Kategoria: Uncategorized

Vuodesta 2025 alkaen yliopistoissa on käytössä yhdeksän kansallista valintakoetta, joilla voi hakea useille eri koulutusaloille ja eri yliopistoihin. Samalla valintakokeiden aikataulua väljennetään niin, että todistusvalinnalla valittavien ei jatkossa tarvitse valmistautua ja osallistua valintakokeisiin. 

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n koulutusvararehtorit ovat antaneet yliopistoille päätettäväksi esityksen yliopistojen opiskelijavalinnoissa vuodesta 2025 alkaen käytettävästä valintakoekokonaisuudesta, joka vähentäisi valintakokeiden määrää noin 120 valintakokeesta yhdeksään valintakokeeseen. Yliopistojen koulutukset päättävät valintaperusteissaan kansallisten valintakokeiden käyttämisestä opiskelijavalinnoissaan. Valintaperusteet julkaistaan Opintopolku.fi-palvelussa lokakuun loppuun mennessä.

– Useilla koulutusaloilla on jo pitkä kokemus opiskelijoiden valitsemisesta yhteisillä valintakokeilla. Valintayhteistyö on tutkitusti lisännyt koulutuksellista tasa-arvoa, korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä alueellista liikkuvuutta, Unifin koulutusvararehtoriverkoston puheenjohtaja Marja Sutela kertoo.

Uudistus antaa mahdollisuuden hakea useammalle koulutusalalle

Uudistuksen tavoitteena on vähentää hakijoiden kokemaa kuormitusta, ja antaa hakijoille aito mahdollisuus hakea useammalle eri koulutusalalle ja eri yliopistoon.

–  Hakijan on mahdollista valita hakulomakkeelle kuusi eri hakukohdetta. Käytännössä hakijan on kuitenkin mahdotonta valmistautua ja osallistua jopa kuuteen eri valintakokeeseen. Tähän epäkohtaan yliopistot ovat halunneet uudistuksella puuttua, yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus toteaa.

Koulutusaloja yhdistelevien valintakokeiden myötä yhä useampi hakija voi hakea kaikkiin haluamiinsa koulutuksiin samalla valintakokeella. Jatkossa valintakokeet myös järjestetään niin, ettei samaan aikaan ole montaa eri valintakoetta. Tähän mennessä päällekkäisyyksiä ei ole pystytty välttämään valintakokeiden suuren määrän takia.

Uudistus koskee korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten vuoden 2025 kirjallisia valintakokeita.

Ennakkoon luettavan aineiston määrä vähenee huomattavasti

Uudet kansalliset valintakokeet painottavat hakijoiden kykyä ymmärtää ja soveltaa koetilaisuudessa annettavia aineistoja. Erillisten ennakkomateriaalien määrä vähenee merkittävästi, ja jatkossa ne julkaistaan vain muutama päivä ennen valintakokeita. Näin hakijoiden ei tarvitse aloittaa valintakokeisiin valmistautumista ennen todistusvalinnan tulosten julkaisua. Lukion oppimäärää vastaavia tietoja tietyissä oppiaineissa vaaditaan jatkossakin niiden koulutusalojen valintakokeissa, joissa kyseiset pohjatiedot ovat välttämättömiä opintojen kannalta.

Jokaisessa yhdeksässä valintakokeessa mitataan sellaista osaamista ja valmiuksia, jotka ovat keskeisiä kaikille valintakokeessa mukana oleville koulutusaloille. Sen lisäksi osassa valintakokeita on vain tiettyjen alojen hakijoille suunnattuja koeosioita, joissa mitataan erityisesti näiden koulutusalojen opinnoissa tarvittavia valmiuksia.

Taustaa

Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta.

Luonnos uudesta valintakoekokonaisuudesta oli avoimella kommentointikierroksella 21.3.−25.4.2024 Otakantaa.fi-palvelussa. Kommenttien perusteella yliopistot pitivät luonnosta valintakoekokonaisuudesta pääosin toimivana. Kommenttien sekä koulutusalojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella valintakoekokonaisuuteen tehtiin tarvittavat muutokset.

