Valintakoewebinaarin (21.3.) Q&A

Hanke järjesti 21.3. valintakoewebinaarin, jossa esiteltiin luonnos valintakoekokonaisuudesta. Luonnosta voi kommentoida 25.4. saakka Otakantaa.fi-palvelussa. Tähän postaukseen on koottu webinaarin aikana Zoomin Q&A-toiminnon avulla esitettyjä kysymyksiä sekä vastattu näihin kysymyksiin. Kysymyksiä ja kommentteja tuli yli 100, joten kaikkia ei ole ollut mahdollista nostaa tähän postaukseen. Hanketyöryhmä käy kaikki kysymykset ja kommentit läpi kehittämistyön seuraavia vaiheita ajatellen. Joitain kysymyksiä on hieman lyhennetty tai muuten muokattu, kajoamatta kuitenkaan sisältöön.

Kokeen tehtävätyypit

”Mittaavatko uudet kokeet kirjoitustaitoja vai ovatko ne kaikki monivalintaa?”

Valintakokeiden kehittäminen yhteisesti keskustellen on yksi hankkeen tärkeimmistä periaatteista. Tehtävätyypeistä käytävään keskusteluun on ehditty vasta orientoitua. Paremmin aiheeseen päästään syventymään huhtikuun aikana valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmässä sekä koekohtaisissa jatkokeskusteluissa.

Tässä vaiheessa tehtävätyypeistä ei ole vielä päätetty, eikä mitään tehtävätyyppejä ole kategorisesti suljettu pois. Tehtävätyypeistä käytävässä keskustelussa on tärkeää huomioida muun muassa niiden vaikutukset valintakokeiden aikatauluun, kokeen arvioinnin objektiivisuuteen, tehtävien tarkoituksenmukaisuuteen sekä akateemisen henkilöstön resurssien järkevään käyttöön. Nämä ja monet muut reunaehdot määrittävät sen, minkälaisiin tehtävätyyppeihin kussakin kokeessa päädytään.

Ennakkomateriaali

Ennakkomateriaalin osalta esitettiin muun muassa seuraavia kysymyksiä:

”Onko tässä vaiheessa tietoa mihin valintakokeisiin tulee ennakkomateriaali? Toisaalta missä valintakokeissa vaadittava pohjaosaaminen on lukion tiettyjen oppiaineiden oppimäärät?”

”Millä tavalla eri aloilla toteutetaan ennakkomateriaalien vähentäminen?”

”Missä määrin on kuultu opiskelijoiden (hakijoiden) kokemuksia? Satunnaisten kohtaamisten perusteella vaikuttaa siltä, että hakijaa ahdistaa, jos ei voi millään tavalla valmistautua kokeeseen, jos ei mitään ennakkomateriaalia ole. Pieni, hyvin valittu ennakkomateriaali tuntuisi palvelevan motivoitunutta hakijaa, joka saa sen avulla tunteen siitä, että materiaaliin perehtymällä voi edistää menestystään kokeessa. Samalla saisi myös nuuhkaisun alasta.”

Pitkää ennakkovalmistautumista vaativista kokeista on pyritty luopumaan jo aiemmin, eikä tarkoituksena ole tuoda laajoja ennakkomateriaaleja takaisin. Laajoihin ennakkomateriaaleihin liittyy haasteita, joita on avattu esimerkiksi Murron (2023) tutkimuksessa.

Keskustelut siitä, mihin tulevat valintakokeet perustuvat (ennakkomateriaali, kokeessa jaettava aineisto, tiettyä lukion oppimäärää vastaavat taidot) ovat vielä kesken. Näitä keskusteluja jatketaan viikoilla 15 ja 16 koulutusalojen kanssa käytävissä keskusteluissa. Kunkin kokeen jatkovalmistelussa tarkastellaan kriittisesti ennakkomateriaalien tarvetta, samoin kuin lukiokursseihin perustuvan kokeen problematiikkaa, jotta valintakoeväylä tarjoaa aidon mahdollisuuden erilaisista taustoista tuleville hakijoille.

