Todistusvalinnan pisteytysluonnos julkaistiin perjantaina 31.3. Tiistaina 4.4. pidetyssä webinaarissa kuvattiin pisteytyluonnoksen työstämisen prosessi, sekä esiteltiin pisteytysluonnos perusteluineen. Tähän postaukseen on poimittu vastattavaksi Q&A:ssa esitettyjä kysymyksiä.
”Voiko taulukoiden koulutusalajaotteluun toivoa vielä tässä vaiheessa muutosta?”
Ehdottomasti voi. Lausuntokierros on käynnissä Otakantaa-palvelussa 21.4. saakka, ja kaikki muutosehdotukset perusteluineen pyydetään antamaan lausuntona, jotta ne tulevat huomioiduksi varsinaista pisteytysesitystä laadittaessa.
”Astuuko muutos voimaan samanaikaisesti kaikille vai onko siirtymäaika aiemmin yo-tutkinnon suorittaneille?”
Uusi todistusvalinnan pisteytys otetaan käyttöön vuonna 2026, eikä aiemmin ylioppilastutkinnon suorittaneille ole erillistä siirtymäaikaa.
”Miten ammattikoululaisten mahdollisuudet hakeutua yliopistoihin on huomioitu?”
Jatkossakin yliopistoon valitaan suuri määrä opiskelijoita myös muilla valintatavoilla (esim. valintakokeilla), jotka ovat avoinna myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille.
”Harkittiinko reaalin suhteen mallia, jossa pistemäärä olisi aineen laajuus * arvosana, jolloin pitkän aineen suorittamisesta edelleen palkittaisiin, mutta vaihtoehtona olisi nykyisestä poiketen yhdistää useamman lyhyen aineen pisteet.”
Reaaliaineiden pisteyttämiseksi on pohdittu erilaisia malleja. Sellaisissa malleissa, joissa lukiolainen voi saada saman pistemäärän joko yhdestä laajemmasta aineesta tai useammasta suppeammasta aineesta, on joitain ongelmia. Ensinnäkin tällainen malli on lukiolaisen näkökulmasta hankalammin hahmotettava. Toisekseen malli saattaisi kannustaa taktikoimaan ja tekemään ainevalintoja kurssimäärien pohjalta. Pisteytysluonnoksessa on pyritty selkeään kokonaisuuteen, jossa lukiolaisen ei tarvitse taktikoida, vaan hän voi valita oppiaineet oman kiinnostuksensa mukaisesti.
”Onko reaaliaineiden muutoksessa uhkana, että oppimäärien suorittaminen valikoituu entistä vahvemmin sen mukaan, mihin opiskelija lukion jälkeen tähtää, ts. opiskelijoiden on aiemmin tiedettävä, mihin haluaa?”
Pisteytysluonnoksessa on pyritty siihen, että lukiolaisen ei tarvitsisi tietää jatko-opintosuunnitelmiaan vielä lukion alkuvaiheessa. Luonnoksessa suurella osalla aloista reaaliaineet on jaettu kahteen eri luokkaan siten, että alan kannalta keskeisemmät reaaliaineet tuottavat enemmän pisteitä. Piste-ero enemmän ja vähemmän tuottavien reaaliaineiden välillä on kuitenkin kohtuullinen, joten vaikka lukiolainen olisi valinnut hakukohteensa kannalta vähemmän pisteitä tuottavan reaaliaineen, voi hän silti tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa. On hyvä muistaa, että lähes millään alalla ei tarvitse päästä lähellekään maksimipisteitä tullakseen hyväksytyksi todistusvalinnassa, vaan hyvä suoritus riittää. Kuten pisteytysluonnoksessakin todetaan, on syytä olettaa, että lukiolainen valitsee melko luontaisesti hakemansa alan kannalta ns. oikeat aineet, jos hän saa tehdä lukion ainevalinnat sekä jatko-opintosuunnitelmansa oman kiinnostuksensa mukaisesti.
”Edelleen herättää ajatuksia siitä, että pitkä kieli ja lyhyt matematiikka tuottavat samat pisteet. Onko tälle jokin perustelu?”
Pisteytysluonnoksessa suurin osa L-arvosanan pisteistä määräytyy nykyisen pisteytyksen mukaisesti. Tästä logiikasta on poikettu joidenkin oppiaineiden kohdalla, mutta poikkeamat on perusteltu pisteytysluonnoksessa. Esimerkiksi pitkän vieraan kielen ja lyhyen matematiikan laudaturin tuottamat pistemäärät ovat samat kuin nykyisessä pisteytysmallissa, eikä tämän muuttamiselle ole nähty tarvetta. Pitkän kielen ja lyhyen matematiikan välisen piste-eron ei nähdä ohjaavan valintoja, sillä nämä valinnat eivät ole toisiaan poissulkevia, toisin kuin esimerkiksi valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.
”Onko tehty sellaisia simulaatioita, joissa on analysoitu nykyisen pisteytysmallin tuomat käyttäytymismuutokset ja sen pohjalta mallinnettu käyttäytymismuutoksia uudelle pisteytystaulukolle?”
Tällaisia simulaatiotuloksia ei valitettavasti ole ollut käytettävissä pisteytysluonnosta laadittaessa.
”Aikovatko yliopistot muokata myös valintakokeitaan niin että niissä ei ole ristiriitaa todistusvalinnan kanssa. Esimerkkinä lääketiede: jos psykologiasta saa saman verran pisteitä kuin fysiikasta se saattaa kannustaa opiskelemaan psykologiaa fysiikan sijasta. Tässä opiskelija saattaa tehdä karhunpalveluksen itselleen, jos ei pääsekään todistusvalinnalla sisään. Onko tarkoitus muuttaa lääketieteen valintakoevaatimuksia myös?”
Todistusvalinnan lisäksi myös valintakokeita ollaan kehittämässä, mutta tämä työ on vasta alkamassa. Vielä ei siis ole käsitystä siitä, mitä tämä yksittäisten alojen, kuten lääketieteen osalta tarkoittaa. Opiskelijavalinnat ovat kuitenkin kokonaisuus, jossa eri valintaväylät täydentävät toisiaan, joten valintakokeiden kehittämistyössä on tärkeä huomioida myös todistusvalinta.
Photo by Ana Municio on Unsplash