Uusista kansallisista valintakokeista julkaistaan lisää tietoa yliopistovalinnat.fi-sivustolla sekä Opintopolku.fi-palvelussa lokakuun 2024 loppuun mennessä.

Lisätietoja

Unifin koulutusvararehtorikokouksen esitys uudesta valintakoekokonaisuudesta on nähtävillä tällä blogisivulla.

Photo by Aedrian Salazar on Unsplash

Luonnosta valintakokeiden uudesta kokonaisuudesta on valmisteltu viime kuukausien aikana koulutusalojen välisissä yhteistyötapaamisissa sekä viimeisimpänä kuluvalla viikolla sekä hankkeen ohjausryhmässä että valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmässä. Luonnos on nyt valmistumassa vaiheeseen, jossa se on mielekästä julkaista laajalle kommenttikierrokselle.

Seuraava vaihe on luonnoksen esittely torstaina 21.3. järjestettävässä webinaarissa. Ilmoittautuminen on vielä avoinna, ja tilaisuudesta tulee myös tallenne. Tämän jälkeen luonnosta voi kommentoida Otakantaa.fi -palvelussa 25.4. asti. Kommenttien perusteella malliin tehdään tarvittavat muutokset. Koulutusvararehtorit antavat yliopistoille esityksen uudesta valintakokeiden kokonaisuudesta touko-kesäkuun vaihteessa.

Photo by Kelly Sikkema on Unsplash

Yliopistojen valintakokeiden kokonaisuus on muutoksen edessä, kun jo ensi vuoden keväällä käytössä on huomattavasti pienempi määrä valintakokeita. Aikataulu on herättänyt jonkin verran kysymyksiä siitä, ehditäänkö näinkin lyhyessä ajassa löytää riittävä yhteisymmärrys siitä, millaisia yhteiset valintakokeet olisivat sekä laatia laadukkaat ja erottelevat valintakokeet, ilman että ensi kevään hakijoita kuormitetaan tarpeettomasti.

Valintakokeiden määrässä tapahtuva muutos on suuri, mutta siihen on valmistauduttu koko hankkeen ajan. Tavoitteet on kirkastettu ja niitä kohti kulkeminen on aloitettu jo pari vuotta sitten, jolloin käynnistettiin myös valintakokeisiin liittyvä tutkimustyö (linkki tutkimusraporttiin). Useilla aloilla on jo hyvissä ajoin alettu myös pohtia, miten valintakoeyhteistyö olisi mahdollista. Hankkeen vetämät keskustelut on käynnistetty hankkeen webinaareissa, ja keskustelua on jatkettu syksyn -23 teematyöpajoissa sekä kuluvan kevään aikana käydyissä yhteistyötapaamisissa. Tämän lisäksi keskusteluja on käyty hankkeen tuottamien materiaalien pohjalta yliopistojen sisäisissä keskusteluissa sekä nykyisten valintakoeyhteistöiden tapaamisissa. Matkan varrella ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka estäisi kehittämistyötä etenemästä suunnitellussa aikataulussa.

Miten yliopistoissa ehditään valmistella uudet kokeet?

Valintakoeyhteistyöt eivät ole uusi keksintö, vaan yhteistyötä on tehty jo vuosia, joissain tapauksissa jopa vuosikymmeniä. Viime vuosien valintauudistuksista erityisesti pitkää ennakkovalmistautumista vaativista valintakokeista luopuminen on lisännyt yhteistyön tekemistä entisestään. Kaikki nykyiset yhteistyöt löytyvät yliopistovalinnat.fi -sivuilta. Yliopistoissa on jo paljon kokemusta yhteisten kokeiden tekemisestä ja tätä kokemusta hyödynnetään uusien kokeiden laatimisessa.