Valintakoekokonaisuutta valmistelevassa valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmässä on mukana opiskelijoiden edustaja.

Kokeen kesto ja eriytyvät osiot

”Montako eriytyvää osaa hakija ehtii tehdä yhtenä koepäivänä? Ovatko hakijat yhdenvertaisessa asemassa, jos hakijoilla on eri määrä eriytyviä osia?”

Hakijalla tulee olla mahdollisuus tehdä kaikkien hakukohteidensa valintakokeet kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi eriytyvien osioiden määrää on tarpeen rajata vain välttämättömiin, ettei lopputuloksena ole niin monta eriytyvää osiota, että hakija ei käytännössä ehtisi tehdä kaikkien hakukohteidensa kaikkia osioita. Teknisesti osiokohtaisia suoritusaikoja on mahdollista rajata siten, että jokaisella hakijalla on sama suoritusaika per koeosio (ellei hakijalle ole myönnetty yksilöllisinä järjestelyinä lisäaikaa). Näin samaan hakukohteeseen hakevat hakijat ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa.

Uudet valintakokeet ylioppilaskokeisiin verrattuna

”Miten uudet kokeet eroaisivat ylioppilaskokeiden perusajatuksesta (muuten kuin testaamalla yo-kokeita huonommin kirjoittamistaitoja)? Eli millä myönteisellä tavalla ne eroaisivat ylioppilaiskokeista, jotka jo testaavat varsin hyvin yleistä soveltuvuutta? Eivätkö todistusvalinta ja suunnitellut valintakokeet ole menetelmällisesti hyvinkin lähellä toisiaan?”

Hakijoilta testataan valintakokeissa yliopisto-opinnoissa kullekin alalle oleellisia geneerisiä taitoja sekä alaan liittyvää osaamista, jota uusilla opiskelijoilla tulee olla, jotta he pystyvät omaksumaan opinnoissa opetettavia asioita. Valintakoekokonaisuuden luonnostelussa (hankkeen tilaamassa tutkimuksessa sekä hankkeen työpajoissa) on selvitetty, millä aloilla nämä taidot ja osaaminen ovat riittävän samankaltaisia, jotta niille voidaan tehdä yhteinen valintakoe.

Tietyillä aloilla yliopisto-opinnot lähtevät siitä oletuksesta, että uusilla opiskelijoilla on tietyt pohjataidot jostain oppiaineesta (esim. biologiasta). Näissäkään tapauksissa tarkoituksena ei ole toistaa kyseisen oppiaineen ylioppilaskoetta, vaan mitata esimerkiksi hakijoiden valmiutta soveltaa sellaista tietoa, jonka omaksuminen ja soveltaminen edellyttää määriteltyjä pohjataitoja (esim. biologian perusymmärrystä).

Niillä aloilla, joilla ei vaadita tietyn oppiaineen pohjaosaamista, mitataan kokeessa mukana olevien alojen kannalta relevantteja valmiuksia. Esimerkiksi kasvatusalalla on jo pitkään ollut tämän tyyppinen koe.

Aikataulu

”Miksi uusia valintakokeita ei oteta käyttöön samanaikaisesti todistusvalinnan pisteytysuudistuksen kanssa, eli vasta 2026?”

Aikataulusta on julkaistu maaliskuun alussa pidempi blogipostaus. Todistusvalinnan osalta pisteytys päätettiin ottaa käyttöön vasta kolme vuotta päätöksen jälkeen, jotta lukionsa aloittavilla on jo lukion ainevalintoja tehdessään tiedossa, miten heidän todistuksensa tulevaisuudessa pisteytetään. Valintakokeiden osalta tällaista valmistautumisaikaa ei tarvita, sillä valintakokeisiin ei ole suunniteltu sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät muutoksia hakijan toisen asteen ainevalintoihin.

