Yliopistojen valintakokeet uudistuvat 2025 – luonnos uudesta valintakoekokonaisuudesta nyt käsittelyssä yliopistoissa

Jatkossa samalla valintakokeella voi hakea useammalle eri koulutusalalle ja eri yliopistoihin. Uudistuksen myötä valintakokeiden määrä vähenee merkittävästi. Tämä mahdollistaa valintojen aikataulun väljentämisen niin, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitse valmistautua valintakokeisiin.

Valintakokeet ovat yliopistoille merkittävä tapa valita opiskelijoita. Valintakoeuudistuksella halutaan selkeyttää valintakokeiden roolia todistusvalinnan rinnalla. Siinä missä todistusvalinta mittaa hakijoiden menestystä ylioppilaskokeissa, pystytään valintakokeissa painottamaan akateemisten opiskeluvalmiuksien lisäksi kunkin koulutusalan kannalta oleellisia geneerisiä taitoja sekä alaan liittyvää osaamista.

–  Valintakoeuudistuksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on antaa hakijoille tosiasiallinen mahdollisuus hakea useampaan eri yliopistoon ja eri koulutusalalle. Uudistuksen toivotaan myös vähentävän nuorten kokemaa kuormitusta, kun jatkossa ei tarvitse valmistautua ja osallistua useampaan eri kokeeseen, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja Sutela kertoo.

Valintakokeiden suuren määrän takia kokeita joudutaan tällä hetkellä järjestämään samanaikaisesti, eikä kaikkia todistusvalinnan tuloksia pystytä julkaisemaan ennen kokeiden pitämistä. Uudistuksen myötä valintakokeet tullaan järjestämään hieman nykyistä myöhemmin, kukin omana ajankohtanaan.

–  Valintakokeiden ajankohdan myöhäistäminen mahdollistaa sen, että hakijat saavat kaikkien hakukohteidensa todistusvalinnan tulokset ennen valintakokeita, Marja Sutela sanoo.

Valintakoeuudistus laajentaa yhteistyötä uusille koulutusaloille

Yliopistoissa nyt käsittelyssä oleva luonnos uudesta valintakoekokonaisuudesta vähentäisi valintakokeiden määrää noin 120 valintakokeesta yhdeksään valintakokeeseen vuonna 2025. Uudistus koskee korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten vuoden 2025 kirjallisia valintakokeita. Uudistuksella ei ole vaikutuksia soveltuvuuskokeisiin, joita käytetään muun muassa opettajankoulutuksissa.

Jokaisessa valintakokeessa on luonnoksen mukaan yhteinen koeosio kaikille hakijoille. Tässä koeosiossa mitataan sellaista osaamista ja valmiuksia, jotka ovat keskeisiä kaikille kokeessa mukana oleville koulutusaloille. Sen lisäksi osassa kokeita on vain tiettyjen alojen hakijoille suunnattuja koeosioita, joissa mitataan näiden koulutusalojen opinnoissa tarvittavia valmiuksia. Hakijan suoritettavaksi tulevat koeosiot määräytyvät sen mukaan, mille koulutusaloille hän on hakenut.

–  Uudistuksesta saadaan maistiaisia jo nyt käynnissä alkavan korkeakoulujen kevään 2024 toisen yhteishaun yhteydessä, kun yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden sekä terveys- ja hoitotieteiden aloilla nähdään tänä vuonna uusia yliopistojen yhteisiä valintakokeita. Yhteistyö tulee kuitenkin merkittävästi laajenemaan vielä näidenkin koulutusalojen osalta vuoden 2025 opiskelijavalinnoissa, Marja Sutela jatkaa.

Monilla aloilla, kuten tekniikalla ja kasvatustieteillä, on jo vuosikymmenien kokemukset laajoista yliopistojen yhteisistä valintakokeista. Näiden kokemusten mukaan yhteiset valintakokeet toimivat hyvin sekä hakijoiden että yliopistojen näkökulmasta.

Taustaa ja jatkoaskeleet

Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta. Hankkeen ensimmäinen vaihe tuli päätökseen vuoden 2023 syksyllä, kun yliopistot julkaisivat uuden todistusvalinnan pisteytyksen vuodelle 2026.

Luonnos uusista valintakoekokonaisuuksista on avoimella kommentointikierroksella Otakantaa.fi-palvelussa 25.4. saakka. Kommentointikierroksen pohjalta yliopistot kehittävät uusien valintakokeiden kokonaisuutta edelleen koulutusalojen välisessä yhteistyössä.