Eri koulutusalojen akateemisista asiantuntijoista koostuvia valintakoetyöryhmiä aletaan koota heti kun uusi kokonaisuus on selvillä. Näin kokeiden laatiminen päästään aloittamaan heti syyslukukauden alussa, kuten valintakoeyhteistöissä tähänkin asti on toimittu. Näin kokeiden laatimiselle jää aikaa useampi kuukausi. Koetyöryhmien kokoamisessa on pidettävä huolta siitä, että kaikissa työryhmissä on mukana kokeneita valintakokeiden laatijoita, jolloin kokeet valmistuvat aikataulussa seuraavaa kevättä varten.

Osaavan akateemisen henkilöstön lisäksi yhteisten kokeiden laatiminen ja toteuttaminen vaatii asiantuntevaa hallinnollista koordinaatiota. Jokaiselle kokeelle tulee koordinaattori, joka tekee työtään tiiviissä yhteistyössä muiden koordinaattoreiden kanssa.

Hakijoiden mahdollisuus valmistautua

Valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmän jäsen totesi alkuvuoden kokouksessa oivaltavasti, miten odotamme tulevaisuudelta helposti sellaista varmuutta, jota edes nykyhetki ei meille tarjoa. Hakijanäkökulma on tärkeä pitää mielessä koko kehittämistyön ajan, mutta helposti unohdamme, ettei edes nykyisiä valintakokeita ole lyöty lukkoon vuosiksi eteenpäin, vaan tähänkin asti hakijat ovat saaneet valintaperusteet tietoonsa vasta hakuaikaa edeltävänä syksynä. Muutoksia on siis voinut tulla nopealla aikataululla, ilman että niistä on annettu ennakkoon tarkempaa tietoa.

Nyt tehtävästä uudistuksesta, sen aikataulusta ja tavoitteista on viestitty erityisesti toisen asteen opinto-ohjaajille ja heidän kauttaan hakijoille jo hankkeen alusta eli keväästä 2022 lähtien. Media on uutisoinut yleisellä tasolla valintakokeisiin tulevista muutoksista ensimmäisen kerran jo vuoden 2021 lopulla (esim. Yle 16.11.2021).

Syyskuussa julkaistiin blogipostaus Lukiolaisten ohjaus valintojen muuttuvassa maailmassa siitä, miten toisen asteen opiskelijat ja opinto-ohjaajat voivat valmistautua opiskelijavalinnoissa tapahtuviin muutoksiin. Postauksen yhteenvetona voisi todeta, että yhteiset valintakokeet eivät muuta tiettyjä periaatteita: Niillä aloilla, joilla tieto on kumuloituvaa, täytyy hakijalla olla tietyt tiedot ja taidot ennen opintojen alkamista. Toisaalta yleiset korkeakouluvalmiudet ovat tärkeitä alalla kuin alalla.

Photo by Tamanna Rumee on Unsplash

Yliopistoissa käyty sisäisiä keskusteluja valintakokeiden kehittämisestä

Yliopistoille toimitettiin tammikuussa materiaali, jonka pohjalta yliopistojen ja alojen sisällä on käyty keskusteluja valintakokeiden kehittämisestä sekä uusista valintakokeista. Materiaalissa on esiteltynä ensimmäinen malli uudesta valintakoekokonaisuudesta. Valintakoemallia jatkotyöstetään keskusteluissa esiin nousseiden kommenttien ja muutosehdotusten perusteella.

Valintakoeyhteistyötapaamiset

Syksyllä 2023 järjestettiin teematyöpajat, joissa aloitettiin keskustelu siitä, mitä valintakokeen tulisi kullakin alalla mitata. Näiden teematyöpajojen pohjalta on työstetty nyt keskustelutettuna ollut ensimmäinen malli valintakokeiden kokonaisuudesta.

Helmikuun aikana järjestetään koulutusten vastuuhenkilöille suunnatut tapaamiset, joiden tarkoituksena on saavuttaa yhteisymmärrys siitä, minkä alojen kesken aletaan työstää yhteistä valintakoetta. Tapaamisiin kutsutut alat ja ajankohdat löytyvät tältä blogin sivulta. Osalla aloista järjestetään jatkotapaamisia maaliskuun aikana.

