan ylioppilaskirjoituksiaan vuosi toisensa jälkeen. Täytyy myös muistaa, että lukuisten erilaisten todistusvalinnan pisteytysmallien ja kynnysehtojen vuoksi on mahdollista, että hyvin sujuneet ylioppilaskirjoitukset eivät välttämättä takaa todistusvalinnalla hyväksytyksi tulemista. Siitä huolimatta kyseinen henkilö voi menestyä valintakokeessa erinomaisesti, ja tulla hyväksytyksi yliopistoon. On tärkeää, että toisella asteella tehdyt valinnat eivät sulje ovia yliopistoon.

DIA-kokeen ongelmanratkaisutehtävä on yksi esimerkki alakohtaisten valmiuksien mittaamisesta. Näiden määrittely onkin haastavaa, miten suuria eroja alojen välillä on siinä, minkälaisia valmiuksia niillä tarvitaan? Juuri tätä tutkitaan käynnissä olevassa tutkimuksessa. Toisaalta miten alakohtaisten valmiuksien mittaaminen eroaisi tiettyjen aineiden ylioppilaskirjoituksista? Eri valintatavoilla valituksi tulleet opiskelijat aloittavat opintonsa yhdessä, joten miksi valintakokeen tulisi mitata jotain täysin eri valmiuksia, kuin ylioppilaskirjoitukset?

Miten yliopistojen/koulutusalojen/oppiaineiden profiloituminen sovitetaan yhteen geneerisiä taitoja mittaavan valintakokeen kanssa?

Valtaosa uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla, jolloin he eivät perehdy esim. valintakoemateriaaliin — näille hakijoille olisi yhtä tärkeää päästä perehtymään profiileihin, eli esimerkiksi nykyistä parempi koulutustarjonnan ja koulutusten sisältöjen kuvaaminen palvelisivat kaikkia hakijoita (ml. muutkin kuin lukiolaiset) ja itse valinta voitaisiin hoitaa mittaamalla geneerisempiä valmiuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Jo nyt on olemassa esimerkkejä useita hakukohteita kattavista valintakoeyhteistöistä, joissa ei kuitenkaan ole ilmennyt viitteitä hakukohteiden identiteetin tai profiilin vähenemisestä. Profiloituminen on mahdollista ilmaista jo aiemmassa vaiheessa, valintakoe on tähän verraten myöhäinen ajankohta.

Miksi valintakokeisiin käytettävää rahamäärää pidetään suurena, ottaen huomioon, että opiskelijavalinta on erittäin tärkeä yhteiskunnallisen tehtävän osa, ja jota toteuttaville organisaatioille opiskelijavalinta on kriittinen oman uusiutumisen kannalta?

On totta, että kyseessä on koko yhteiskunnan kannalta kriittisestä vaiheesta, johon täytyy kaikkien osapuolten satsata. Tarkoituksena on nyt tutkia, voitaisiinko vähintään yhtä hyvään lopputulemaan päästä kevyemmillä ja (taloudellisestikin) tehokkaammilla menettelyillä.

Hakijanäkökulmaa on pidetty tärkeimpänä kehittämishankkeen suunnittelussa, taloudellista säästöä syntyy, jos on syntyäkseen. Valintakokeisiin käytettävän rahamäärän lisäksi hakijoille aiheutuu kustannuksia, kaikkien valintaan osallistuvien ajankäytöstä puhumattakaan. Ei ole järkevää eikä tehokasta, että hakija käy useassa valintakokeessa ja useilla paikkakunnilla osoittamassa samantyyppistä osaamistaan tai joutuu tekemään poisvalintoja hakutoiveissaan ajan- ja/tai rahanpuutteessa.

Webinaarin järjestäjien keskustelunavaus: Mitä mahdollisuuksia ja/tai haasteita näet alojen sisäisessä valintakoeyhteistyössä (esimerkki tällaisesta on VAKAVA-koe)?