Valintauudistusten vaikutukset yliopistoissa

Webinaarin Q&A:ssa käytiin keskustelua myös siitä, mitä vaikutuksia valintakoeuudistuksilla saattaa olla yliopisto-opintojen näkökulmasta. Vaikka kyseessä ei ollut varsinainen kysymys, on tätä keskustelua tärkeä käydä.

” Alakohtainen erikoisuus ja profiloituminen – seikkoja, joita yliopistoilta jatkuvasti odotetaan – tulee katoamaan ainakin tällä tasolla. Parempi ymmärrys tieteenalasta, joka on välittynyt pääsykokeesta jää nyt saavuttamatta mikä ei välttämättä tue tavoitetta nopeampaan ”opiskelija-aineksen läpivirtaamaan”.”

”Kommentti tai oma tulkintani: tällä hankkeella pyritään yksinkertaisesti saamaan aikaisempaa isompi määrä nuoria aikaisempaa varhaisemmin korkeakouluopintoihin kiinni. Opiskelijan valmiuksien/motivaation sekä alakohtaisen erikoistumisen vaatimusten välinen ”kohtaanto” tulee väistämättä heikkenemään. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinnittyminen opintoihin ja alakohtaisen identiteetin vahvistuminen on aikaisempaa selvemmin hakukohteiden itsensä vastuulla. Tämä voi tietysti johtaa kandipolun alun ohjauskäytäntöjen laadun kehittymiseen, mutta realismia on se, että uudistus tulee yhdessä todistusvalinnan uudistusten kanssa entisestään lisäämään yliopistojen kandipolun alun ohjausresurssien tarvetta.”

”Tuo ohjausresurssien tarpeen todennäköinen kasvu on äärimmäisen tärkeä huomio! Valintakoeuudistusta ei voi tehdä ”pullossa”, ajattelematta sen seurauksia opintojen edetessä. Kuvauksen pohjalta tuntuu myös siltä, että maisteriopintoihin tulee paljon intensiivisemmin sitten erikoistumista omaan tieteenalaan, kun sitä ei aiemmin tule. Pakko miettiä miten se vaikuttaa ohjaukseen ja maisteritutkielmien syventymisen tasoon.”

Todistusvalinta on muuttanut siirtymää yliopistoon, kun valtaosa ei osallistu valintakokeeseen. Eri valintatavoilla valituilla tulisi olla samat mahdollisuudet tutustua alaan ja sen erityispiirteisiin jo ennen hakuvaihetta. Valintakoe on tähän tutustuttamiseen liian myöhäinen ajankohta, kun hakija on jo lukinnut hakulomakkeelleen hakukohteet ja sitovan prioriteettijärjestyksen. Yliopistoissa olisi tärkeää tukea siirtymää korkeakoulutukseen sekä kiinnostuksen ja motivaation kehittymistä erityisesti opintojen alkuvaiheessa (Kleemola ym., 2024). Opintoihin ja yliopistoyhteisöön kiinnittymiseen on tärkeä kiinnittää huomiota etenkin ensimmäisen opintovuoden aikana (esim. Korhonen ym., 2019), valintatavasta riippumatta.

”Kiinnostaisi tietää, mitä riskinarviointia tässä vaiheessa on tehty. Mitä jos uudistuksesta tuleekin ihan katastrofi?”

Valintakoeyhteistöitä on ollut olemassa monilla yliopistoaloilla jo pitkään, ja esimerkiksi Åbo Akademin useimpiin koulutusohjelmiin on jo muutaman vuoden ajan valittu opiskelijat yhdellä yhteisellä kokeella, samoin kuin ammattikorkeakouluihin. Tässä uudistuksessa ei siis olla keksimässä täysin uudenlaista tapaa järjestää valintakokeet. Uutta on kuitenkin se, että siirtymä yhteisiin valintakokeisiin tehdään nyt koordinoidusti ja yhtäaikaisesti, kokonaisuutta katsoen. On selvää, että uudistuksen vaikutuksia on tarkasteltava ja mahdollisiin valuvikoihin reagoitava, jos niitä tulevaisuudessa ilmenee.