Unifin koulutusvararehtorit antavat esityksen uudesta valintakoekonaisuudesta tämän kesän alussa. Yliopistot päättävät ja julkaisevat korkeakoulujen kevään 2025 toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten valintaperusteet, mukaan lukien tarkemmat tiedot valintakokeista, Opintopolku.fi-palvelussa vuoden 2024 lokakuun loppuun mennessä.

Photo by Janita Sumeiko on Unsplash

Tiedote kehittämishankkeesta 22.4.2022

Yliopistot kehittävät yhdessä todistusvalintaa ja valintakokeitaan – tavoitteena selkeät ja sujuvat väylät yliopisto-opintoihin

Yliopistot päättävät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta vuonna 2023. Uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026. Tavoitteena on myös lisätä yliopistojen välistä valintakoeyhteistyötä. Hakijoille helpotusta tuo aikataulu-uudistus, jonka tavoitteena on, ettei todistusvalinnalla valittavien tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin.

Yliopistot ovat tunnistaneet tarpeen kehittää opiskelijavalintojaan. Kehittämistyötä tehdään Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta perustetussa hankkeessa, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kehittämiskohteiksi on valittu todistusvalinta ja valintakokeet.

– Koska todistusvalinta ja valintakokeet koskettavat suurinta osaa yliopistoon hakevista, näemme tärkeänä tarkastella näitä valintatapoja kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kehittää sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoavat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo.

Todistusvalintaa kehitetään tutkimustiedon avulla

Vuodesta 2020 alkaen yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Todistusvalinnan käyttöönotto on herättänyt julkista keskustelua ja myös kritiikkiä. Kritiikki on erityisesti kohdistunut siihen, miten eri aineita pisteytetään ja miten todistusvalinta vaikuttaa lukiolaisten jaksamiseen. Aiheesta ei ole olemassa laajaa tutkimustietoa.

– Teemme tutkimuksen todistusvalinnan pisteytyksen toimivuudesta ja kritiikkiä herättäneistä seikoista. Kuulemme myös lukioiden ja lukiolaisten kokemuksia todistusvalinnasta. Tutkimustulosten pohjalta yliopistoille annetaan ehdotus mahdollisista todistusvalinnan pisteytysten muutoksista, Marja-Leena Laakso kertoo.

Hankkeessa selvitetään myös todistusvalinnan pisteytysten vaikutuksia muun muassa lukiolaisten ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja ylioppilaskokeiden uusimiseen. Samalla arvioidaan eri valintakriteerien vaikutusta valituksi tulemiselle sekä todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden opintomenestystä.

Mahdolliset muutokset todistusvalinnan pisteytykseen astuvat voimaan kevään 2026 valinnoissa, ja muutoksista tullaan tiedottamaan vuoden 2023 aikana.

Todistusvalintaan liittyvän tutkimuksen toteuttaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT yhdessä Laboren (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) kanssa. VATT ja Labore ovat toteuttaneet myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen, joka on juuri valmistumassa.

Samalla valintakokeella voi hakea entistä useampaan hakukohteeseen

Yliopistot ovat menestyksekkäästi lisänneet yhteistyötä valintakokeiden järjestämisessä viime vuosina. Yhä useammalla alalla on yhteinen valintakoe, johon osallistumalla hakija voi hakea useaan yliopistoon ja hakukohteeseen. Yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi myös sen, että hakija on voinut osallistua valintakokeeseen itselleen lähimpänä olevassa yliopistossa.

Yliopistojen valintakokeista tehdään hankkeessa laaja sisällöllinen analyysi, jossa tunnistetaan, mitä tietoja ja taitoja eri alojen valintakokeilla mitataan. Lisäksi selvitetään koulutusalojen näkemyksiä valintakokeiden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa.

– Analyysi on ensimmäinen laatuaan tässä mittakaavassa ja tulee toimimaan perustana valintakokeiden sisällölliselle kehittämiselle. Tämä mahdollistaa entistä laajemman valintakoeyhteistyön jatkossa, Laakso kertoo.

Valintakokeisiin liittyvän tutkimuksen toteuttaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus yhdessä Laboren kanssa. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen hakija voi hakea samalla valintakokeella yhä useampaan hakukohteeseen, eikä hakija joudu jakamaan valmistautumisaikaansa monen valintakokeen kesken.

– Tavoitteenamme on, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin. Tätä tavoitetta kohti menemme kehittämällä valintakokeiden sisältöä, lisäämällä valintakoeyhteistyötä eri yliopistojen ja koulutusalojen kesken sekä digitalisoimalla kokeita.

Lisätietoja:
Tanja Juurus
Projektipäällikkö
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke
Puhelin 02941 40963