Webinaarin osallistujien vastauksista ilmeni, että etenkin valintayhteistyön alussa on haastavaa arvioida hakijoiden kokonaismäärää. Tämän koetaan hankaloittavan kokeen muodon suunnittelua, sekä koejärjestelyjä. Yksittäisten kokeeseen osallistuvien hakijoiden määrä pienenee, kun useaan hakukohteeseen riittää yksi valintakoe. Suomessa on jo useita laajoja valintakoeyhteistöitä, joihin osallistuvat alat ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyön toimivuuteen ja valittuihin opiskelijoihin. Näiden valintayhteistöiden hyvien käytäntöjen jakaminen ja soveltaminen tuleviin yhteistöihin voi olla hedelmällistä.

Miten kansallinen yhteistyö mahdollisesti vaikuttaa jo olemassa oleviin isoihin valintayhteistöihin?

Isot valintakoeyhteistyöt toimivat itsessään jo hyvin. Voimme kuitenkin pohtia olisiko niiden välillä mahdollisuutta sellaiseen yhteistyöhön, joka sujuvoittaisi hakijan polkua ja säästäisi resursseja. Toimivaa yhteistyötä ei haluta romuttaa.

Photo by Towfiqu barbhuiya on Unsplash

Opinto-ohjaajien ajatuksia valintojen kehittämisestä – kirjoittajavieraana opinto-ohjaaja Heini Kelosaari

Uudistuksia ja reunaehtoja

Viime aikoina, kun olen puhunut opinto-ohjauksesta, on puheeseeni usein liittynyt tavalla tai toisella käsite reunaehdot. Tämä on lyhykäisyydessään ajatus siitä, että opinto-ohjausta ei toteuteta missään tyhjiössä. On todella paljon asioita, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella opinto-ohjaukseen.

Yksi viime vuosien suurimmista reunaehdoista lukion opinto-ohjauksessa lienee ollut opiskelijavalintauudistus ja siihen liittyvä todistusvalinta. Toki todistusvalinta ei suinkaan ole ainoa merkittävä reunaehto. Viime vuosilta esiin voi nostaa mm. ylioppilastutkinnon uudistukset, laajennetun oppivelvollisuuden, muutamien lukioon liittyvien lakien uudistamisen, uudet opetussuunnitelmat sekä aina kulloinenkin hallitusohjelma – ihan vain muutamia keskeisiä mainitakseni. Kokonaan oma lukunsa on sitten lukiokoulutuksen rahoitus, jonka leikkauksista mm. Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri on kirjoittanut.

Tässä aallokossa opinto-ohjaajat lukioissa tekevät työtään yrittäen auttaa nuoria parhaansa mukaan niin opintojen suunnittelussa, ylioppilaskirjoitusten miettimisessä kuin jatko-opinto- ja urasuunnitelmissakin.

On monta syytä, miksi meneillään oleva Valtakunnallinen yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke kuulostaa opinto-ohjaajan näkökulmasta hyvältä. Ensinnäkin todistusvalinnan muutosten on tarkoitus pohjautua tutkimustietoon. Muistan ottaneeni monesti kantaa, että koulutusta koskevien päätösten tulisi pohjautua tutkimustietoon ja tiedon keruun ja arvioinnin tulisi olla jatkuvaa. Tässä on tietysti aina haasteensa, koska kaikkea ei esim. pystytä tilastoista helposti esiin kaivamaan. Yksi tällainen todistusvalintaan liittyvä haastava tutkittava voisi olla lyhyen ja pitkän matematiikan asema lukiossa. Kuinka moni valitsee ensin pitkän matematiikan ison todistusvalinnan pistesaaliin toivossa ja matkalla kuitenkin pettymyksekseen tajuaa, että pitkän matematiikan opiskelu ei ole itseä varten. Tämä ei esim. näy ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisessa ja siten niissä tilastoissa, mutta lukion arjessa sitäkin selvemmin.