Photo by Patrick Fore on Unsplash

Yliopistojen valintakokeet uudistuvat 2025 – luonnos uudesta valintakoekokonaisuudesta nyt käsittelyssä yliopistoissa

Jatkossa samalla valintakokeella voi hakea useammalle eri koulutusalalle ja eri yliopistoihin. Uudistuksen myötä valintakokeiden määrä vähenee merkittävästi. Tämä mahdollistaa valintojen aikataulun väljentämisen niin, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitse valmistautua valintakokeisiin.

Valintakokeet ovat yliopistoille merkittävä tapa valita opiskelijoita. Valintakoeuudistuksella halutaan selkeyttää valintakokeiden roolia todistusvalinnan rinnalla. Siinä missä todistusvalinta mittaa hakijoiden menestystä ylioppilaskokeissa, pystytään valintakokeissa painottamaan akateemisten opiskeluvalmiuksien lisäksi kunkin koulutusalan kannalta oleellisia geneerisiä taitoja sekä alaan liittyvää osaamista.

–  Valintakoeuudistuksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on antaa hakijoille tosiasiallinen mahdollisuus hakea useampaan eri yliopistoon ja eri koulutusalalle. Uudistuksen toivotaan myös vähentävän nuorten kokemaa kuormitusta, kun jatkossa ei tarvitse valmistautua ja osallistua useampaan eri kokeeseen, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja Sutela kertoo.

Valintakokeiden suuren määrän takia kokeita joudutaan tällä hetkellä järjestämään samanaikaisesti, eikä kaikkia todistusvalinnan tuloksia pystytä julkaisemaan ennen kokeiden pitämistä. Uudistuksen myötä valintakokeet tullaan järjestämään hieman nykyistä myöhemmin, kukin omana ajankohtanaan.

–  Valintakokeiden ajankohdan myöhäistäminen mahdollistaa sen, että hakijat saavat kaikkien hakukohteidensa todistusvalinnan tulokset ennen valintakokeita, Marja Sutela sanoo.

Valintakoeuudistus laajentaa yhteistyötä uusille koulutusaloille

Yliopistoissa nyt käsittelyssä oleva luonnos uudesta valintakoekokonaisuudesta vähentäisi valintakokeiden määrää noin 120 valintakokeesta yhdeksään valintakokeeseen vuonna 2025. Uudistus koskee korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten vuoden 2025 kirjallisia valintakokeita. Uudistuksella ei ole vaikutuksia soveltuvuuskokeisiin, joita käytetään muun muassa opettajankoulutuksissa.

Jokaisessa valintakokeessa on luonnoksen mukaan yhteinen koeosio kaikille hakijoille. Tässä koeosiossa mitataan sellaista osaamista ja valmiuksia, jotka ovat keskeisiä kaikille kokeessa mukana oleville koulutusaloille. Sen lisäksi osassa kokeita on vain tiettyjen alojen hakijoille suunnattuja koeosioita, joissa mitataan näiden koulutusalojen opinnoissa tarvittavia valmiuksia. Hakijan suoritettavaksi tulevat koeosiot määräytyvät sen mukaan, mille koulutusaloille hän on hakenut.

–  Uudistuksesta saadaan maistiaisia jo nyt käynnissä alkavan korkeakoulujen kevään 2024 toisen yhteishaun yhteydessä, kun yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden sekä terveys- ja hoitotieteiden aloilla nähdään tänä vuonna uusia yliopistojen yhteisiä valintakokeita. Yhteistyö tulee kuitenkin merkittävästi laajenemaan vielä näidenkin koulutusalojen osalta vuoden 2025 opiskelijavalinnoissa, Marja Sutela jatkaa.