Valintakoewebinaari 21.3. klo 9–11 (Zoom)

Webinaarissa esitellään tutkimuksen, syksyn teematyöpajojen sekä kevään keskustelujen ja valintakoetapaamisten pohjalta valmisteltu luonnos valintakokeiden kokonaisuudesta. Lisäksi kuullaan kommenttipuheenvuoroja opiskelijoilta sekä akateemiselta henkilöstöltä.

Webinaarin jälkeen yliopistoilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus kommentoida luonnosta Otakantaa.fi-palvelussa.

Ilmoittautuminen on avoinna 20.3. asti. Ohjelma, ilmoittautumislinkki ja webinaarin jälkeen myös tallenne löytyvät hankkeen tältä blogin sivulta.

Ajankohtaista viestinnästä

Helsingin Sanomat julkaisi 30.1. jutun Pistekikkailusta tehdään loppu lukioissa: Näin yliopistojen todistusvalinta muuttuu. Artikkelia varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laaksoa, joka toimi todistusvalinnan kehittämisen aikaan puheenjohtajana hankkeen ohjausryhmässä, Unifin koulutusvararehtorikokouksessa sekä todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmässä.

Photo by Aaron Burden on Unsplash

Lukuvuosi 2023–24 on käynnistynyt jo tovi sitten. Kymmenet tuhannet uudet opiskelijat ovat aloittaneet lukiotaipaleensa ympäri Suomea, ja pohtivat, mitä valinnaisia opintoja tulisivat lukion aikana suorittamaan. Samaan aikaan kymmenet tuhannet lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tekevät lopullisia päätöksiä siitä, mitä ylioppilaskokeita tulisivat kirjoittamaan. Viimeistään lukion loppuvaiheilla kukin joutuu miettimään, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Näiden pohdintojen lisäksi monia myös varmasti mietityttää, miten yliopistojen opiskelijavalintojen muuttuminen vaikuttaa omiin suunnitelmiin.

Vuonna 2026 käyttöön otettava todistusvalinnan pisteytys on nyt julkaistu yliopistovalinnat.fi-sivustolla. Muilta osin valintaperusteet julkaistaan Opintopolussa aina hakukierrosta edeltävänä syksynä. Vaikka monilta osin valintaperusteet ovatkin usein pysyneet hakukierroksesta toiseen hyvin samanlaisina, ovat muutokset aina mahdollisia.

Yliopistojen valintakokeita ollaan parhaillaan kehittämässä vuodelle 2025. Tavoitteena on vähentää valintakokeita siten, että yhdellä kokeella voi jatkossa hakea entistä useammalle alalle ja entistä useampaan yliopistoon. Näin ollen kaikkiin nykyisiin valintakokeisiin voi tulla isojakin muutoksia. Vuoden 2025 valintakokeiden tarkemmat tiedot julkaistaan valintaperusteiden yhteydessä syksyllä 2024. Valintakokeiden kehittämisestä tiedotetaan kuitenkin työn edetessä, ja on todennäköistä, että jo ensi kesänä pystymme antamaan enemmän tietoa siitä, miltä valintakokeet tulevat vuonna 2025 näyttämään.

Miten sitten lukiolaisen pitäisi tulkita ylioppilastodistuksen pisteytykseen tehtyjä muutoksia? Entä miten lukiolainen voi ennakoida valintakokeisiin tulevia muutoksia?

Yliopistojen viesti lukiolaisille on, että lukion valinnaisina opintoina kannattaa opiskella sitä, mikä itseä eniten kiinnostaa. Samat kiinnostuksen kohteet ohjaavat myös sitä, minkä alan opintoihin nuori pyrkii lukion jälkeen, joten on todennäköistä, että oman kiinnostuksen mukaan tehdyt lukio-opinnot antavat sen alan kannalta keskeistä osaamista, jolle nuori päätyy hakemaan. Tällaisesta osaamisesta on hyötyä niin todistusvalinnassa, valintakokeeseen valmistautuessa kuin itse opinnoissakin. Itseä kiinnostavista aineista on myös helpompaa kirjoittaa hyvä arvosana ja näin varmistaa parhaat mahdolliset todistuspisteet. Lisäksi kaikkien kannattaa lukiossa panostaa äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun (mukaan lukien S2- ja R2-oppimäärät), sillä kaikilla aloilla tarvitaan kyseisen oppiaineen antamia geneerisiä taitoja.

