Lukuvuosi 2023–24 on käynnistynyt jo tovi sitten. Kymmenet tuhannet uudet opiskelijat ovat aloittaneet lukiotaipaleensa ympäri Suomea, ja pohtivat, mitä valinnaisia opintoja tulisivat lukion aikana suorittamaan. Samaan aikaan kymmenet tuhannet lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tekevät lopullisia päätöksiä siitä, mitä ylioppilaskokeita tulisivat kirjoittamaan. Viimeistään lukion loppuvaiheilla kukin joutuu miettimään, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Näiden pohdintojen lisäksi monia myös varmasti mietityttää, miten yliopistojen opiskelijavalintojen muuttuminen vaikuttaa omiin suunnitelmiin.
Vuonna 2026 käyttöön otettava todistusvalinnan pisteytys on nyt julkaistu yliopistovalinnat.fi-sivustolla. Muilta osin valintaperusteet julkaistaan Opintopolussa aina hakukierrosta edeltävänä syksynä. Vaikka monilta osin valintaperusteet ovatkin usein pysyneet hakukierroksesta toiseen hyvin samanlaisina, ovat muutokset aina mahdollisia.
Yliopistojen valintakokeita ollaan parhaillaan kehittämässä vuodelle 2025. Tavoitteena on vähentää valintakokeita siten, että yhdellä kokeella voi jatkossa hakea entistä useammalle alalle ja entistä useampaan yliopistoon. Näin ollen kaikkiin nykyisiin valintakokeisiin voi tulla isojakin muutoksia. Vuoden 2025 valintakokeiden tarkemmat tiedot julkaistaan valintaperusteiden yhteydessä syksyllä 2024. Valintakokeiden kehittämisestä tiedotetaan kuitenkin työn edetessä, ja on todennäköistä, että jo ensi kesänä pystymme antamaan enemmän tietoa siitä, miltä valintakokeet tulevat vuonna 2025 näyttämään.
Miten sitten lukiolaisen pitäisi tulkita ylioppilastodistuksen pisteytykseen tehtyjä muutoksia? Entä miten lukiolainen voi ennakoida valintakokeisiin tulevia muutoksia?
Yliopistojen viesti lukiolaisille on, että lukion valinnaisina opintoina kannattaa opiskella sitä, mikä itseä eniten kiinnostaa. Samat kiinnostuksen kohteet ohjaavat myös sitä, minkä alan opintoihin nuori pyrkii lukion jälkeen, joten on todennäköistä, että oman kiinnostuksen mukaan tehdyt lukio-opinnot antavat sen alan kannalta keskeistä osaamista, jolle nuori päätyy hakemaan. Tällaisesta osaamisesta on hyötyä niin todistusvalinnassa, valintakokeeseen valmistautuessa kuin itse opinnoissakin. Itseä kiinnostavista aineista on myös helpompaa kirjoittaa hyvä arvosana ja näin varmistaa parhaat mahdolliset todistuspisteet. Lisäksi kaikkien kannattaa lukiossa panostaa äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun (mukaan lukien S2- ja R2-oppimäärät), sillä kaikilla aloilla tarvitaan kyseisen oppiaineen antamia geneerisiä taitoja.
Tietoa uusista valintakokeista tulee verrattain myöhään, mutta lukiolaisen ei kannata huolestua. Hakijalle uusien valintakokeiden kokonaisuus tulee näkymään eniten siten, että hän voi hakea useampaan eri hakukohteeseen – ja jopa eri aloille – samalla valintakokeella. Yliopistot ovat useilla aloilla luopuneet jo vuosia sitten pitkää valmistautumista vaativista valintakokeista, eivätkä uudet valintakokeet tuo pitkän valmistautumisen valintakokeita takaisin, vaan ennakkomateriaalien määrä tullee ennemminkin vähentymään entisestään.
Opetus yliopistoissa lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että uusilla opiskelijoilla on tietyt valmiudet alan opintoihin. Valmiuksilla tarkoitetaan osaamista, joka on hankittu jo toisen asteen opintojen aikana. Osalla aloista valmiudet liittyvät enemmän geneeriseen osaamiseen, kun taas osalla aloista vaaditaan, että uusilla opiskelijoilla on alan opintojen kannalta keskeistä substanssiosaamista. Esimerkiksi monissa vieraiden kielten koulutuksissa uusilta opiskelijoilta odotetaan tietyn tasoista kielen osaamista ennalta. Substanssiosaamisen tarve korostuu myös luonnontieteellisillä aloilla, joilla osaaminen on luonteeltaan kumulatiivista. Näitä valmiuksia yliopistot mittaavat opiskelijavalinnoissa – niin todistusvalinnassa kuin valintakokeissakin – nyt ja tulevaisuudessa.
Photo by Hans-Peter Gauster on Unsplash
Yksi vastaus artikkeliin “Lukiolaisten ohjaus valintojen muuttuvassa maailmassa”