Monilla aloilla, kuten tekniikalla ja kasvatustieteillä, on jo vuosikymmenien kokemukset laajoista yliopistojen yhteisistä valintakokeista. Näiden kokemusten mukaan yhteiset valintakokeet toimivat hyvin sekä hakijoiden että yliopistojen näkökulmasta.

Taustaa ja jatkoaskeleet

Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta. Hankkeen ensimmäinen vaihe tuli päätökseen vuoden 2023 syksyllä, kun yliopistot julkaisivat uuden todistusvalinnan pisteytyksen vuodelle 2026.

Luonnos uusista valintakoekokonaisuuksista on avoimella kommentointikierroksella Otakantaa.fi-palvelussa 25.4. saakka. Kommentointikierroksen pohjalta yliopistot kehittävät uusien valintakokeiden kokonaisuutta edelleen koulutusalojen välisessä yhteistyössä.

Unifin koulutusvararehtorit antavat esityksen uudesta valintakoekonaisuudesta tämän kesän alussa. Yliopistot päättävät ja julkaisevat korkeakoulujen kevään 2025 toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten valintaperusteet, mukaan lukien tarkemmat tiedot valintakokeista, Opintopolku.fi-palvelussa vuoden 2024 lokakuun loppuun mennessä.

Photo by Janita Sumeiko on Unsplash

Luonnos valintakoeuudistuksesta julkaistaan 21.3.

Luonnosta valintakokeiden uudesta kokonaisuudesta on valmisteltu viime kuukausien aikana koulutusalojen välisissä yhteistyötapaamisissa sekä viimeisimpänä kuluvalla viikolla sekä hankkeen ohjausryhmässä että valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmässä. Luonnos on nyt valmistumassa vaiheeseen, jossa se on mielekästä julkaista laajalle kommenttikierrokselle.

Seuraava vaihe on luonnoksen esittely torstaina 21.3. järjestettävässä webinaarissa. Ilmoittautuminen on vielä avoinna, ja tilaisuudesta tulee myös tallenne. Tämän jälkeen luonnosta voi kommentoida Otakantaa.fi -palvelussa 25.4. asti. Kommenttien perusteella malliin tehdään tarvittavat muutokset. Koulutusvararehtorit antavat yliopistoille esityksen uudesta valintakokeiden kokonaisuudesta touko-kesäkuun vaihteessa.

Photo by Kelly Sikkema on Unsplash

Uudet valintakokeet keväällä 2025, tuleeko tämä liian pian?

Yliopistojen valintakokeiden kokonaisuus on muutoksen edessä, kun jo ensi vuoden keväällä käytössä on huomattavasti pienempi määrä valintakokeita. Aikataulu on herättänyt jonkin verran kysymyksiä siitä, ehditäänkö näinkin lyhyessä ajassa löytää riittävä yhteisymmärrys siitä, millaisia yhteiset valintakokeet olisivat sekä laatia laadukkaat ja erottelevat valintakokeet, ilman että ensi kevään hakijoita kuormitetaan tarpeettomasti.

Valintakokeiden määrässä tapahtuva muutos on suuri, mutta siihen on valmistauduttu koko hankkeen ajan. Tavoitteet on kirkastettu ja niitä kohti kulkeminen on aloitettu jo pari vuotta sitten, jolloin käynnistettiin myös valintakokeisiin liittyvä tutkimustyö (linkki tutkimusraporttiin). Useilla aloilla on jo hyvissä ajoin alettu myös pohtia, miten valintakoeyhteistyö olisi mahdollista. Hankkeen vetämät keskustelut on käynnistetty hankkeen webinaareissa, ja keskustelua on jatkettu syksyn -23 teematyöpajoissa sekä kuluvan kevään aikana käydyissä yhteistyötapaamisissa. Tämän lisäksi keskusteluja on käyty hankkeen tuottamien materiaalien pohjalta yliopistojen sisäisissä keskusteluissa sekä nykyisten valintakoeyhteistöiden tapaamisissa. Matkan varrella ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka estäisi kehittämistyötä etenemästä suunnitellussa aikataulussa.