Tietoa uusista valintakokeista tulee verrattain myöhään, mutta lukiolaisen ei kannata huolestua. Hakijalle uusien valintakokeiden kokonaisuus tulee näkymään eniten siten, että hän voi hakea useampaan eri hakukohteeseen – ja jopa eri aloille – samalla valintakokeella. Yliopistot ovat useilla aloilla luopuneet jo vuosia sitten pitkää valmistautumista vaativista valintakokeista, eivätkä uudet valintakokeet tuo pitkän valmistautumisen valintakokeita takaisin, vaan ennakkomateriaalien määrä tullee ennemminkin vähentymään entisestään.

Opetus yliopistoissa lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että uusilla opiskelijoilla on tietyt valmiudet alan opintoihin. Valmiuksilla tarkoitetaan osaamista, joka on hankittu jo toisen asteen opintojen aikana. Osalla aloista valmiudet liittyvät enemmän geneeriseen osaamiseen, kun taas osalla aloista vaaditaan, että uusilla opiskelijoilla on alan opintojen kannalta keskeistä substanssiosaamista. Esimerkiksi monissa vieraiden kielten koulutuksissa uusilta opiskelijoilta odotetaan tietyn tasoista kielen osaamista ennalta. Substanssiosaamisen tarve korostuu myös luonnontieteellisillä aloilla, joilla osaaminen on luonteeltaan kumulatiivista. Näitä valmiuksia yliopistot mittaavat opiskelijavalinnoissa – niin todistusvalinnassa kuin valintakokeissakin – nyt ja tulevaisuudessa.

Photo by Hans-Peter Gauster on Unsplash

Todistusvalinnan pisteytysluonnos julkaistiin perjantaina 31.3. Tiistaina 4.4. pidetyssä webinaarissa kuvattiin pisteytyluonnoksen työstämisen prosessi, sekä esiteltiin pisteytysluonnos perusteluineen. Tähän postaukseen on poimittu vastattavaksi Q&A:ssa esitettyjä kysymyksiä.

”Voiko taulukoiden koulutusalajaotteluun toivoa vielä tässä vaiheessa muutosta?”

Ehdottomasti voi. Lausuntokierros on käynnissä Otakantaa-palvelussa 21.4. saakka, ja kaikki muutosehdotukset perusteluineen pyydetään antamaan lausuntona, jotta ne tulevat huomioiduksi varsinaista pisteytysesitystä laadittaessa.

”Astuuko muutos voimaan samanaikaisesti kaikille vai onko siirtymäaika aiemmin yo-tutkinnon suorittaneille?”

Uusi todistusvalinnan pisteytys otetaan käyttöön vuonna 2026, eikä aiemmin ylioppilastutkinnon suorittaneille ole erillistä siirtymäaikaa.

”Miten ammattikoululaisten mahdollisuudet hakeutua yliopistoihin on huomioitu?”

Jatkossakin yliopistoon valitaan suuri määrä opiskelijoita myös muilla valintatavoilla (esim. valintakokeilla), jotka ovat avoinna myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille.

”Harkittiinko reaalin suhteen mallia, jossa pistemäärä olisi aineen laajuus * arvosana, jolloin pitkän aineen suorittamisesta edelleen palkittaisiin, mutta vaihtoehtona olisi nykyisestä poiketen yhdistää useamman lyhyen aineen pisteet.”