Tutkimuksesta päästään jouhevasti seuraavaan positiiviseen asiaan eli hankkeen aikatauluun. Monet koulutukselliset muutokset on viime vuosina toteutettu aikataulussa, joka ei ole mahdollistanut kunnollista keskustelua, saati sitten tiedottamista opiskelijoille tulevista muutoksista hyvissä ajoin. Se, että uudet todistusvalinnan kriteerit on tarkoitus julkaista 2023 ja ottaa käyttöön keväällä 2026, on vihdoinkin järkevä aikataulu, joka antaa mahdollisuuden myös sidosryhmien kuulemiseen. Aito halu kehittää todistusvalintaa, valintakokeita ja valinnan aikatauluja selkeämmiksi ja vähemmän kuormittaviksi näkyy siis jo nyt.

On silti monia asioita, joita voisi hiukan hankkeen ohikin nostaa keskusteluun. Miten suhtaudumme erilaiseen koulutukseen? Niin kauan kuin yliopistojen valinnoista puhuttaessa keskustelu keskittyy vain lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen opiskeluun, puhumme pelkästään hakupainealoista nostamatta muita korkeakoulutuksen tai ylipäänsä koulutuksen vaihtoehtoja esille. Opiskelun ja erilaisen osaamisen hankkimisen pitäisi olla tärkeä arvo jo sinänsä. Lisäksi täytyy vielä nykyistä paremmin varmistaa, että opiskelijoilla on olemassa hyvää ja ajantasaista tietoa opiskelupaikoista, tarvittavasta osaamisesta ja työelämästä yleensä. Millaista sitten on tulevaisuuden korkeakoulussa tarvittava osaaminen? Tai millaisia ovat tulevaisuuden työelämätaidot? Tämän hetken veikkaukset nostavat esiin mm. luovuuden, joustavuuden ja sosiaaliset taidot. Miten nämä sitten näkyvät koulutuksessa ja opiskelijavalinnoissa jatkossa? Sitä jään mielenkiinnolla odottamaan.

Heini Kelosaari
opinto-ohjaaja, KM
Suomen Opinto-ohjaajat ry, lukiotoimikunnan pj.

Lukiolaisten ajatuksia valintojen kehittämisestä – kirjoittajavieraana Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala

Opiskelijavalinnat: työ on vielä kesken

Pari vuotta takaperin astui voimaan uusi opiskelijavalintauudistus, joka on viime aikoina kerännyt kritiikkiä julkisessa keskustelussa. Fakta on kuitenkin se, että uudistuksessa on monia hyviäkin puolia.

Ylioppilaskokeiden painoarvoa lisäämällä on pystytty tunnistamaan lukiossa tehty tärkeä työ, eikä opiskelijoiden välttämättä tarvitse jatkaa kuormittavaa opiskelua pääsykokeisiin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jos opiskelija on pärjännyt kirjoituksissa, hän voi ottaa hieman ansaittua lepoa. Toisaalta he, jotka eivät ole pärjänneet yhtä hyvin, voivat sen sijaan panostaa pääsykokeisiin.

Ongelma tällä hetkellä ei siis ole itse muutos, vaan sen toteutustapa. Onneksi yliopistot ovat ryhtyneet tekemään muutoksia tutkitun tiedon perusteella, jotta uudistus saataisiin toimimaan halutulla tavalla.

Tällä hetkellä yliopistojen todistusvalinnassa hakija saa hieman alasta riippuen pisteitä eri lukion oppiaineista sen mukaan, kuinka monta kurssia kyseistä ainetta on ollut mahdollista lukea. Itsessään menettely kuulostaa järkevältä, mutta käytännössä siitä puuttuu logiikka. Esimerkiksi oikikseen mielivä hakija voi saada melkein kaksi kertaa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta, kuin yhteiskuntaopista, mikä kuulostaa suoraan sanottuna hieman älyttömältä.