Miten yliopistoissa ehditään valmistella uudet kokeet?

Valintakoeyhteistyöt eivät ole uusi keksintö, vaan yhteistyötä on tehty jo vuosia, joissain tapauksissa jopa vuosikymmeniä. Viime vuosien valintauudistuksista erityisesti pitkää ennakkovalmistautumista vaativista valintakokeista luopuminen on lisännyt yhteistyön tekemistä entisestään. Kaikki nykyiset yhteistyöt löytyvät yliopistovalinnat.fi -sivuilta. Yliopistoissa on jo paljon kokemusta yhteisten kokeiden tekemisestä ja tätä kokemusta hyödynnetään uusien kokeiden laatimisessa.

Eri koulutusalojen akateemisista asiantuntijoista koostuvia valintakoetyöryhmiä aletaan koota heti kun uusi kokonaisuus on selvillä. Näin kokeiden laatiminen päästään aloittamaan heti syyslukukauden alussa, kuten valintakoeyhteistöissä tähänkin asti on toimittu. Näin kokeiden laatimiselle jää aikaa useampi kuukausi. Koetyöryhmien kokoamisessa on pidettävä huolta siitä, että kaikissa työryhmissä on mukana kokeneita valintakokeiden laatijoita, jolloin kokeet valmistuvat aikataulussa seuraavaa kevättä varten.

Osaavan akateemisen henkilöstön lisäksi yhteisten kokeiden laatiminen ja toteuttaminen vaatii asiantuntevaa hallinnollista koordinaatiota. Jokaiselle kokeelle tulee koordinaattori, joka tekee työtään tiiviissä yhteistyössä muiden koordinaattoreiden kanssa.

Hakijoiden mahdollisuus valmistautua

Valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmän jäsen totesi alkuvuoden kokouksessa oivaltavasti, miten odotamme tulevaisuudelta helposti sellaista varmuutta, jota edes nykyhetki ei meille tarjoa. Hakijanäkökulma on tärkeä pitää mielessä koko kehittämistyön ajan, mutta helposti unohdamme, ettei edes nykyisiä valintakokeita ole lyöty lukkoon vuosiksi eteenpäin, vaan tähänkin asti hakijat ovat saaneet valintaperusteet tietoonsa vasta hakuaikaa edeltävänä syksynä. Muutoksia on siis voinut tulla nopealla aikataululla, ilman että niistä on annettu ennakkoon tarkempaa tietoa.

Nyt tehtävästä uudistuksesta, sen aikataulusta ja tavoitteista on viestitty erityisesti toisen asteen opinto-ohjaajille ja heidän kauttaan hakijoille jo hankkeen alusta eli keväästä 2022 lähtien. Media on uutisoinut yleisellä tasolla valintakokeisiin tulevista muutoksista ensimmäisen kerran jo vuoden 2021 lopulla (esim. Yle 16.11.2021).

Syyskuussa julkaistiin blogipostaus Lukiolaisten ohjaus valintojen muuttuvassa maailmassa siitä, miten toisen asteen opiskelijat ja opinto-ohjaajat voivat valmistautua opiskelijavalinnoissa tapahtuviin muutoksiin. Postauksen yhteenvetona voisi todeta, että yhteiset valintakokeet eivät muuta tiettyjä periaatteita: Niillä aloilla, joilla tieto on kumuloituvaa, täytyy hakijalla olla tietyt tiedot ja taidot ennen opintojen alkamista. Toisaalta yleiset korkeakouluvalmiudet ovat tärkeitä alalla kuin alalla.

 

Photo by Tamanna Rumee on Unsplash