Reaaliaineiden pisteyttämiseksi on pohdittu erilaisia malleja. Sellaisissa malleissa, joissa lukiolainen voi saada saman pistemäärän joko yhdestä laajemmasta aineesta tai useammasta suppeammasta aineesta, on joitain ongelmia. Ensinnäkin tällainen malli on lukiolaisen näkökulmasta hankalammin hahmotettava. Toisekseen malli saattaisi kannustaa taktikoimaan ja tekemään ainevalintoja kurssimäärien pohjalta. Pisteytysluonnoksessa on pyritty selkeään kokonaisuuteen, jossa lukiolaisen ei tarvitse taktikoida, vaan hän voi valita oppiaineet oman kiinnostuksensa mukaisesti.

”Onko reaaliaineiden muutoksessa uhkana, että oppimäärien suorittaminen valikoituu entistä vahvemmin sen mukaan, mihin opiskelija lukion jälkeen tähtää, ts. opiskelijoiden on aiemmin tiedettävä, mihin haluaa?”

Pisteytysluonnoksessa on pyritty siihen, että lukiolaisen ei tarvitsisi tietää jatko-opintosuunnitelmiaan vielä lukion alkuvaiheessa. Luonnoksessa suurella osalla aloista reaaliaineet on jaettu kahteen eri luokkaan siten, että alan kannalta keskeisemmät reaaliaineet tuottavat enemmän pisteitä. Piste-ero enemmän ja vähemmän tuottavien reaaliaineiden välillä on kuitenkin kohtuullinen, joten vaikka lukiolainen olisi valinnut hakukohteensa kannalta vähemmän pisteitä tuottavan reaaliaineen, voi hän silti tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa. On hyvä muistaa, että lähes millään alalla ei tarvitse päästä lähellekään maksimipisteitä tullakseen hyväksytyksi todistusvalinnassa, vaan hyvä suoritus riittää. Kuten pisteytysluonnoksessakin todetaan, on syytä olettaa, että lukiolainen valitsee melko luontaisesti hakemansa alan kannalta ns. oikeat aineet, jos hän saa tehdä lukion ainevalinnat sekä jatko-opintosuunnitelmansa oman kiinnostuksensa mukaisesti.

”Edelleen herättää ajatuksia siitä, että pitkä kieli ja lyhyt matematiikka tuottavat samat pisteet. Onko tälle jokin perustelu?”

Pisteytysluonnoksessa suurin osa L-arvosanan pisteistä määräytyy nykyisen pisteytyksen mukaisesti. Tästä logiikasta on poikettu joidenkin oppiaineiden kohdalla, mutta poikkeamat on perusteltu pisteytysluonnoksessa. Esimerkiksi pitkän vieraan kielen ja lyhyen matematiikan laudaturin tuottamat pistemäärät ovat samat kuin nykyisessä pisteytysmallissa, eikä tämän muuttamiselle ole nähty tarvetta. Pitkän kielen ja lyhyen matematiikan välisen piste-eron ei nähdä ohjaavan valintoja, sillä nämä valinnat eivät ole toisiaan poissulkevia, toisin kuin esimerkiksi valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.

”Onko tehty sellaisia simulaatioita, joissa on analysoitu nykyisen pisteytysmallin tuomat käyttäytymismuutokset ja sen pohjalta mallinnettu käyttäytymismuutoksia uudelle pisteytystaulukolle?”

Tällaisia simulaatiotuloksia ei valitettavasti ole ollut käytettävissä pisteytysluonnosta laadittaessa.

”Aikovatko yliopistot muokata myös valintakokeitaan niin että niissä ei ole ristiriitaa todistusvalinnan kanssa. Esimerkkinä lääketiede: jos psykologiasta saa saman verran pisteitä kuin fysiikasta se saattaa kannustaa opiskelemaan psykologiaa fysiikan sijasta. Tässä opiskelija saattaa tehdä karhunpalveluksen itselleen, jos ei pääsekään todistusvalinnalla sisään. Onko tarkoitus muuttaa lääketieteen valintakoevaatimuksia myös?”

Todistusvalinnan lisäksi myös valintakokeita ollaan kehittämässä, mutta tämä työ on vasta alkamassa. Vielä ei siis ole käsitystä siitä, mitä tämä yksittäisten alojen, kuten lääketieteen osalta tarkoittaa. Opiskelijavalinnat ovat kuitenkin kokonaisuus, jossa eri valintaväylät täydentävät toisiaan, joten valintakokeiden kehittämistyössä on tärkeä huomioida myös todistusvalinta.