Moni lukiolainen joutuu melko aikaisessa vaiheessa tekemään päätöksen opiskeltavien aineiden suhteen. Terveystieto ja filosofia saattaa kiinnostaa kovasti, mutta niistä saa valitettavan vähän pisteitä monille koulutusaloille haettaessa. Valtaosa lukiolaisista ei ole vielä lukion alussa varma jatkosuunnitelmistaan, minkä vuoksi kemian ja fysiikan opiskeleminen voi tuntua turvallisemmalle vaihtoehto niistä saatavien pisteiden vuoksi, vaikkei aineet itsessään kiinnostaisi.

Tämän takia todistusvalinnan pisteytystyökalua tulisi uudistaa siten, että lukiolaiset voisivat opiskella lukiossa juuri sitä, mikä itseään kiinnostaa ja ennen kaikkea motivoi. Nuorten hyvinvoinnista ollaan puhuttu paljon viime aikoina, ja epämotivoivien ja itselleen haastavien aineiden opiskelu ei varmasti auta nuorten kokemaan stressiin ja jaksamiseen.

Keski-ikä korkeakouluun pääsemisessä on edelleen korkea. On ehdottoman tärkeää, että hakijasumaa puretaan lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja, kuitenkin siten, että niitä rahoitetaan riittävästi. Koulutuksen laadusta meidän ei todellakaan tule tinkiä.

Toivon kovasti, että tulevaisuuden opiskelijavalinnassa edelleen korostuvat valintatavat, jotka eivät vaadi useiden kuukausien raastavaa ulkoa opettelua. Ihannetilanteessa opiskelijavalinnassa mitataan hakijan kokonaisvaltaista osaamista, kokonaisuuksien hallitsemista ja tietotaidon hyödyntämistä.

Viime vuosina valintauudistuksessa on kuitenkin otettu askelia oikeaan suuntaan: esimerkiksi todistusvalinnan hallittu lisääminen tunnustaa lukiossa tehdyn pitkäjänteisen ja kovan työn ja on keventänyt abiturienttien kevättä, kun kirjoitusten jälkeen ei välttämättä tarvitse päntätä heti pääsykokeisiin. Olisi äärimmäisen tärkeää, että myös media puhuisi tästä, jotta opiskelijoilla olisi realistinen kuva nykytilanteesta: liian moni kuvittelee tarvitsevansa useita laudatureita päästäkseen korkeakouluun, vaikkei tilanne todellakaan ole tämä.

Työ on kuitenkin vielä kesken: toivon, että tulevaisuudessa kehitetään yhä enemmän korkeakoulujen yhteisiä valintakokeita ja todistusvalinnan tulokset ovat nuorelle saatavilla ennen, kuin pääsykoemateriaalit julkistetaan. Tätä kautta muutenkin kuormittavasta keväästä voitaisiin saada nuorille edes hieman kevyempi. Kaiken kehittämistyön keskeisenä ajatuksena tulee olla pyrkimys taata nuorille rauhaa oppimiseen ja nuoruuden elämiseen.

Lukas Virtala
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja

Hankkeen alkusyksyn kuulumisia

Syksyn opiskelijavalintawebinaareihin voi nyt ilmoittautua

Opiskelijavalintojen kehittämishanke järjestää syksyllä kaksi yliopistojen henkilöstölle suunnattua webinaaria:

  • Valintakoewebinaari to 27.10.2022 klo 9-12
  • Todistusvalintawebinaari pe 18.11.2022 klo 9-12

Webinaareissa kerrotaan opiskelijavalintojen kehittämisen tavoitteista ja ensimmäisistä tutkimushavainnoista. Webinaarit toimivat koulutusalojen yhteisen keskustelun avauksena, ja niiden tavoitteena on muodostaa yhteistä tilannekuvaa opiskelijavalintojen kehittämistarpeista ja –suunnasta.

Webinaarien ohjelma ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyvät täältä.

Webinaarisarja jatkuu alkuvuodesta yliopistojen ja sidosryhmien yhteisellä webinaarilla.

Todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmä aloittaa työskentelynsä

Todistusvalinnan pisteytyksen päivittämistä valmistelemaan on perustettu asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustettuna joukko yliopistojen koulutusaloja sekä sidosryhmistä Suomen Lukiolaisten Liitto, lukioiden opinto-ohjaajat ja YTL. Työryhmän työskentelyn pohjana ovat todistusvalintatutkimuksen ja muiden tutkimusten tulokset, sekä koulutusaloille ja sidosryhmille järjestettävissä webinaareissa käytävät keskustelut. Kaikille koulutusaloille ja sidosryhmille tarjoutuu mahdollisuus esittää näkemyksensä pisteytysmallin päivitystyön edetessä. Keväällä 2023 järjestetään laaja lausuntokierros ennen pisteytysesityksen antamista koulutusaloille.

Tutkimustyö etenee suunnitellusti

Hankkeen tilaamat tutkimukset etenevät suunnitelmien mukaisesti. Todistusvalintatutkimuksen osalta tutkijat tekevät simulaatioita siitä, miten erilaiset muutokset todistusvalinnan pisteytyksessä mahdollisesti vaikuttaisivat opiskelijavalinnan lopputulokseen. Lisäksi tutkitaan kysely- ja rekisteriaineistojen pohjalta sitä, millaisia vaikutuksia todistusvalinnalla on ollut lukiolaisiin (mm. ainevalintoihin lukiossa) ja yliopistossa opiskeleviin (mm. opintomenestykseen).

Valintakoetutkimuksessa tehdään parhaillaan ydinainesanalyysia vuosien 2021 ja 2022 valintakokeista. Tutkijat analysoivat mm. sitä, mitä eri valintakokeilla pyritään mittaamaan ja miltä osin ne mittaavat samoja asioita. Loppusyksystä tehdään ydinainesanalyysin antamaa kuvaa syventävä kyselytutkimus yliopistojen henkilöstölle.

Sidosryhmäyhteistyö jatkuu aktiivisena

Alkusyksyn aikana hankkeen edustajat ovat keskustelleet opiskelijavalintojen kehittämisestä mm. IB-lukioiden rehtoreiden ja yhteiskuntatieteellisen alan opintoasiainpäälliköiden kanssa. Loka-marraskuussa opiskelijavalintojen kehittäminen on aiheena mm. Kuntaliiton lukiorehtoriverkoston kokouksessa ja Studia-messujen yhteydessä järjestettävässä oposeminaarissa.

Photo by Hans Veth on Unsplash

Ajankohtaista kehittämishankkeesta

Viestintä 

Viestinnällä on hankkeessa hyvin keskeinen rooli ja moninaisia tehtäviä. Viestinnän avulla muun muassa korjataan opiskelijavalintoihin liittyviä virheellisiä käsityksiä, sitoutetaan sidosryhmiä yhteistyöhön ja pidetään niin sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä ajan tasalla hankkeen etenemisestä. Hankkeen ydinviestit on julkaistu tässä blogissa.

Tutkimustyö hankkeessa

Opiskelijavalintojen kehittämistä tehdään tutkimusperustaisesti hyödyntäen sekä olemassa olevaa tutkimustietoa että uutta hankkeessa tuotettavaa tutkimustietoa. Hankkeessa tuotettavan tutkimuksen tekijät kilpailutettiin kevään aikana.

Todistusvalintaan liittyvän tutkimustyön kilpailutuksen voitti Valtion talouden tutkimuskeskus (VATT) alihankkijanaan Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.  Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten rekisterianalyysien kautta todistusvalinnan nykyisen pisteytysmallin vaikutuksia lukiolaisiin, yliopisto-opiskelijoihin ja opiskelijavalinnan lopputulokseen.