Photo by Ana Municio on Unsplash

Yliopistojen tavoitteena on selkeyttää todistusvalintaa ja varmistaa, etteivät lukion ainevalinnat tarpeettomasti rajaa mahdollisuuksia hakeutua eri aloille. Näin halutaan vähentää lukiolaisten paineita. Todistusvalinnalla valitaan noin puolet uusista yliopisto-opiskelijoista.

Yliopistot kehittävät sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoavat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden.

Todistusvalinnan kehittämisessä otetaan huomioon todistusvalinnan vaikutukset lukio-opintoihin ja lukiolaisten jaksamiseen sekä pyritään välttämään mahdollisia negatiivisia ohjausvaikutuksia. Todistusvalinnan kehittämisessä hyödynnetään laajasti tutkittua tietoa.

–  Kehittämistyön yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on selkeyttää todistusvalintaa vähentämällä pistetaulukoiden määrää sekä vähentää lukiolaisten paineita. Pisteytysluonnoksessa on pyritty siihen, että lukioaikaiset ainevalinnat eivät tarpeettomasti rajaa hakijan mahdollisuuksia hakeutua todistusvalinnalla häntä kiinnostaville aloille, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo.

Todistusvalinnalla valitaan vuosittain noin puolet uusista ylipisto-opiskelijoista.

Pisteytysluonnos vastaa todistusvalintaan kohdistuneeseen kritiikkiin

Todistusvalintaan on kohdistunut arvostelua julkisuudessa. Muun muassa Lukiolaisten liitto on peräänkuuluttanut todistusvalinnan pisteytykseltä parempaa johdonmukaisuutta.

–  Luonnoksessa pisteytys perustuu entistä vahvemmin siihen, mitkä lukioaineet antavat hakijalle haetun alan kannalta keskeistä osaamista, Marja-Leena Laakso kertoo.

Luonnoksessa reaaliaineiden pisteytystä on samalla myös tasattu niin, että lukiolaisella on paremmat mahdollisuudet valita kirjoitettaviksi aineiksi häntä eniten kiinnostavat reaaliaineet sen sijaan, että valitsisi eniten pisteitä tuottavat aineet.

Äidinkielen osaaminen on tunnistettu kaikilla aloilla keskeiseksi ylipisto-opinnoissa menestymisen kannalta. Siksi äidinkieli ja kirjallisuus antaa pisteytysluonnoksessa aiempaa enemmän pisteitä.

Matematiikan painotus vaihtelee aiempaa selvemmin eri alojen välillä. Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla korostuu tarve lukion pitkän matematiikan oppimäärän antamille taidoille, joten näillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi paremmat pisteet. Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän hallinta antaa hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

–  Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, Marja-Leena Laakso kommentoi.

Vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Yliopistot kantavat huolta Suomen kielivarannon kapenemisesta. Kielten opiskelu on yleissivistävää sekä kehittää viestintä- ja kulttuuritaitoja. Kielten pisteytys on tästä syystä luonnoksessa asetettu reaaliaineiden pisteytyksen tasolle.

Taustaa ja jatkoaskeleet

Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta.

Todistusvalinnan pisteytyksen luonnos perustuu tutkimukseen sekä laajoihin lukioiden edustajien, lukiolaisten ja muiden sidosryhmien sekä koulutusalojen kanssa käytyihin keskusteluihin.

Pisteytysluonnos on lausuntokierroksella Otakantaa.fi-palvelussa 21.4. saakka. Lausuntokierroksen pohjalta yliopistot kehittävät pisteytystä edelleen.

Yliopistot päättävät keväällä 2026 käyttöön tulevasta todistusvalinnan pisteytyksestä elokuun 2023 loppuun mennessä ja uusi pisteytys julkaistaan yliopistovalinnat.fi-sivustolla syyskuussa 2023.

Photo by mk. s on Unsplash