Valintakoevalintaan liittyvän tutkimustyön kilpailutuksen voitti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus alihankkijanaan Työn ja talouden tutkimus LABORE. Tutkimuksessa tehdään laaja analyysi nykyisistä valintakokeista, niiden kehittämistarpeista, sekä valintakokeiden roolista tulevaisuudessa. Nykyisistä valintakokeista tehtävän ydinainesanalyysin antamaa näyttöä täydennetään yliopistojen henkilöstölle suunnatulla kyselytutkimuksella.

Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet ja tutkimustyö on käynnistynyt kilpailutuksen voittaneissa tutkimuslaitoksissa. Hankkeen projektiryhmä on tiiviissä yhteydessä tutkijoiden kanssa. Tutkijat esittelevät tutkimustuloksia lukuvuoden 2022-2023 aikana järjestettävissä tilaisuuksissa.

Muita tutkimuksia

UUSVALU-hankkeessa tutkitaan, miten opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut lukio-opiskelijoiden kurssivalintoihin ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Näitä tuloksia hyödynnetään opiskelijavalintojen kehittämisessä.

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti julkaistiin 3.6.2022 OKM:n järjestämässä webinaarissa. Opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022–2025 sai webinaarissa myös tilaisuuden esitellä nyt alkanutta hanketta ja siinä tehtävää tutkimusta. OKM:n webinaarin tapahtumasivulta löytyy webinaarin materiaalit.

Kartoituskyselyt yliopistoille ja toisen asteen oppilaitoksille

Kesäkuussa 2022 yliopistoille sekä toisen asteen oppilaitosten edustajille lähetettiin kartoituskyselyt. Kyselyiden tarkoituksena oli alustavasti kartoittaa yliopistojen sekä toisen asteen oppilaitosten näkemyksiä ja kokemuksia todistusvalinnan ja valintakoevalinnan nykytilasta sekä tulevaisuuden tavoitteista. Saatuja vastauksia hyödynnetään yliopistojen todistus- ja valintakoevalintojen kokonaisuuden kehittämistyön evästyksenä.

Syksyllä 2022 järjestetään kaksi yliopistoille suunnattua webinaaria 

27.10. klo 9–12 webinaari valintakokeiden kehittämisestä
18.11. klo 9–12 webinaari todistusvalinnan kehittämisestä

Webinaareissa tutkijat esittelevät alustavia tutkimustuloksiaan ja hankkeen projektiryhmä käy läpi kesän kartoituskyselyjen tuloksia. Tämän jälkeen käydään keskustelua esitellyistä tuloksista ja valintakokeiden/todistusvalinnan kehittämisestä. Webinaareihin toivotaan laajaa ja aktiivista osallistumista yliopistoista eri alojen opetushenkilökunnasta, hallinnosta ja johdosta. Webinaareista tulee tallenne.

Sidosryhmäyhteistyö 

Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen lanseeraustiedote julkaistiin 22.4.2022. Tiedotteesta uutisoi muun muassa Helsingin sanomat ja Yle. Lanseeraustiedotteen myötä hanke on saanut useita yhteydenottoja sidosryhmiltä, joiden kanssa hanke on sittemmin tavannut (mm. OAJ, Suomen Lukiolaisten Liitto, MAOL ry ja LUKKI-verkosto). Tapaamiset sidosryhmien kanssa ovat olleet erittäin positiivisia. Sidosryhmien ja yliopistojen näkemykset valintoihin liittyvistä haasteista ovat hyvin samansuuntaiset. Sidosryhmät pitävät valintojen tutkimuspohjaista kehittämistä erittäin tervetulleena ja odottavat mielenkiinnolla hankkeessa tehtävän tutkimustyön tuloksia.

 

Photo by Sofia Holmberg on Unsplash

Tiedote kehittämishankkeesta 22.4.2022

Yliopistot kehittävät yhdessä todistusvalintaa ja valintakokeitaan – tavoitteena selkeät ja sujuvat väylät yliopisto-opintoihin

Yliopistot päättävät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta vuonna 2023. Uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026. Tavoitteena on myös lisätä yliopistojen välistä valintakoeyhteistyötä. Hakijoille helpotusta tuo aikataulu-uudistus, jonka tavoitteena on, ettei todistusvalinnalla valittavien tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin.

Yliopistot ovat tunnistaneet tarpeen kehittää opiskelijavalintojaan. Kehittämistyötä tehdään Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta perustetussa hankkeessa, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kehittämiskohteiksi on valittu todistusvalinta ja valintakokeet.

– Koska todistusvalinta ja valintakokeet koskettavat suurinta osaa yliopistoon hakevista, näemme tärkeänä tarkastella näitä valintatapoja kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kehittää sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoavat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo.

Todistusvalintaa kehitetään tutkimustiedon avulla

Vuodesta 2020 alkaen yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Todistusvalinnan käyttöönotto on herättänyt julkista keskustelua ja myös kritiikkiä. Kritiikki on erityisesti kohdistunut siihen, miten eri aineita pisteytetään ja miten todistusvalinta vaikuttaa lukiolaisten jaksamiseen. Aiheesta ei ole olemassa laajaa tutkimustietoa.

– Teemme tutkimuksen todistusvalinnan pisteytyksen toimivuudesta ja kritiikkiä herättäneistä seikoista. Kuulemme myös lukioiden ja lukiolaisten kokemuksia todistusvalinnasta. Tutkimustulosten pohjalta yliopistoille annetaan ehdotus mahdollisista todistusvalinnan pisteytysten muutoksista, Marja-Leena Laakso kertoo.

Hankkeessa selvitetään myös todistusvalinnan pisteytysten vaikutuksia muun muassa lukiolaisten ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja ylioppilaskokeiden uusimiseen. Samalla arvioidaan eri valintakriteerien vaikutusta valituksi tulemiselle sekä todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden opintomenestystä.

Mahdolliset muutokset todistusvalinnan pisteytykseen astuvat voimaan kevään 2026 valinnoissa, ja muutoksista tullaan tiedottamaan vuoden 2023 aikana.

Todistusvalintaan liittyvän tutkimuksen toteuttaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT yhdessä Laboren (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) kanssa. VATT ja Labore ovat toteuttaneet myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen, joka on juuri valmistumassa.

Samalla valintakokeella voi hakea entistä useampaan hakukohteeseen

Yliopistot ovat menestyksekkäästi lisänneet yhteistyötä valintakokeiden järjestämisessä viime vuosina. Yhä useammalla alalla on yhteinen valintakoe, johon osallistumalla hakija voi hakea useaan yliopistoon ja hakukohteeseen. Yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi myös sen, että hakija on voinut osallistua valintakokeeseen itselleen lähimpänä olevassa yliopistossa.

Yliopistojen valintakokeista tehdään hankkeessa laaja sisällöllinen analyysi, jossa tunnistetaan, mitä tietoja ja taitoja eri alojen valintakokeilla mitataan. Lisäksi selvitetään koulutusalojen näkemyksiä valintakokeiden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa.

– Analyysi on ensimmäinen laatuaan tässä mittakaavassa ja tulee toimimaan perustana valintakokeiden sisällölliselle kehittämiselle. Tämä mahdollistaa entistä laajemman valintakoeyhteistyön jatkossa, Laakso kertoo.

Valintakokeisiin liittyvän tutkimuksen toteuttaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus yhdessä Laboren kanssa. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen hakija voi hakea samalla valintakokeella yhä useampaan hakukohteeseen, eikä hakija joudu jakamaan valmistautumisaikaansa monen valintakokeen kesken.

– Tavoitteenamme on, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin. Tätä tavoitetta kohti menemme kehittämällä valintakokeiden sisältöä, lisäämällä valintakoeyhteistyötä eri yliopistojen ja koulutusalojen kesken sekä digitalisoimalla kokeita.

Lisätietoja:
Tanja Juurus
Projektipäällikkö
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke
Puhelin 02941 40963